Yhteisöllisyys vei voiton

TEHY:n työtaistelu oli menestys ja se antoi intoa yhteisölliselle etujen ajamiselle. Tehy:n työtaistelu sai aikaan sen, että nuorisoa on nyt myös alkanut kiinnostaa ay-toiminta.
Tehy:n saavuttamasta voitosta on nyt hyötyä laajasti ay-toiminnassa. Toivottavasti SAK:n herää unestaan!Tehy:n voitto on myös tyrmäys nykyiselle uusliberalistiselle säästö ja leikkauspolitiikalle. Myös julkisten palveluiden kaupallistaminen ja yksitystäminen sain osan tyrmäyksestä.
Tehy:n työtaistelussa oli uudenajan piirteitä ja se palautti työtaisteluun yhteisöllisen luonteen. Takana oli laajapohjainen yleisö, kansalaisjärjestöjen ja ainakin toimihenkilöunionin tuki.Vastoin kuntatyönantajan ja hallituksen näkemystä, Tehyn taistelemat palkankorotukset eivät aiheuta kuntien veroäyrinkorotuksia eivätkä kasvata palvelumaksuja. Palvelumaksujen korotukset olivat jo kirjattu Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan. Nyt sitten päästiin toteuttamiseen porvarihallituksen ohjelmassa, jossa on maksuille korotusautomaatti.
Harva muistaa, että hoitajien palkankorotuksista palautuu noin puolet valtiolle ja kunnille verotuloina.Tehy:n arvokkaan työtaistelun jälkeen jatkuu kamppailu julkisista palveluista. Kunnissa ja Vaasassakin on nyt edityisen tärkeää budjetoida terveydenhoitoon lisää rahaa.
On myös torjuttava paniikin omainen pyrkimys korottaa kunnallisveroja. Sen sijaan on painostettava valtiovaltaa antamaan enemmän valtionosuuksia kunnille.

Professorilla keppikädessä

Kunta-alan palkkaongelmatkin ratkaistaisiin kuntiayhdistämällä totesi Pohjalaisessa 18.11.07 professori Routamaa, olisiko puolue kokoomus?Hän moitti edellistä Vanhasen hallitusta, että se vesitti kunta ja palvelurakenne lain, kun se antoi viidenvuoden siirtymämahdollisuuden henkilöratkaisuissa.
Samoin kielellisten oikeuksienturvaaminen mahdollistaa poiketa tavoitekuntakoosta ja viittaa ilmeisesti Mustasaareen.Hän lataakin, että porkkanoiden sijasta olisi pitänyt tarjota vain keppiä.Routamaa laskee, että niin ja niin montakuntaa kun yhdistetään, voidaan säästöillä palkata henkilökuntaa palvelutuotantoon ja verorojen alennuksiin. Hänellä on kuin himosaneeraajalla vahvat visiot siitä, miten toimintoja yhdistämällä syntyy säästöjä henkilöstön, hallinnnon ja kiinteistöjen osalta.

Routamaa leimasi eduskunnan keskustelun pakkolaista säälittäväksi suunsoitoksi. Totesi, että kuprua vastustaneet ovat nyt vaatimassa lisää rahaa elinkelvottomille kunnille! Hän moittii myös kuntalaisia elämisestä harhassa, että ovat valmiita maksamaan lisää veroja tappiollisten pikkukuntie hallinnon yläpitoon. Hän jopa paheksuu kuntien autonomisuutta! Tuntuu, että professorilla on epäselvää kuntaloudesta, mikä osuus kuuluu kuntien kustantaa ja mikä valtion. Valtio säätää erilaiset kuntien palvelutuotantoa koskevat lait ja antaa niihin myös rahoituksen valtionosuuksien kautta.
Ala-arvoisesti hän toteaa, että harvat omillaan toimeentulevat kunnat joutuvat elättämään elinkelvottomia pikkukuntia ja Vaasakin vuosittain 11 miljoonalla eurolla. Routamaa unohti kirjoituksessaan mainita, että kunnat ovat vuosittain joutuneet säästämään palvelutuotannostaan resursseja ja samaan aikaan on Vatiovalta myös pienentänyt tulonsiirtoja kunnille. Työkaluna tässä on ollut alibudjetointi.

Routamaan kuten muidenkin suurituloisten mielestä pitäisi laskea veroja ostovoiman lisäämiseksi, kuin nostaa palkkoja. Tämä on ollut TUPO:n yksi elementti, että osan palkankorotuksista ovat työläiset itse kustantaneet veroalennuksen tai jonkin muun reformin kautta. Mutta nyt yritykset tekevät liiketoimintaa ympäri maapalloa, kasvattaen voittojaan matalammilla palkoilla ja muilla pienemmillä kuluilla. Se tuki mitä pääoma on saanut vuosikymmeniä TUPO:n kautta ei enää riitä.

Uusliberalistinen politiikka on juuri sitä, että haetaan säästöjä valtion, kuntien palvelutuotannosta, jotka sitten annnetaan verojen keventämisenä suurituloisille tai tukena elinkeinoelämälle kuten nyt Vaasassa oli aikomus antaa tukea RG-linelle.
Päätavoitteena on pääomalla luoda kuntamarkkinat isompien kuntayksiköiden kautta, jopa ulkomaista pääomaa odotetaan näille markkinoille.

Elinkeinoelämä tyytyväinen liittokierrokseen

Elinkeinoelämän johtaja Leif Fagernäs oli tyytyväinen Pohjalaisessa liittokierrokseen, vaikka oli ”kallis”. Mutta saivat aikaan rakennemuutoksia ja näiden johdosta oli halua maksaa.
Pääomapiireillä oli tahto saada aikaan kilpailua työmarkkinoilla ja se nyt osaksi onnistui. Tavoitteena on uusliberalistiset toiminnot, eriyttää tes-sopimuksia sisällöltään ja päästä työpaikkohtaisiin sopimuskäytäntöihin.
Fagernäsin mielestä ei toista samankaltaista liittokierrosta tulla tekemään. Eipä tietenkään se ei kuulu nykyiseen ismiin uusliberalismiin, jossa haetaan sitä tilaa, jossa työnantaja ja työntekijä suoraan sopivat työehdoista.Työnantajilla on tavoitteena murskata taisteleva ay-liike lopullisesti! Siinä ne ovatkin jo onnistuneet, mikä näkyy TEHY:n tilanteessa, jossa he ovat yksin muun ay-liike ja SAK:n seisoessa sivussa hiljaa.Toisaalta ay-liikkeessä valtaapitävällä SDP:llä on pallohukassa, kun ovat vuosia olleet osa valtaeliittiä ja hallituksessa harjoittamassa ihan nykyisenkin hallituksen kaltaista uusliberalistista politiikkaa.
Heillä näyttää olevan suuria vaikeuksia irrottautua uusliberalismista ja lähteä ajamaan kannattajiensa etujen mukaista vasemmistolaista yhteiskuntapolitiikkaa.

Ihmisen hyvinvointi

Jokelan tapahtumat ovat järkyttävä kokemus, erityisesti niille ihmisille, jotka sen nyt joutuivat omakohtaisesti kokemaan.

Mutta tämä tapahtuma muistuttaa meitä siitä, että mihin suuntaan tämä maa on kehittynyt. Jo vuosikymmen on politiikkana ollut, että jokainen on omanonnensa seppä.

On todella kiire kääntää politiikka tässä maassa jälleen yhteisölliseen suuntaan.

Uusliberalistinen politiikka on hajottanut jo hyvälle mallille päässeen yhteisöllisyyden tästä maasta.

Nyt on lisättävä resursseja hyvinvointivaltion palauttamiseen ennen vuotta 1990 olleelle tasolle.

On päästävä irti politiikasta, joka ajaa ihmiset omanonnensa nojaan, me ihmiset tarvitsemme jokainen toinen toistamme.

Erityisesti TV, muu kaupallinen viihde, kasvattaa nuorisoa väkivaltaiseen ja itsekeskeiseen suuntaan. On tosi TV:tä, jotka perustuvat todellisiin väkivaltaisiin tapahtumiin ym. vastaava.
Näitä katsellaan päivästä toiseen, niin kyllä siinä ihmismieli menee sekaisin.

Tähän yhteiskuntaa on luotava todellista turvallisuutta ja varmuutta elämisen mahdollisuuksista kaikille ihmisille.

Viime aikoina on julkisuudessa painotettu aivan liikaa Natoa ym. vastaavaa militarismia, joka toisi turvallisuutta. Laihialla taksvärkissä kerättiin rahaa reserviläisjärjestölle, joka sitten antaisi turvallisuus koulutusta kouluissa. Tämä on aivan vääränlaista turvallisuutta, josta meillä on tässäkin maassa kokemusta.

Kun yhteiskunta voi huonosti ei vika ole nuorissa, vaan nykyisessä säästö ja leikkauspolitiikassa. Siihen on saatava muutos ja resursseja kouluihin lisää. Nyt on kouluja yhdistelty isoimmiksi yksiköiksi ja isommiksi opetusryhmiksi. Kaiken tarkoituksena on nykyisin saada parempi taloudellinen tulos.

Raha on kaiken toiminnan lähtökohtana. On käännettävä ajatusmaailma toisin päin ja otetaan ihminen, koululainen, opettajat ja heidän työolosuhteen ensimmäiseksi.

Poistetaan kouluista turha ”kilpailu” ja annetaan opettajille resursseja tehdä koulustaan ja luokastaan hyvä yhteisöllinen paikka, jossa on turvallista opiskella.

Koulut ja koulutus ovat olleet viime vuosina jatkuvassa myllerryksessä, kun resursseja on jatkuvasti leikattu. Tämäkin on tuonut turvattomuutta kouluihin, eikä opettajilla ole ollut aikaa oppilaille. Opettajia on työllistetty virastotöillä.

Kun nyt Vaasassa on saatu toisen asteen koulutus yhdenlautakunnan alle on johtavalla rehtorilla Timo Kantokarilla vielä laajemmat keskittämissuunnitelmat, että Pohjanmaan liitto voisi järjestää koko alueen koulutuksen. Hän lisäsi vielä Vaasalaisessa Mega media lehdessä viikolla 44, että sitten voitaisiin edelleen karsia koulujen päällekkäisyydet pois ja ylijäämät tulisivat tehokkaampaan käyttöön. Tarkoittiko hän, että veronalennuksia rikkaille, kuten nyt? Tai tukena suurelle rahalle.

Tämä on juuri sitä nykyistä politiikkaa keskitetään, että saadaan taloudellista tulosta säästöjen ja leikkauksien kautta.

Vähät siis välitetään siitä miten oppilaat ja opettajat voivat. Tämä meno on saatava katkaistua.

Mielenterveyspalveluja tarvitaan silloin, kun kouluyhteisössä on ongelmia.

Eikä ihmisen kehittyminen ole yhtä suoraa putkea, vaan siinä on aina erilaisia kasvukipuja ja vaiheita. Niihin on oltava oppilaalla mahdollisuus saada kodistaan ja koulustaan apua, kun sitä tarvitsee.

Silloin kun kouluyhteisö on hyvässä kunnossa, ovat myös oppilaat ja opettajat.

Eivät kriittisesti kapitalismista ajattelevat ihmiset ole väkivaltaisia. On todella tärkeää, että tunnetasolla sanotaan se mitä kapitalismi on, joka tappaa ihmisiä sodilla, nälällä ja luo jatkuvaa epävarmuutta elämästä.

Mitä järkeä on siinä, että kaikkien on elettävä jatkuvassa kulutuksen oravapyörässä? Mitä tarkoitetaan vihanilmapiirillä? Onhan se ihan oikein, että opitaan ”vihaamaan” sotaa ja taloudellista väkivaltaa tunnetasolla.

Se on selvää, että mediat jättävät jälkensä ihmismieleen. Eihän esim. MTV ja muut kaupalliset mediat olekaan muuta kuin sotaa, väkivaltaa ja itsekkyyttä.
Porvarillinen ja erityisesti kaupallinen viihde ja kulttuuri ovat todella tuhoisaa ihmismielelle.

Turvallinen yhteiskunta löytyy yhteisöllisyyden kautta.