Eurooppalainen oikeistopopulismi ja äärioikeisto saavuttivat poliittisen läpimurron kesäkuussa 2009 EU-vaaleissa. Yhteensä europarlamenttiin valittiin 51 oikeistoradikaalisten puolueiden edustajaa.
Nousevaa oikeistoradikalismia ei voi verrata ”historialliseen fasismiin” koska kapitalistisen yhteiskunnan nykyinen kriisi ja ihmiskunnan globaalit ongelmat asettavat sille aivan toisenlaiset olemassolon ehdot ja tavoitteet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nouseva oikeistoradikalismi ja väkivallan uhka voisi johtaa yhtä barbaarisiin kokemuksiin ihmiskunnalle kuin natsismi ja Auschwitz.
Historiallisen fasismin aika päättyi Toukokuun 8 päivänä 1945 kolmannen valtakunnan täydelliseen romahdukseen. Ihmiskuntaa muistuttaa fasistinen ihmisten teollinen mrhaaminen kaasukammioissa, krematorioissa ja tuhoamisleireissä.
Nämä hirmuteot saivatkin aikaan antifasistisen konsenssuksen, joka ei antanut tilaa oikestoradikalismille. Mutta tämä antifastisen-ja rasistisen konsensuksen murtuminen läntisessä euroopassa oli ikävä tosia asia 1980-luvun puolivälissä. Äärioikeston ja uusfasismin läpimurron taustalla olivat kasvava joukkotyöttömyys ja syrjäytyminen sekä sosiaalisten turvaverkkojen purkautuminen.
Oikeistoradikaalisten puolueiden kannatuksen kasvu on yhteydessä sosialismin romahdukseen, yhteiskuntien moinikulttuuristumiseen ja ennen kaikkea uusliberalistiseen talouspolitiikkaan ja kapitalismin globalisaatiokehitykseen.
Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden raju kasvu, sosiaalivaltion kriisi ja yhteskunnallisten arvojen koventuminen sekä rasismi ovat luoneet otollisen maaperän äärioikeistolaisten puolueiden poliittisen vaikutusvallan vakiintumiselle parlamentaarisella areenalla.
Tätä ilmiötä elämme nyt Suomessakin erityisesti perussuomalainen puolueen osalta. Mutta oikeistoradikalismi ei ilmene vai Soinin puolueessa vaan koko oikeistossa. Nyt ei ole Urho Kekkosen kaltaista, joka sen pitäisi aisoissa mutta ei myöskään aatteelisesti voimakasta vasemmistoa, joka kykenisi kapitalismin yli menevään joukkotoimintaan.
Tällä hetkellä yhteiskunnassa on julkinen keskustelu ja mediat näiden oikeistoradikaalien hallussa.
Vasemmiston tila ei nyt ole hyvä ja se on ymmällään kun uusoikeisto on tullut sen tontille.
Uusoikeistolla on tavoitteena kulttuurillinen vallankumous ja sitä kautta listätä aatteelista vaikutustaan koko yhteiskunnassa. Yksi perimmäisistä uusoikeiston tavoitteista on oikeiston ja vasemmiston yhdistäminen.
Nyt alkaa olemaan hetket löytää rosvokapitalismille oikeudenmukainen ja demokraattinen vaihtoehto euroopassakin, koska se on jo löytynyt osassa Etelä-Amerikan maita.