Miten vasemmistolaisuus määritellään 2009

Vasemmistolaisuus voidaan laajassa merkityksessä määritellä alistussuhteiden vastustamiseksi (pyrkimysvasemmistolaisuus) tai purkamiseksi (vaikutusvasemmistolaisuus).

Vastaavasti oikeistolaisuus puolustaa tai rakentaa alistussuhteita valtansa pysyttämiseksi ja uusimiseksi. Oikeistolaisilla on tämän ajan suomessa vahva ote siihen mistä yhteiskunassa keskustellaan, miten ihmiset elävät ja miten sitten rakenteita uusitaan.

Molemmat ovat pääoman liikkeen välttämättömiä momentteja: alistussuhteiden vastustajat purkaa vanhentuneita ja oikeistolaisuus puolustaa ja rakentaa uusia-alistussuhteita eli ajanmukaistaa alistussuhteita.

”Ensimmäinen”, liberaali vasemmisto korvasi säätymäisiä ja persoonallisia alistussuhteita muodollisilla kansalaisuussuhteilla. Anarkisoivat pyrkimykset realisoituvat kapitalististen markkinoiden anarkian ekspansiossa. Tämä aika kuvaa 1900 luvun alkuaikaa sen loppumista vuoteen 1944.

Sotien jälkeen alkoi kova taistelu vallasta kun oikeisto oli hävinnyt sotansa ja pelkäsi kovasti vasemmistoa ja sosialismia. ”Toinen”, sosiaalireformistinen vasemmisto alkoi korvata markkinoilla muodostuvia alistussuhteita sosiaalikansalaisuudella. Sosialisoivat pyrkimykset toteutuvat kapitalistisen sosiaalibyrokratian ekspansiona. Kuten hyvinvointivaltiona, joka on konkreettinen esimerkki ja tupotoiminta oli siinä keskeinen väline.

Kun sitten tultiin 1990 luvulle alkoi poliittinen suunta kääntyä oikealle ja myös vasemmisto alkoi oikeistolaistua. Sosiaalikansalaisuus alkoi rapautua uusliberalistisen politiikan kautta. Alettiin korostaa ihmistä itseään oman elämänsä herrana. Yksityistyminen on lyönyt läpi koko yhteiskuntarakenteen. Sosiaalikansalaisuus on pirstoutunut ja ihmiset elävät kulutuksen ja kaupallisuuden altistuttamina.

Tämän päivä Pohjalaisessa kerrottiin, että suomeenkin ollaan perustamassa Amerikan malliin asuinkeskuksiin tavaravarastoja. Näihin tavarahotelleihin voivat ihmiset varastoida kulutustavaroitaan, jotka eivät enää mahdu kotiloihin. Ihmisen vieraantuminen itsestään ja luonnosta on sanoin kuvaamattoman raju.

Miten tästä nyt sitten ponnistetaan eteen päin on toinen asia, mutta pääoman alistussuhteesta irtaantumiseen tarvitaan kokonaisvaltaista vasemmistolaista liikettä.

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO

TUL juhlii kohta 90 vuotista taivaltaa kapitalistisessa Suomessa. Takana ovat sankarilliset taistelut TUL:n itsenäisyyden puolesta. Välillä olivat punaiset liput kielletty ja oli jopa marssittu pelkkien tankojen perässä. Mutta TYÖVÄEN URHELULIITTOA ei lannistettu. TUL:n osalta myös vuosi 1944 oli vapauttava, kun oikeiston fasistinen sota päättyi tappioon toi maamme työväenliikkeelle demorattiset oikeudet. Siitä alkoi TUL:n ennennäkemätön nousu. Mutta hiljalleen oikeisto pääsi irti sotasyyllisyydestään, alkoi valtataistelu ja TUL:n syrjintä. TUL:n urheilijoita estettiin osallistumasta jopa olympialaisiin.

Olen ollut myös TUL:n ja Vaasan Toverien jäsenenä pitkään ja olen edelleen. Osallistuin useisiin TUL:n liittojuhliin ja piiritason juhliin. Ne tapahtumat olivat todella mieleenpainuvia, työväenhenkinen ja ruumiillinen kulttuuri liikutti työväenihmisiä lapsista aikuisiin. Punaliput liehuivat ja taistelulaulut raikuivat. Se oli sitä työväenliikkeen yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.
Saavutin myös itse useita piirinmestaruuksia maasto- ja ratajuoksussa.

Mutta sitten tultiin vuoteen 1993. Tuosta vuodesta alkoi työväen urheiluliiton sulattaminen oikeistolaiseen urheiluliikkeeseen. Tuo 1990 luvun alku oli koko vasemmiston osalta se ajankohta kun koko vasemmistolaisen liikkeen toiminta alkoi hiipumaan ja sulautumaan oikeistolaiseen politiikkaan. Maanhallituksessa istuivat sulassa sovussa ja samaa uusliberalistista politiikkaa toteuttaen oikeisto ja vasemmisto. Lehdistö supistui kuten Pohjanmaan Kansa ja Kansan Ääni lakkautettiin mm. Työväenliikkeen liiketoiminta myös rapautui ja siirtyi yksityiselle pääomalle.

TUL luopui itsenäisestä huippu-urheilun koulutus- ja valmennustoiminnastaan. Liiton seurat ohjattiin oikeistolaisiin erikoisliittoihin.

Nyt ollaankin siinä tilanteessa, että TUL:n johtajat kävelevät keisarin uusissa vaatteissa, huomaamatta, että vaatteita ei enää olekaan.

Vasemmiston mukana olo oikeistolaisessa politiikassa on johtanut pirstoutuneeseen työväenliikkeeseen, joka on vielä kaiken lisäksi vieraantunut työväestöstä ja heidän elinoloistaan.

Nyt sitten EU-vaalit osoitti missä surkeassa tilanteessa on koko vasemmistolainen työväenliike.
Suomen kansa on menettänyt toivonsa nykyiseen vasemmistoon, jopa 60 prosenttia ei ollenkaan äänestänyt.

Nyt pitää ehdottomasti työväenliikkeestä tehdä kokonaisvaltainen liike ja sitä kautta nousta jälleen isännäksi tähän kapitalistiseen Suomeen. Vasemmistolainen työväenliike on työläisten tuki ja turva pääoman riistopolitiikkaa vastaan. Kokonaisvaltaiselta työväenliikkeeltä puuttuu vasemmistolainen ohjelma vaihtoehdoksi nykyiselle oikeistolaiselle kurjistamispolitiikalle ja sen saattaminen käytännön toiminnaksi. Kokonaisvaltaisentoiminnan kautta kosketuspinta tulee kasvamaan koko kansaan ja tietenkin kannatus prosentit nousevat vaaleissa vasemmiston osalta.

Toiminnassa on paikka kaikille työväenjärjestöille SDP, vasemmistoliitto, SKP, STP, ay-liike ja kulttuuria ja liikuntatoimintaa ylläpitävät järjestöt.

Maamme kansa ei kaipaa oikeistolaista työväenpuoluetta

Kun vasemmalla otetaan tavoitteeksi työläisten etujen ajaminen niin se ei juurikaan tule aiheuttamaan erimielisyyttä vasemmiston sisällä. Mutta jos lähdetään jatkamaan vallitsevan oikeistopolitiikkaa syömällä työläisten etuja, niin silloin  nousee hajottavat tekijät esille.

Suomessakin on runsaasti kokemusta siltä ajalta kun yhteistyökykyiset vasemmistolaiset pääsivät aina hallitukseen asti ja ministeriksi. Näistä pitää nyt ottaa opiksi vasemmalla!

Työväenliike ei tarvitse oikeistolaista työväenpuoluetta, siitä pitäisi nyt jo olla näyttöä mihin se johtaa. Se johtaa koko työväenliikkeen tuhoon!

Toisaalta nyt ei ole aika yhteiselle puolueelle vasemmiston sisällä, vaan nyt on tarve poliittisesta yhteistyöstä oikeistoa vastaan. Puolueita yhdistämällä ei paranneta käytännön poliittista toimintaa vasemmalla.

Työttömät lomautetut ja maamme köyhät kaipaa todellista puolustajaa. Työväenliike on kokonaisvaltainen liike työtätekevän kansan etujen ajamisessa. Eikä työväenliike ole elitistinen liike, joka hoitelee vain hyväosaisten asioita.

Vaasassa ilmestyvässä kokoomuslaisessa Pohjalainen lehdessä oli viittaus vasemmistoliiton Harri Moision eduskuntavaalin äänimäärään ja nyt vasemmistoliiton EU-vaalien tulokseen.
Eduskuntavaaleissa oli Moisio ääniharava, mutta EU-vaaleissa vasemmistoliiton kannatus romahti.

Tässä on nyt esimerkki siitä, mihin henkilökeskeinen politiikkaa johtaa! Puolue, ideologia ja aate tulee olla ensisijainen. Se on myös äänestäjälle selvempää, ihan kuin aikoinaan vaaleissa, kun vetäisi punaisen viivan niin tiesi, että ääni menee työväenpuolueelle.

Nyt on poliittisen yhteistyön aika vasemmalla, jossa koko vasemmisto mukana vaihtoehdoksi vuosikymmeniä vallinneelle oikeistolaiselle menolle tässä maassa. Hyvinvointivaltion palautus operaatio!

Kaikki puolueet vasemmalla olisivat tietenkin itsenäisinä puolueina edelleen.

Yhteistoiminta tarkoittaisi tulonjaon muuttamista työn hyväksi. Kuntien, valtion hyvinvointipalvelujen laadun ja saatavuuden parantamista. Militarisoitumisen ja luonnonsaastuttamisen radikaalia vähentämistä.

Koulutuspolitiikan kaupallistamisen ja yksityistämisen lopettamista...

On siis palautettava työkansa ”isännäksi” tähän Suomi nimiseen valtioon.

EU:n myönteisyys vei kansanluottamuksen

EU-vaalien tulos ei ole mikään yllätys, nykyisen menon valossa. Euroopan kansan ovat todella saaneet tarpeekseen koko rahavallan EU:sta. Äänestys prosentti 40,2 % kertoo siitä omaa kieltään.

Kansalaisista yli puolet ei nähnyt mitään mieltä äänestää EU-vaaleissa, esim. eduskuntapuolueet ovat kaikki enemmän ja vähemmän EU-uskovaisia.

Alhainen äänestysprosentti ei ole syy vasemmistopuolueiden kannatuksen hupenemiseen, vaan syy löytyy vasemmistopuolueiden oikeistolatistuneesta toiminnasta. SDP ja vasemmistoliitto ovat suhtautuneet myönteisesti alusta alkaen EU:n toimintaan, joten ei ole ollenkaan ihme, että kansa ei enää tue vaaleissa vasemmistoa.

Alkaa olla viimeiset hetket SDP:ssä ja vasemmistoliitossa ottaa reilusti kurssi vasempaan ja sama pätee koko työväenliikkeeseen.

Perussuomalaisten lento ei tule kovinpitkään enää lentämään. Kovin on meno samanlaista kuin oli SMP ennen sen lopullista tuhoa. Pekka Vennamo oli ennen SMP kaatumista jo hallituksessa asti.

Soinikaan ei enää julista EU:sta eroamista ja nyt hän sinne pääsikin ”vaikuttamaan”.
Tuskin enää tyhjien tynnyrien kolinakaan kuuluu Suomeen asti. Perussuomalaisten sopeutuminen kapitalismin kahleisiin on siis alkanut.

Perussuomalaisten puolue on osa oikeistoa ja kaukana työväenliikkeestä, sen pitäisi nyt jo jokaisen ymmärtää.

Vastuullisuutta tarvitaan nyt valtioiden politiikkaan

Venäjällä edelleen valtiovalta ohjaa maan pankkeja ja muita rahalaitoksia, ei niin kuin puhtaissa kapitalistisissa maissa missä ne ovat yksityinen pääoman valvomia, joko suoraan tai sitten välillisesti. Kuten nyt näemmekin miten yksityisiä rahalaitoksia ja niiden omistajia pelastetaan häviämästä omaisuuksiaan eri puolilla kapitalistista maailmaa. Samoin ne voivat edelleen jatkaa saalistustaan puhtaalta pöydältä, kun niiden tappiot maksatetaan kansalaisilla verovarojen kautta.

Nykyinen kapitalistisen järjestelmän konkurssitila on vahva osoitus siitä, että yksityisestä pääomasta ei ole vastuulliseksi valtioiden ja kansalaisten asioiden hoitajaksi.

Eli vasemmistolaista yhteiskunnan ohjausta missä valtio ja kunnat ohjaa, valvoo maan tärkeimpiä asioita tarvitaan. Uusliberalismista ei siihen ole sen osoittaa vahvasti nykytilanne maailmalla. Sellainen politiikka missä jokainen vastaa vain itsestään on todella vaarallista politiikkaa yhteiskunnassa.

Ei yksin talous ole Venäjällä valtiovallan ohjauksessa ja valvonnassa vaan se kaikkein vaarallisin alue aseteollisuus, mikä sekin on kapitalistisissa maissa yksityisen pääoman voitontavoittelun aluetta.
Yksityinen pääoma käy jatkuvia sotia, aiheuttaa köyhyyttä, sosiaalisia ongelmia, ihmisten ajamista pakolaisiksi ja muuttamaan omasta maastaan.

Nimenomaan turvallisuus on se, jonka nyt Venäjä takaa kansalaisilleen sekä talouden, että sotilaallisen uhansuhteen. Myös suuria varallisuuksia omistavat Venäläiset rakentavat varallisuudellaan nyt Venäjää.

Venäjä ja Kiina ovat ne valtiot, jotka pitävät nyt jopa USA:n taloutta ja järjestelmää pystyssä. Venäjä ja Kiina valtioina ovat myös ne voimat, jotka estävät imperialismin etenemistä.

Tässä nykyisessä ilmapiirissä missä fasismi nostaa päätään eri puolilla Eurooppaa, on todella tärkeä asia, että Venäjällä myös poliittinen puoli on vakaata.

On hyvä muistaa, että vastaavassa kapitalismin talouskriisissä 1930 luvulla fasismi oli väline millä pääoma turvasi järjestelmänsä jatkuvuuden, supistuneessa muodossa kylläkin.

Lopuksi poliittiseen puoleen liittyvä media on myös Venäjällä yhteiskunnallisessa ohjauksessa eli kansalaiset saavat luotettavaa tietoa maansa ja maailman asioista.

On hyvä ja tärkeää pitää suhteet kunnossa naapuriin

Kokoomus johtoinen Suomen hallitus on nyt mitä ilmeisemmin ajamassa itsensä ulos Suomen ja Venäjän välisestä yhteistyöstä. Kokoomuksen kypärälinjasta on näyttöä historiasta mihin se voi johtaa!

Venäjän pääministeri Putinin vierailu osoitti sen, että kokoomuksen ja Stubin kypärälinja on nyt myrkyttänyt pahasti Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön. Ulkoministeri oli jopa boikotissa Putinin vierailun ajan, isännät olivat sanoneet, että he eivät halua nähdäkään ulkoministeriä.

Nyt ei kaupallinen eikä muukaan toiminta ole hyvällä mallilla ja vielä kun kapitalistinen talous on umpikujassa, ollaan todella pahassa tilanteessa Suomessa. Venäjän kauppalla ja yhteistyöllä olisi mahdollisuuksia pelastaa Suomen talous, jos siinä olisi perinteistä ”Kekkos-laista” henkeä.

Myös eduskunnan vasemmisto oli huolissaan nykyisestä tilanteesta Suomen ja Venäjän välillä, kun mikään ei nyt toimi. Pienen Suomen ei pidä alkaa kukkoilemaan ja mahtailemaan jälleen Suursuomena, vaan yhteistyö hyvässä hengessä tuo aina parempaa tulosta.