Vaasan kaupungintulevaisuuden näkymät

Palvelutuotanto
Meidän on tehtävä ensin selväksi itsellemme mitä ja ketä varten on olemassa Vaasan kaupunki?
Entä edustuksellinen demokratia, hallinto ja palvelutuotanto? Eikö niiden pitäisi palvella Vaasalaisia vauvasta, mummuun ja vaariin!
Kunnat hoitavat aika kattavasti yhteiskunnallisia palveluja Suomessa ja kuntia on 430.
Kuntien hoitamat palvelut ovat peruspalvelujen osalta lailla säädeltyjä.
Kun olin vuonna 1991 vähän ennen kun Neuvostoliitto kaatui opiskelemassa Moskovassa, niin siellä kovaa kehuttiin Pohjoismaita juuri siitä, että näissä maissa on lailla taattu hyvinvointipalvelut kansalaisille.
Nyt tässä työtehtävässä on Pohjalaisen mukaan Vaasassa 6000 ihmistä. Tämä on se tehtäväkenttä, jolla nyt on tulevaisuuden suhteen haasteita puolueille, joille kuuluu poliittinen vastuu. Samoin edustuksellinen demokratia on vastuussa siitä, että palvelut ja niitä käyttävät ihmiset kohtaavat. Samoin poliittisten puolueiden on huolehdittava, että näillä 6000 kaupungintyöntekijällä on hyvät työolosuhteet ja resursseja hoitaa Vaasalaisten hyvinvointipalveluja.
Virkakoneisto, valtuusto ja puolueet eivät saa olla yhtä ja samaa. Tämä onkin tämän ajan yksi iso ongelma. Konsensus on tehnyt puolueista värittömiä ja ovat integroituneet osaksi virkakoneistoa.
Kansalaisen ääni ei enää kuulu eikä vaikuta päätöksenteossa. Toiminta on mennyt niin sanotusti nurin päin! Nyt puhuu yksityinen pääoma julkisella sektorillakin!

Konserniajattelu
Vaasassa on jo vuodesta 1991 toteutettu konserniajattelua eli kaupunkia johdetaan kuten yksityistyritystä. Toiminnassa tärkeitä on talous-ja raha. Säästöjä on tämä johdosta taottu, joka vuosi hallinnosta ja palvelutuotannosta . KH asettaa raamit vuosittain jokaiselle hallintokunnalle, joissa niiden on pysyttävä. Näissä kehyksissä on myös säästötavoite (voitto) asetettu.
Alibudjetointi on myös välinen, jolla hallintokuntia pakotetaan pysymään KH:n kehyksissä.
Konsernihallinnon tuloa julkiselle sektorille edesauttoi se, kun valtio ei enää maksanut valtionosuuksia suoraan eri palvelusektoreille, vaan ne tulivat yhtenä könttäsummana.
Nyt on sitten mennyt kuntien tuloista ja säästöistä osa vähemmän tärkeisiin ja ei lakisääteisiin kohteisiin. Esim. elinkeinoelämän, matkailubisneksien, golfkenttien, Oy muotoisen jääkiekon ja jalkapallon tukemiseen ym. vastaavaan.
Vaasalla on ollut suhteellisen hyvä alueellinen palvelutuotanto, tästä pitäisikin nyt pitää hyvää huolta. Mutta kun säästöjä ja taloudellista tulosta tässä Vaasa konsernissa pitää jatkuvasti takoa, tuo se paineita purkaa alueellistakin palvelutuotantoa.
Nyt onkin sitten päätetty, että Ristinummelta, Hietalahdesta ja Gerbystä tullaan sosiaalitoimistot ja palvelut lopettamaan.
Työntekijöistä on myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ollut pulaa koko säästö ja leikkauspolitiikan ajan.
Nyt sitten yritetään edelleen keskittämällä pudistaa lisää säästöjä. Näin ne tekevät myös isot yritykset, että saisivat lisää tuottoa osakkeen omistajille!
Konsernihallinnossa ajatellaan, että kun keskitetään, niin selvitään vieläkin pienemmällä työntekijämäärällä palvelutuotannossa. Kuten Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Karvalan
sanoikin Pohjalaisessa, että sijaisuudetkin voidaan hoitaa paremmin kun työntekijät ovat yhdessä pisteessä.
Mutta aivan vastaava tilanne on muillakin palvelusektoreilla. Resursseista on pulaa ja henkilökuntaa on liian vähän.
Toisaalta tämä nykymeno, jota kutsutaan uusliberalismiksi, on maailmanlaajuinen ilmiö. Vaasa on ensimmäisiä kuntia Suomessa missä on tätä konsernihallintoa toteutettu.
Tässä menneellä viikolla Järvenpään kaupunginvaltuusto hylkäsi KH:n esityksen johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja siirtymisestä prosessijohtamiseen vuoden 2013 alusta. Käytännössä tuo merkitsi, että ei myöskään tilaaja-tuottaja-mallia oteta Järvenpäässä käyttöön.
Vastaavaa ollaan KH:n työryhmän esityksen kautta tuomassa myös Vaasaan. Miten käy sitten Vaasassa sen aika näyttää. Vaasassa on jo tilaaja-tuottaja-malli käytössä teknisellä sektorilla.
Lueskelin tuossa Kyrönmaan kunta konsernia ( Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia). Sen on suunnitellut eräs konsulttiyritys. Esitys on prismalleen samanlainen kuin on nykyinen Vaasa konsernikin. Vielä eivät kylläkään ole näiden kolmen kunnan valtaeliitit sitä nielleet. Kunnan asukkailta ei näitä teurastusohjelmia kysytä.
Tulevissa kunnallisvaaleissa on mahdollisuus vaihtaa suuntaa Vaasassakin. On aika sanoa ei kunnallistenhyvinvointipalvelujen alasajolle! Järvenpään valtuuston päätös olla hyväksymättä tilaaja-tuottaja-mallia, joka johtaisi kunnallisten palvelujen kapitalisoimiseen, voidaan estää.

Joukkoliikenteen näkymät Vaasassa

Vaasaseudulla alkaa säköjunakin kulkemaan Vaasan ja Seinäjoen välillä.
Vaasan ja Seinäjoen radansähköistys on yhteiskunnallisesti todella hyvä asia.
Sen rahoitus kylläkin pitäisi kuulua kokonaan veroylijäämien kanssa painivalle Valtiolle.
Nythän se on tässä Vaasan ja Seinäjoen radan sähköistyksessä siirretty osaksi kunnille, jotka jo muutenkin ovat vaikeuksissa.
Mutta se, että ei säköjuna nyt sitten kulkisin ihan tyhjillään Vaasasta Seinäjoelle tai päin vastoin niin siinä onkin isokysymys.
Pohjalainen lehti oli haastatellut ihmisiä sähköjunan käytön osalta. Totesivat, että se ei saa pysähtyä, joka maitolaiturilla vaan sen on kuljettava yhtenä viivana Seinäjoelle. Eikä seinäjoella saa olla junan vaihtoja. Näin ikävä kyllä nykyihminen ajattelee. Kaupallisuus syö julkisenliikenteen käytöltä pohjaa pois. Jokaisella kun pitää olla ”oma” kulkuajoneuvo!

Voi olla, että vaikka pääsisivät ilmaiseksi niin junan kyytti ei välttämättä kelpaisi. Eli kyllä tämä yksityisyyteen perustuva yhteiskunta on tosikovien haasteiden edessä, kun vielä ilmastomuutoskin painaa päälle.

Ympäristön saastuminen estämiseksi tarvitaan ihan jokaisen panosta, mutta myös yhteiskunnalta tarvitaan muutakin kuin tyhjiä lupauksia.

Katupölytkin ja niiden sisältämät saasteet menevät myös jatkuvan autoistumisen kasvun piikkiin.
Auotoilijat vielä vaativat, että talvella pitää olla tiet kuin kesällä. Teiden hiekoitukseen menee sitten valtavat määrät mursketta. Junaratoja ei tarvitse edes hiekottaa!

Vaasan paikallisliikenne on samojen ongelmien edessä, jos edelleen yksityinen autoistuminen vain jatkaa kasvuaan. Nyt jo on jouduttu karsimaan reittejä ja vähentämään vuoroja kun ei ole matkustajia. Eikä liikennöinti enää onnistuisikaan ilman kaupungintukea.

Kun muistelee sitä aikaa kun Vaasaasakin oli todella monta bussireittiä ja käyttäjiä oli paljon, niin kyllä tässä suhteen ollaan menty tosi paljon taakse päin.
Tässä tarvitaan nyt rajua öljynhinnan nousemista ennen kuin tullaan järkiin. Onko se sitten jo myöhäistä kun ilmaston muutos painaa koko ajan kovempaa päälle.

Isoja kauppoja tulee nyt jatkuvana virtana Vaasaan. Miten jatkuva kulutus sitten vaikuttaa ympäristönsaastumiseen? Tähänkin voi kaavoituksen kautta kunta vaikuttaa. Ihmiset eivät juurikaan mene bussilla kauppaan, vaan se liikennöinti on varmaankin sata prosenttisesti yksityistä autoilua.