torstai 8. marraskuuta 2007

Ihmisen hyvinvointi

Jokelan tapahtumat ovat järkyttävä kokemus, erityisesti niille ihmisille, jotka sen nyt joutuivat omakohtaisesti kokemaan.

Mutta tämä tapahtuma muistuttaa meitä siitä, että mihin suuntaan tämä maa on kehittynyt. Jo vuosikymmen on politiikkana ollut, että jokainen on omanonnensa seppä.

On todella kiire kääntää politiikka tässä maassa jälleen yhteisölliseen suuntaan.

Uusliberalistinen politiikka on hajottanut jo hyvälle mallille päässeen yhteisöllisyyden tästä maasta.

Nyt on lisättävä resursseja hyvinvointivaltion palauttamiseen ennen vuotta 1990 olleelle tasolle.

On päästävä irti politiikasta, joka ajaa ihmiset omanonnensa nojaan, me ihmiset tarvitsemme jokainen toinen toistamme.

Erityisesti TV, muu kaupallinen viihde, kasvattaa nuorisoa väkivaltaiseen ja itsekeskeiseen suuntaan. On tosi TV:tä, jotka perustuvat todellisiin väkivaltaisiin tapahtumiin ym. vastaava.
Näitä katsellaan päivästä toiseen, niin kyllä siinä ihmismieli menee sekaisin.

Tähän yhteiskuntaa on luotava todellista turvallisuutta ja varmuutta elämisen mahdollisuuksista kaikille ihmisille.

Viime aikoina on julkisuudessa painotettu aivan liikaa Natoa ym. vastaavaa militarismia, joka toisi turvallisuutta. Laihialla taksvärkissä kerättiin rahaa reserviläisjärjestölle, joka sitten antaisi turvallisuus koulutusta kouluissa. Tämä on aivan vääränlaista turvallisuutta, josta meillä on tässäkin maassa kokemusta.

Kun yhteiskunta voi huonosti ei vika ole nuorissa, vaan nykyisessä säästö ja leikkauspolitiikassa. Siihen on saatava muutos ja resursseja kouluihin lisää. Nyt on kouluja yhdistelty isoimmiksi yksiköiksi ja isommiksi opetusryhmiksi. Kaiken tarkoituksena on nykyisin saada parempi taloudellinen tulos.

Raha on kaiken toiminnan lähtökohtana. On käännettävä ajatusmaailma toisin päin ja otetaan ihminen, koululainen, opettajat ja heidän työolosuhteen ensimmäiseksi.

Poistetaan kouluista turha ”kilpailu” ja annetaan opettajille resursseja tehdä koulustaan ja luokastaan hyvä yhteisöllinen paikka, jossa on turvallista opiskella.

Koulut ja koulutus ovat olleet viime vuosina jatkuvassa myllerryksessä, kun resursseja on jatkuvasti leikattu. Tämäkin on tuonut turvattomuutta kouluihin, eikä opettajilla ole ollut aikaa oppilaille. Opettajia on työllistetty virastotöillä.

Kun nyt Vaasassa on saatu toisen asteen koulutus yhdenlautakunnan alle on johtavalla rehtorilla Timo Kantokarilla vielä laajemmat keskittämissuunnitelmat, että Pohjanmaan liitto voisi järjestää koko alueen koulutuksen. Hän lisäsi vielä Vaasalaisessa Mega media lehdessä viikolla 44, että sitten voitaisiin edelleen karsia koulujen päällekkäisyydet pois ja ylijäämät tulisivat tehokkaampaan käyttöön. Tarkoittiko hän, että veronalennuksia rikkaille, kuten nyt? Tai tukena suurelle rahalle.

Tämä on juuri sitä nykyistä politiikkaa keskitetään, että saadaan taloudellista tulosta säästöjen ja leikkauksien kautta.

Vähät siis välitetään siitä miten oppilaat ja opettajat voivat. Tämä meno on saatava katkaistua.

Mielenterveyspalveluja tarvitaan silloin, kun kouluyhteisössä on ongelmia.

Eikä ihmisen kehittyminen ole yhtä suoraa putkea, vaan siinä on aina erilaisia kasvukipuja ja vaiheita. Niihin on oltava oppilaalla mahdollisuus saada kodistaan ja koulustaan apua, kun sitä tarvitsee.

Silloin kun kouluyhteisö on hyvässä kunnossa, ovat myös oppilaat ja opettajat.

Eivät kriittisesti kapitalismista ajattelevat ihmiset ole väkivaltaisia. On todella tärkeää, että tunnetasolla sanotaan se mitä kapitalismi on, joka tappaa ihmisiä sodilla, nälällä ja luo jatkuvaa epävarmuutta elämästä.

Mitä järkeä on siinä, että kaikkien on elettävä jatkuvassa kulutuksen oravapyörässä? Mitä tarkoitetaan vihanilmapiirillä? Onhan se ihan oikein, että opitaan ”vihaamaan” sotaa ja taloudellista väkivaltaa tunnetasolla.

Se on selvää, että mediat jättävät jälkensä ihmismieleen. Eihän esim. MTV ja muut kaupalliset mediat olekaan muuta kuin sotaa, väkivaltaa ja itsekkyyttä.
Porvarillinen ja erityisesti kaupallinen viihde ja kulttuuri ovat todella tuhoisaa ihmismielelle.

Turvallinen yhteiskunta löytyy yhteisöllisyyden kautta.

maanantai 29. lokakuuta 2007

Suurliikemiehen moraali oli nollassa

Yle:n MOT ohjelma 29.10.07 oli hyvä ja parhaasta päästä tutkivaa toimitustyötä. Jo olisi todella omituista, jos edelleen Vaasan valtuusto 5.11.07 kokouksessaan päättää jatkaa Rabben Grönblomin laivabisneksen tukemista Vaasalaisten veromarkoilla.

Rabbe ei ottanut minkäänlaista vastuuta Casino Expressenin myynnistä romutettavaksi alkeellisiin työolosuhteisiin. Voi todeta MOT ohjelman jälkeen, että Rabbe käy kauppaa rikollisten kanssa, jotka romuttavat myrkyllisiä aineita sisältäviä vanhoja laivoja ja ihmisten terveydelle vaarallisissa olosuhteissa.

Rabbella on vastuu siitä, että C Expressenin ostajat ovat rehellisellä ja laillisella asialla! Tässä on nyt kysymys aivan eri luokan asiasta kuin henkilö auto.

Rabben laivabisnes on saanut viiden vuoden aikana yhteiskunnan verotukea 6,5 miljoonaa euroa ja sen lisäksi vielä EU:n tukea 4,5 miljoonaa euroa.

Rabbe oli autuaan tietämätön saamistaan verotuista ohjelmassa. Pieniä summia on vaikea muistaa, mutta kun on kysymys miljoonista euroista on muistaminen varmaankin helpompaa.

Olisihan Rabbe voinut jo hänen uskottavuutensa kannalta, olla rehellisempi ohjelmassa.
MOT ohjelmassa paistoa läpi, että hän yritti väistää liiketoimintaansa koskevat kysymykset.

Vaasalaisten valtuutettujen sinisilmäisyys on ollut Rabben laivabisneksen suhteen uskomatonta!

Nyt pitäisi jo viimein olla selvää vaasalaisille valtuutetuille, kenen asioita Vaasan korkein virkamiesjohto hoitaa.


sunnuntai 21. lokakuuta 2007

Taistelu työehdoista jatkuu

Nokian pomo Jorma Ollila jatkoi TUPO keskustelua TEHY:n lakouhan siivittämänä lauantaina aamu TV:ssä.
Ollila totesi, että TUPO on menneestä ajasta säätelytaloudesta, eikä sovi tähän aikaan. Eli ei uusliberalistiseen aikaan, jota nyt koko kapitalistisessa maailmassa eletään. Kaikkien taloudellisten toimintojen sekä tuotannon, että kaikkien siihen sidoksissa olevien toimintojen on kuljettava markkinoiden mukaan, myös palkkojen. Myös julkinen sektori pakotetaan toimimaan markkinamekanismin mukaisesti. Kuten Ollilakin totesi, että julkisella sektorilla palkkoja voidaan maksaa sen mukaan mitä kasvu ja tuottavuus kasvaa.

Valtaeliitin tavoitteena on työehtosopimusten osalta liittokohtaiset sopimukset, joissa palkat eriytyvät kasvun ja tuottavuuden mukaan. Tavoitteena on kilpailun lisääminen palkkatason ja työehtojen eriytymisen kautta.

Tämä aika on suotuisa pääomaeliitille ajaa sopimukset liittokohtaisiksi ja aina suoraan työpaikka ja työntekijä kohtaisesti. Syy on siinä että ay-liike ja oikeastaan koko vasemmistolla on nyt pallohukassa, he seuraavat sivusta mitä työehtojen osalta nyt tapahtuu. Aktiivisuus on nollassa ja sen ovatkin pääomapiirit huomioineet.

Silloin kun vasemmisto ja koko työväenliike on vahva ja aktiivinen toimija, sopivat tietenkin keskitetyt pääomapiireille paremmin, niillä voidaan palkat ja muut työehdot pitää ylhäältä ohjaten alhaisena tai sopivana.

Kapitalismissa TUPO:lla kahlitaan vasemmistoeliitti itse pitämään yhteiskuntarauhaa yllä. TUPO:lla on edustuksellista demokratiaa ohjattu ylhäältä, alatasot liitot ja ammattiosastot on sopeutettu jo jossain sovittuihin työehtoihin. Myös kansanedustajat ja eduskunta on TUPO:lla työnnetty sivurooliin. Näin on työpaikkatason aktiviteetti ajettu alas.

Kapitalistisessa valtiossa kuten Suomi on valtiovallalla jopa lakiinkin perustuva tehtävä, auttaa esimerkiksi suuryrityksiä kun heillä tulee taloudellisia vaikeuksia. Esimerkkinä pankkikriisi, jossa pankit vapautettiin velvoitteistaan ja saivat jatkaa puhtaalta pöydältä bisnestään.

Paikallinen esimerkki RG-linen tapaus kun kunta tukee yksityistä yritystä, että se ei ajutuisi konkurssiin. Näitä löytyy muistakin kunnista. Mutta näiden ehtona on aina poliittinen päätös.

Uusliberalismin aikana on tullut pääomalle kansainvälinen mahdollisuus siirtää tuotantoa sinne missä työehdot ja yhteiskunnalliset velvoitteet ovat edullisimmat voitontavoittelulle.
Tässä tilanteessa pääomalla on jopa edullisempaa siirtää tuotantoa ulkomaille ja saada ilman valtionveromarkkoja isompia voittoja. Tässä mielessäkään eivät Ollilat ja kumppanit kaipaile TUPO:en perään.

Sosiaalidemokraattinen liike on maailmanlaajuisesti kriisissä, johtuen siitä, että sosiaalisille reformeille ei nyt ole tilausta uusliberalistisen politiikan ja pääoman toimiessa kansainvälisillä kentillä.

Muutos nykymenoon tapahtuu kun poliittinen akseli kääntyy vasemmalle.

perjantai 19. lokakuuta 2007

TEHY taistelee kunnallisten palvelujen puolesta

Matti Viialainen entinen SAK:n pamppu oli A-Zoomissa puolustamassa valtaeliitin uusliberalistista politiikkaa, jolla koko hyvinvointivaltio on ajettu katasrofiin. Viialainen totesi, että TEHY:n aktiviteetti palkkojen korottamiseksi johtuu paineista vuosien varrelta. Hän syytti työilmapiiriä joka olisi syy korkeisiin palkankorotus vaatimuksiin ja moitti työnjohtoa. Viialainen sanoi myös, että on tehtävä lisää työtä, että palkkoja voitaisiin korottaa. Viialainen puhui kuin kunnon kapitalisti!

Vasemmistoseuraa sivusta kun kokoomuslainen TEHY:n puheenjohtaja ajaa sairaanhoitajien palkkoihin korotusta. Viialainen ei kiistänyt sitä, että kokoomus on nyt politisoinut TEHY:n taistelun lausunnoillaan ennen ja eduskuntavaalien aikaan.

Viialainen haikailee TUPOja, joilla pidettiin palkat alhaalla, aina vuodesta 1970 alkaen viime vuosiin asti. Eikä tupoja leimattu poliittisiksi vaikka ne olivat sitä yhdellä lailla täysin, sitä ei vain sanottu julkisuudessa. SAK:ssa ja hallituksessa istuivat samat puoluetoverit kun Tupoja tehtiin!

TEHY taistelee nyt yhteiskunnallisten palvelujen puolesta ja yksityistämistä vastaan. Onkin jo todella viimeiset hetket nousta taisteluun kunnallisten peruspalvelujen puolesta.

Säästö ja leikkauspolitiikaa on kunnissa ja koko valtiossa harjoitettu 17 vuotta, ei siis ole mikään ihme että kunnat ovat palvelujen järjestämisessä katasrofin partaalla.

Syylliset löytyvät eduskuntapuolueista ja kunnanvaltuustoista, jotka ovat hyväksyneet säästö ja leikkauspolitiikan. SDP, keskusta, kokoomus, RKP, jopa vasemmistoliitto ja vihreätkin kantavat harjoitetusta politiikasta vastuun.

Valtiovallalla ei ole vuosikymmeniin ollut niin valtavia ylijämiä taloudessaan kuin nyt on, kun verotuloja tulee joka luukusta.

Vaasan vuoden 2007 leikkaukset palveluista sosiaali-ja terveystoimessa budjetoitiin 666 500 euroa.
Säästö ja leikkauspolitiikka on ollut jokavuotuista.

Vaasalla on resursseja parantaa sosiaali -ja tervesyspalvelujaan. Tämän vuoden tulosennuste näyttää vuoden 2007 lopulle 1,6 milj. euron ylijäämää. Kassavarat olivat vuoden 2007 alussa 33 miljoonaa euroa ja vuoden lopulla ne ovat 20,3 miljoonaa euroa.
Alibudjetointi näkyy tämänkin vuoden taloudessa, esimerkiksi verotulot ja valtionosuudet ovat 3,2 miljoonaa euroa yli budjetoidun.

Alibudjetoinilla on pakotettu Vaasan palvelutuotanto aina vain ahtaammalle. Vuodesta toiseen on aina vain pienemmillä resursseilla tuotettava peruspalveluja Vaasalaisille.

Vaasassa Terveyskeskusten toimintaa on haitannut jatkuva omalääkäripula. Tilanne oli keväällä vielä se, että oli kolmen lääkärinvaje. Hoitohenkilökunnan saatavuudessa on nyt vaikeuksia. Hoitajien palkkaus on saatava kuntoon. Tällä hetkellä terveyskeskuksissa on täyttämättä 20 virkaa ja sellaisia virkoja on 6.5, joihin ei ole saatu edes sijaisia.

Rabben laivabisnes vei kaksi valtuuston kokousiltaa. Koskahan valtuusto istuu kokoustamaan siitä miten Vaasalaisten peruspalvelut saadaan kuntoon?
Ja vaatimaan Valtiovaltaa lisäämään tulonsiirtoja kuntapalveluiden ylläpitoon.

tiistai 9. lokakuuta 2007

Uusi nuorekas työväenliike kasvaa taistelussa

SAK ja demarijohtoinen ay-liike on jättänyt TEHY:n omanonnensa nojaan.

AY-liike on totaalisesti hajalla, jokainen liitto taistelee yksinään ja SAK on siellä jossain.

SAK:n ainut tehtävä on pitää työrauhaa yllä. Näin varmaankin tulee TEHY:n työtaistelussakin lopulta käymään, että SAK tulee valtaeliitin avuksi.

Mihin on kadonnut työväenliikkeen solidaarisuus, jolla vuoden 1945 jälkeen alettiin rakentamaan hyvinvointivaltiota? Työväenliikkeen periaatteisiin kuului, että ollaan yhdessä rintamassa kaikkien työläisten puolesta.

Uusliberalismi on ottanut sdp ja osaksi myös vasemmistoliiton omakseen. Nyt ei ole kollektiivisuutta työväenliikkeessä, vaan henkilöitä, joilla on tavoitteena omaetu.

Jo vuosikymmen ajan jatkuneet säästötoimet ja leikkaukset ovat vieneet resurssit kuntasektorilta hoitaa esim. sairaanhoitajien palkat ja ottaa uusia työntekijöitä. SDP on tätä säästö ja leikkauspolitiikkaa ollut hallitustasolla toteuttamassa.

Se että nyt kokoomus ja koko oikeisto ajaa tätä säästö ja leikkauspolitiikkaa ei ole uutinen, koska sehän on aina kuulunut oikeistolaiseen politiikkaan, kurittaa köyhää kansaa.

TEHY:n työtaistelussa on kysymys myös taistelusta yksityistämisestä vastaan kuntasektorilla.
Esimerkiksi eilen valtuustossa kokoomuslainen kauppakamarinjohtaja Juha Karvinen viittasi tähän, että on luotava sosiaali -ja terveystoimeen palvelumarkkinat. Yrityksille bisnestoimintoja, kunta olisi tilaaja ja yksityiset tuottaisivat palvelut.

Toivottavasti TEHY:n työtaistelu nostaa solidaarisuuden työväenliikkeessä uuteen kukoistukseen!

lauantai 15. syyskuuta 2007

Yhteisöllisyys on lääkejohtajavaltaisuuteen

Perjantaina 14.9 Pohjalaisessa oli erään Vaasalaisen vaikuttajan puheenvuoro, jonka otsikko jo kertoi kaiken ”Vaasa minun kotini”.

Vain todella itsekäs ja omahyväinen henkilö näkee yhteiskunnalliset asiat noin kapeasta näkökulmasta.

Esimerkiksi mistä mahtaa johtua ihmisten ja oikeastaan koko tämän hetken yhteiskunnassa valitseva näköalattomuus ja ”valitusvimma”, joka on yksityisten ihmisten ja erilaisten yhdenasian liikkeiden toivotonta huutoa nykymenoa vastaan.

Tämän ajan yleinen ja iso puute on, että ei ole sellaista suurta liikettä, aatetta, ideologiaa, joka veisi yhteiskunnallisia peruspalveluja, laatua ja saatavuutta eteenpäin. Vielä kun asioitamme hoitavat sellaiset henkilöt, josta hyvin kuvaava oli Vaasalaisen vaikuttajan omahyväinen ajattelu, joka on hyvin yleistä valtaeliitillä.

Politiikka on kokoajan henkilöllistynyt ja se syö vasemmistolaiselta joukkoliikkeeltä pohjaa pois.

Porvaripuolueet ovat aina olleet vain henkilöitä ja koko oikeistolainen ajattelukin lähtee siitä.

Nykyisenkin uusliberalismin ajatus on, että jokainen on oman onnensa seppä!

Vaasalaisen vaikuttajan pitäisi mennä tutustumaan niiden ihmisten elämään, jotka elävät työttömänä, köyhyydessä tai vakavan sairauden murtamina. Tai sitten niiden ihmisten elämään, jotka jonottavat pääsyä sosiaalitoimistoon, terveysasemille. Vaasakin on huolestuttavalla tavalla jakautumassa hyvin pärjääviin ja huonosti pärjääviin kansalaisiin.

Siitä olen samaa mieltä, että organisaatio on hyvä Vaasan kaupungissa, eikä sitä tarvitse yhdistää Mustasaareen. Mutta se ei riitä, jos poliittisella puolella ei ole antaa eväitä virkakoneistolle.

Niin sanotusti demokratiasta puuttuu kansanhenki!

Äänestäjien tahdon mukainen demokratia ei nyt toimi. Vaasakin jakautuu niihin, jotka elävät omalla työllä ja niihin jotka elävät toisentyöllä, omistavat valtavia pääomia ja tuotantolaitoksia.

Löytyykö Vaasan valtuustosta jakoa oikeistoon ja vasemmistoon käytännön politiikan tasolla?

Samaa säästö- ja leikkauspolitiikkaa ovat ajaneet jo vuosia, koko valtuusto.

Me elämme edelleen kapitalismissa, jossa rahavallalla on vahva ote ja vahvistunut politiikassa. Johtuen siitä, että työväenliikekin on järjestötasolla sitä tukemassa.

Ei löydy äänestäjien tahdon ja hengenmukaista demokratiaa Vaasastakaan. Rahavalta on piskuinen osa äänestäjäkuntaa. Niitä Vaasalaisia on paljon, jotka eivät omista muuta kuin oman ruumiinsa. Kuuluuko heidän tahto nyt valtuustossa?

Tätä kuvaamani tilaa vasten pitää ajatella tyytymättömyyttä ja turhautumista, sillä on yhteiskunnallinen pohja.


Kansandemokratia vie pois johtajavaltaisuudesta

Tämä kehitys jatkuu edelleen VL:n osalta, kauhea tarve olla yhteistyökykyinen, että pääsee maan hallitukseen. Johtajavaltaisuus on syönyt vasemmistolaiselta liikkeeltä työväenhengen ja liike on kasvanut erilleen työläisistä.

Puolueet toimivat samankaltaisesti vai se onko puolue oppositiossa vai hallituksessa erottaa ja erot näkyvät lähinnä retoriikan osalta. Puolueiden ohjelmat ovat melkein saman sisältöisiä kokoomuksesta vasemmistoliittoon.

Samanlainen tilanne on parlamentarismin osalta myös paikallistasolla kunnanvaltuustoissa.

Äänestäjien kannalta on vaikeaa kun ei ole heidän kannaltaan todellista vaihtoehtoa, joka veisi heidän asiaa muutenkin eteenpäin kuin vain puhumalla ja tekisi esityksiä palveluiden parantamisesta sekä laadun että saatavuuden osalta.

On tietenkin tärkeää, että vasemmistolaisella liikkeellä on päteviä ammattimaisia ja taitoisia johtajia, jotka vievät yhteisöllisesti liikettä kokonaisuutena eteenpäin.

Näin tullaan siihen että äänestämällä on voi ihan todellisesti kansalainen vaikuttaa hyvinvointivaltion ja kunnan asioihin.

sunnuntai 26. elokuuta 2007

Vaasan Seudun Kehitysyhtiön uusi palvelumalli kunnille vieraannuttaa työntekijät itse hyvinvoinnin kohteesta ihmisestä

Uudessa palvelustrategia mallissa tärkein asia on raha ja tiedon tuottaminen peruspalvelujohtajille, managereille ym. johtajille.
Kunnissa palvelutuotantoa ja koko ketjua johtajat seuraisivat tunnuslukujen kautta. Vasta, jos tulee ongelmia, puututaan palvelutuotantoon. Tavoitteena on palveluautomaatio itsepalvelu. Kuntien yhteiset lautakunnat olisivat niin etäällä palvelukohteista, että nämä elimet eivät palvelutuotantoa ja palveluja kykenisi valvomaan.

Mallin on huono ja sopii erityisen huonosti peruspalveluihin, joissa tärkeintä pitäisi olla suoraihmisen työ, ihmisten auttamiseksi ja palvelemiseksi.
Uudessa mallissa todella kaikki palvelut tuotteistetaan. Näin niitä on helppo kilpailuttaa, ulkoistaa ja yksityistää. Ketjupalvelumallissa (Tilaaja-tuottaja -malli) perusidea on juuri siinä, että se tuo markkinaohjauksen ja yksityisten yritysten toimintakulttuurin Vaasan seudun kuntien sisälle. Ns. uuden julkisen johtamisen ydin on juuri tässä. Odotettavissa on lisää tehokkuuspuhetta, kilpailua ja markkinahössötystä.

Kunnissa tulee sama tilanne kuin on yksityisissä yrityksissä, työntekijät, palveluntuottajat vieraannutetaan itse työn, palvelun tuotteesta ja kohteesta ihmisestä. Tähän nimenomaan johtaa tilaaja tuotttajamalli.
Kunnat ja palvelukeskukset toimisivat erillään. Kunnat ostaisivat kaikki palvelut palvelukeskuksilta. Palvelukeskukset voivat ostaa palveluja myös yksityisiltä yrityksiltä, jotka se sitten myisi niitä kuntiin.
Uusi palvelustrategia tarkoittaa, että kunnissa siirrytään kapitalistiseen tavaratuotantoon.