Palvelutuotanto
Meidän on tehtävä ensin selväksi itsellemme mitä ja ketä varten on olemassa Vaasan kaupunki?
Entä edustuksellinen demokratia, hallinto ja palvelutuotanto? Eikö niiden pitäisi palvella Vaasalaisia vauvasta, mummuun ja vaariin!
Kunnat hoitavat aika kattavasti yhteiskunnallisia palveluja Suomessa ja kuntia on 430.
Kuntien hoitamat palvelut ovat peruspalvelujen osalta lailla säädeltyjä.
Kun olin vuonna 1991 vähän ennen kun Neuvostoliitto kaatui opiskelemassa Moskovassa, niin siellä kovaa kehuttiin Pohjoismaita juuri siitä, että näissä maissa on lailla taattu hyvinvointipalvelut kansalaisille.
Nyt tässä työtehtävässä on Pohjalaisen mukaan Vaasassa 6000 ihmistä. Tämä on se tehtäväkenttä, jolla nyt on tulevaisuuden suhteen haasteita puolueille, joille kuuluu poliittinen vastuu. Samoin edustuksellinen demokratia on vastuussa siitä, että palvelut ja niitä käyttävät ihmiset kohtaavat. Samoin poliittisten puolueiden on huolehdittava, että näillä 6000 kaupungintyöntekijällä on hyvät työolosuhteet ja resursseja hoitaa Vaasalaisten hyvinvointipalveluja.
Virkakoneisto, valtuusto ja puolueet eivät saa olla yhtä ja samaa. Tämä onkin tämän ajan yksi iso ongelma. Konsensus on tehnyt puolueista värittömiä ja ovat integroituneet osaksi virkakoneistoa.
Kansalaisen ääni ei enää kuulu eikä vaikuta päätöksenteossa. Toiminta on mennyt niin sanotusti nurin päin! Nyt puhuu yksityinen pääoma julkisella sektorillakin!
Konserniajattelu
Vaasassa on jo vuodesta 1991 toteutettu konserniajattelua eli kaupunkia johdetaan kuten yksityistyritystä. Toiminnassa tärkeitä on talous-ja raha. Säästöjä on tämä johdosta taottu, joka vuosi hallinnosta ja palvelutuotannosta . KH asettaa raamit vuosittain jokaiselle hallintokunnalle, joissa niiden on pysyttävä. Näissä kehyksissä on myös säästötavoite (voitto) asetettu.
Alibudjetointi on myös välinen, jolla hallintokuntia pakotetaan pysymään KH:n kehyksissä.
Konsernihallinnon tuloa julkiselle sektorille edesauttoi se, kun valtio ei enää maksanut valtionosuuksia suoraan eri palvelusektoreille, vaan ne tulivat yhtenä könttäsummana.
Nyt on sitten mennyt kuntien tuloista ja säästöistä osa vähemmän tärkeisiin ja ei lakisääteisiin kohteisiin. Esim. elinkeinoelämän, matkailubisneksien, golfkenttien, Oy muotoisen jääkiekon ja jalkapallon tukemiseen ym. vastaavaan.
Vaasalla on ollut suhteellisen hyvä alueellinen palvelutuotanto, tästä pitäisikin nyt pitää hyvää huolta. Mutta kun säästöjä ja taloudellista tulosta tässä Vaasa konsernissa pitää jatkuvasti takoa, tuo se paineita purkaa alueellistakin palvelutuotantoa.
Nyt onkin sitten päätetty, että Ristinummelta, Hietalahdesta ja Gerbystä tullaan sosiaalitoimistot ja palvelut lopettamaan.
Työntekijöistä on myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ollut pulaa koko säästö ja leikkauspolitiikan ajan.
Nyt sitten yritetään edelleen keskittämällä pudistaa lisää säästöjä. Näin ne tekevät myös isot yritykset, että saisivat lisää tuottoa osakkeen omistajille!
Konsernihallinnossa ajatellaan, että kun keskitetään, niin selvitään vieläkin pienemmällä työntekijämäärällä palvelutuotannossa. Kuten Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Karvalan
sanoikin Pohjalaisessa, että sijaisuudetkin voidaan hoitaa paremmin kun työntekijät ovat yhdessä pisteessä.
Mutta aivan vastaava tilanne on muillakin palvelusektoreilla. Resursseista on pulaa ja henkilökuntaa on liian vähän.
Toisaalta tämä nykymeno, jota kutsutaan uusliberalismiksi, on maailmanlaajuinen ilmiö. Vaasa on ensimmäisiä kuntia Suomessa missä on tätä konsernihallintoa toteutettu.
Tässä menneellä viikolla Järvenpään kaupunginvaltuusto hylkäsi KH:n esityksen johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja siirtymisestä prosessijohtamiseen vuoden 2013 alusta. Käytännössä tuo merkitsi, että ei myöskään tilaaja-tuottaja-mallia oteta Järvenpäässä käyttöön.
Vastaavaa ollaan KH:n työryhmän esityksen kautta tuomassa myös Vaasaan. Miten käy sitten Vaasassa sen aika näyttää. Vaasassa on jo tilaaja-tuottaja-malli käytössä teknisellä sektorilla.
Lueskelin tuossa Kyrönmaan kunta konsernia ( Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia). Sen on suunnitellut eräs konsulttiyritys. Esitys on prismalleen samanlainen kuin on nykyinen Vaasa konsernikin. Vielä eivät kylläkään ole näiden kolmen kunnan valtaeliitit sitä nielleet. Kunnan asukkailta ei näitä teurastusohjelmia kysytä.
Tulevissa kunnallisvaaleissa on mahdollisuus vaihtaa suuntaa Vaasassakin. On aika sanoa ei kunnallistenhyvinvointipalvelujen alasajolle! Järvenpään valtuuston päätös olla hyväksymättä tilaaja-tuottaja-mallia, joka johtaisi kunnallisten palvelujen kapitalisoimiseen, voidaan estää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti