lauantai 22. lokakuuta 2011

Työ ja pääoma ovat nyt konkretiaa pitkän konsensuksen jälkeen

Euroopassa ja maailmalla finnssikapitalismi painaa nyt voimalla päälle, jopa militarismiinkin tukeutuen. On todellakin hyvä, että Suomen ay-liike on noussut eurooppalaisten ay-liikkeiden rintamaan pankkipääomaa vastaan.
Osakkenomistajien maailmanlaajuiselle ahneudelle ovat euroopan ja maailman kansat pantu maksumiehiksi.

Kansallisesti ei yksin löydy voimaa pankki ja keinottelupääomaa vastaan, joten solidaarisuutta nyt tarvitaan ay-liikkeessä kansainvälisesti. Kysymysessä on viime kädessä ay-liikkeen joukkovoiman käyttö säästö -ja leikkauspolitiikan nujertamiseksi. Tällä säästö -ja leikkauspolitiikalla on kansaa painostettu alistumaan rahavallan tahtoon. Isonan asiana on maailmallakin noussut kansanliike kapitalistisen järjestelmän kaatamiseksi, koska kaikki nykyiset talousongelmat lähtevät siitä.

Toisaalta kansalaisilla on myös kasvanut tietoisuus siitä, että vaihtoehtoja löytyy kapitalismille.
Nykyiset nuoretsukupolvet omaavat laajan sivistystason, jota kautta he peilaavat vaihtoehtoja.

Maailma ei navigoi missään sumussa kuten Pohjalainen antio ymmärtää tänään. Vaan vaihtoehto löytyy kapitalismille ja se on työväenvalta. Talouskriisin vakavuutta katsotaan hyvin kapeasti, vain finssipääoman 1 prosenttin eduista käsín ja sivuun jää kansan 99 prosentin edut.

EK ajaa edelleen sitä, että se saisi suoraan työpaikoilla sanella työntekijöiden palkan ynnä muut sopimusasiat. Tässä suhteen on ay-liikkeessä luokkatietoisuus kasvanut ja EK:n huijaukset eivät nyt menen enää läpi. Myös konsensus on tullut tiensä päähän työn ja pääoman välillä. Talvisodan henki ei enää kosketa nuorta työläissukupolvea ja siihen liiittyvä Venäjä viha on madaltunut.

EK on tietämättään murentanut itsekin konsensuspohjaa hokemalla, että keskitetyt ovat historiaa ja tähän ansaan onkin osa ay-eliittiä mennyt. Myöskään vasemmistoeliitin istuminen kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa ei pure enää uuteen ay- ja työpaikkatason työläissukupolveen.

Toisaalta nyt myös ymmärretään, että verovaroista maksettavat palkankorotustenlisukkeet ja muut porkkanat kuten työnantajien veroalet osuvat omaan nilkkaan. Ne kun jatkavat sitä julkisten palvelujen leikkaamista edelleen. Tähän liittyy myös nyt hallituksen pakonomainen kuntien yhdistäminenkin.

Kysymyksessä ei siis ole nyt vain palkakorotuksien taso, vaan koko hyvinvointivaltion peruspalvelut ja niiden ylläpitoon tarvittavat verovarat. Tätä taistelua nyt käydään EU:ssakin onko pankien voitontavoittelun tukeminen tärkeämpää kuin kansalaisten taloudelliset ja sosiaaliset edut.

ABB:llä Vaasassa pääoma turvautui jopa hätätyönä teettämään normaaleja lakonalaisia töitä. Tämäkin osoitaa sen miten rahavallan ahneus ja röyhkeys on viimevuosina päässyt tuudittautumaan.
Rahavalta on tupoaikoina saanut melkein mitä vain läpi työsopimuksiin mutta nyt on tulut siinä seinä vastaan ja se on heille yllätys.