Säästö- ja leikkauspolitiikka alkoi jo 1990 luvun alussa, joten Vaasan ensivuoden säästötavoitteet eivät ole mitään uusia asioita. Olin itse valtuustossa vuosina 1993-1996. Tuolloin Vaasa siirtyi konsernihallintoon. Kaupunginhallituksesta tuli konsernin hallitus ja hallintokunnista tytäryhtiöitä. Kuten tidetään KH on Vaasa konsernin hallitus, joka asettaa tulostavoitteet tytäryhtiöille ( hallintokunnille). Tytäryhtiöiden on sitten talousraamien mukaan sovitettava taloutensa tulostavoitteen mukaisesti.
Rahasta on siis tullut ensijainen tavoite myös julkisella sektorilla, kuten yksityisessä yrityksessä voitontavoittelussa. Näin ollen asukkaiden palvelut ovat toissijaisia nykyiselle valtaeliitille.
Säästö-ja leikkauspolitiikka on kasvattanut varakkaiden piirien varallisuutta pienentyneen verotuksen kautta. Julkisensektorin säästöt siis virtaavat varakkaiden tileille veroparatiiseihin.
Nykyinen säästö -ja leikkauspolitiikka on tullut siihen vaiheeseen, että nyt otetaan pakotustoimet käyttöön, kuten pakkolomat ja jopa irtisanomiset.
Vaasasakin ensimmäistä kertaa otettiin käyttöön YT-lain mahdollisuudet. Toisaalta YT-laki tarkoittaa vain, että työnantajan on tiedotettava henkilöstöryhmien edustajille, sen miten työnantaja toteuttaa säästö -ja leikkaustavoitteensa.
Myöskään poliitiselta puolelta ei vastarintaa juuri ilmaantunut, jopa eduskuntavasemmiston puolueet hyväksyivät leikkaustavoitteet. Tämä ei sinänsä ole uutta, koska nämä puolueet toteuttavat rahavallan pääpuolueen kokoomuksen kanssa vastaavaa politiikkaa valtiontasolla.
Tällä hetkellä populistinen äärioikeistopuoluen Perussuomalainen on oppositiossa keskustan kanssa nykymenolle. Vaikkakin Perussuomalaisten pomo Timo Soini Vantaalla on julkisensektorin lahtaajien joukossa.
Nyt siis Suomen kansa odottaa ”punaisenviivan” vetäjää julkisensektorin alasajolle.