Kokonaisnäkemys hukassa ihmisten ja nuorten syrjäytymisestä

Presidentinvaaleissa 1968 kokoomuksen KOP:n johtaja Matti Virkkunen otti kantaa työttömyyteen (syrjäytymiseen) ja esitti, että työttömät voisivat valmistaa saappaita armeijalle.

Tänään 30.9.12 oli Pohjalaisessa vähän samansuuntainen esitys, nuorten syrjäytymisen uhassa oleville. Että kutsuntoja armeijaan pidennettäisiin viideksi päiväksi, johon osallistuisi koko 19 -ikäluokka, miehet ja naiset. Nuoria opetettaisiin päihteettömissä oloissa, oikeisiin ruokailu, lepo, ja liikuntatottumksiin, joissa olisi myös tietokoneiden ja pelien maailma rajattu. Näin siis syrjäytyneille annettaisiin mahdollisuus tarttua elämään ja valita opiskelun tai työnteontie itseään kiinostavalta alalta.

Idean esitti Kauhavan lentosotakoulun johtaja eversti Jukka Ahlberg, joka näin laajentaisi kutsuntoja siten, että mukana olisi koko 19 vuoden ikäluokka, jossa lisänä siis jo syrjäytyneet, jotka eivät muuten osallistuisikaan kutsuntoihin.

Pohjalainen vielä jopa perustelee, että voittajina olisi armeija nykyistätarkemman valintajärjestelmän ansiosta ja vielä, että se olisi tasa-arvoinenkin, kun koko ikäluokka siihen osallistuisi viikon ajan.

Tämä ehdotus menee siihen presidentti Niinistön työryhmän syrjäytymistä esittävään teemaan.

Valtaeliitille tuntuu todella olevan vaikeaa tunnustaa, että he ovat ihan itse aiheuttaneet ihmisten syrjäytymisen elämästään.
Nykyistä säästö -ja leikkauspolitiikkaa on Suomessakin jo harjoitettu toistakymmentä vuotta ja sen politiikan tulosta on, että ihmisten pahoinvointi Suomessakin edelleen kasvaa.
-Työttömyys lisääntyy, toimeentulovaikeudet kasvat ja huolielämän perusasioista on uhattuna.

Kokoomuksen ajama uusliberalistinen politiikka juuri jättää ihmiset ja nuoretkin omanonnensa nojaan. Eli jokainen vain vastaa itsestään. Tähän liittyen aloitettiin muuttamaan esimerkiksi kouluissa opetusta. Tuotiin erilaisia valinnaisia aineita kouluihin, joista oppilaat ihan itse tekivät valintojaan. Oppilaista tuli asiakkaita, joita opettajat palvelevat ohjaajina ja näin oppilaatkin jätettiin omanonnensa nojaan.

Vapautta tuotiin myös siten, että koulujen rajat poistettiin ja sen jälkeen vanhemmat voivat viedä koululaisensa mihin kouluun tahansa kunnan alueella. Näin koulutkin ovat alkaneet erilaistua. Rikkaat voivat viedä lapsensa parempiin kouluihin, joissa on parempi opetus.

Kun peruskoulut tulivat suomeen, se antoi hyvät mahdollisuudet työläisperheiden lapsille edetä ainan korkekoulutukseen asti. Nyt tämäkin tasa-arvoistava järjestelmäkin on murenemassa. Eli ollaan palamassa siihen, että vanhempien ammatti ja varallisuus ohjaa kestä tulee lääkäreitä tai vaikka insinöörejä. Tämäkin lisää nuorison syrjäytymistä. Eli uusoikeistolaisen politiikan tulo 1990 vallitsevaksi on mullistamassa myös koulutustakin Suomessa. Pääsyy ihmisten syrjäytymiseen normaalista elämästä johtuu nimenomaan harjoitetusta politiikasta.

Kunnallisvaaleissa on annettava vastalause leikkauspolitiikalle, jota nykyinenkin kokoomuksen Kataisen hallitus harjoittaa. Ikävää vain on se, että hallitusvasemmistokin on toteuttamassa säästö- ja leikkauspolitiikkaa eikä siis ole vaihtoehto. Näin on tulossa jälleen jätti jytky äärioikeistolle eli Perussuomalainen puolueelle.

Hyvinvointivaltion palveluja ajetaan alas ja lapsilisistäkin leikataan

”Hallitus esittää lapsilisien jäädyttämistä nykytasolle seuraavien kolmen vuoden ajaksi. Seuraava indeksitarkistus lapsilisiin tehtäisiin vuonna 2016. Korotuksen jäädyttäminen vähentää valtion lapsilisämenoja ensi vuonna noin 38 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 indeksikorotuksen jäädyttämisestä arvioidaan tulevan valtiolle säästöä  noin 78 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 118 miljoonaa euroa. Indeksitarkistuksen jäädytystä ei ole tarkoitus korvata myöhemmillä korotuksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että indeksijäädytyksen vaikutus lapsiperheiden käytettävissä oleviiin tuloihin jää vähäiseksi. Lapsilisät olisivat vuonna 2015 arviolta kahdeksan prosenttia pienemmät kuin tilanteessa, jossa indeksitarkistukset olisi tehty nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Muutos ei heikentäisi pienituloisimpien perheiden asemaa, koska lapsilisien määrä otetaan huomioon toimeentulotuessa. Toimeentulotuen menoja jäädytys kasvattaisi ensi vuonna 2 - 3 miljoonalla eurolla.” Kokoomusvetoinen hallitus leikkaa lapsilisistä säästöjä 2013, 38 miljoonaa, 2014, 78 miljoonaa ja vuonna 2015 118 miljoonaa. Eli yhteensä 234 miljoonaa. Toimeentulon osalta pienituloiset saisivat muutaman miljoonan kompensaatiota.

Mitä on oikeistopopulismin pinnan alla

Oikeistopopulismi on ollut nousussa niin euroopassa kuin Suomessakin. Perussuomalainen puolue kasvatti kannatustaa eduskuntavaaleissa ja nyt yrittää edelleen uutta jytkyä kuntavaaleissakin. Vaikka usein niin luullaan, oikeistopopulismi ei ole median hyödyntämistä eikä tyhjien lupausten antamista. Se ei myöskään ole pelkästään tunteenomaisuuden korostamista tai kielenkäytön kansanomaisuutta. Ne ovat vain perussuomalainen puolueen edustaman oikeistopopulismin pintaa, mutta eivät varsinaisesti liity sen olemukseen. Oikeistopopulismi esitää muutamia perusväittämiä kuten yhtenäinen sisäisesti ristiriidaton kansa, jonka etuja tulee puolustaa. Heidän ohjelmassa painotetaan suomalaisten omaa kansallissuvereniteettia. Toisaalta kansaa vastaan asettuu poliittinen eliitti, joka nähdään byrokraattisena ja epädemokraattisena. Persut eivät puhu taloudellisesta eliitistä eikä yhteiskunnan taloudellisista rakenteista. Kolmantena nousee esiin vatakkainasettelu kansan ulkopuolelle sijoittuvia kohtaan. Ulkopuolelta löydetään syntipukki monille ongelmille, mistä seuraa ennakkoluuloja, maahanmuuttovastaisuutta ja jopa rasismia. Oikeistopopulismi käyttää tässäkin poliittisen eliitin ja tavallisen väestön vieraantumista hyväkseen. Nyt kun työelämä on kovassa murroksessa, on epävarmoja pätkätöitä, omavastuun ja jatkuvan itsensäkehittämisen vaatimuksia ja joustavaa sopeutumista työelämän vaatimuksiin. Toimeentulon niukkuuden, työttömyyden ja sosiaalisen alamäen pelkoon, oikeistopopulismi tarjoaa kansallista identtiteettiä ja nationalismia arkipäivän katkeria kokemuksia pehmentämään. Joka saadaan sillä, että poistetaan epäkansalliset elementit keskuudestaan. Epäkansallisia elementtejä ovat paitsi maahanmuuttajat, myös erilaiset sosiaalipummit. Oikeistopopulismi kuvaakin hyvinvointivaltion usein riistäjänä, joka jakaa työssäkäyvien tuottamaa vaurautta työttömille ja muille sosiaaliturvan varasssa eläville. Epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden tunteita lietsotaan kehittämällä myyttejä etuuksia kahmivista pakolaisista ja sossuhuijareista. Tästä itsekkäästä hyvinvointisovinismista käsin perussuomalaiset tulkitsevat myös eurokriisiä: taustalla on välimeren kansojen tuhlailu, ei suinkaan finansipääoman ja pankkien valta, kapitalismin yleisestä kriisistä puhumattakaan. Kun sosiaalidemokraatit kautta euroopan siirtyivät uusliberalismin linjoille, alkoi pettynyt työväestö etsiä uusia poliittisia kanavia. Mutta kuten tiedetään ei oikeistopopulismi haasta uusliberalistista kapitalismia. Vaan korostaa uusliberalistisia hyveitä, kuten kilpailukulttuuria, innovatiivisyyden pakkoa ja yrittäjyyttä. Oikeistopopulismi ei myöskään kiistä globaalia kilpailua, vaan vaatii uhrautumista kilpailukyvyn vuoksi. Vasemmiston kannalta on kohtalon kysymys, kykeneekö se vastaamaan oikeistopopulismin asettamaan haasteeseen. Se ei tule onnistumaan, jos jatketaan oikeistolaista, eriarvoistamaa politiikkaa. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kauenpaa kuin Lipposen hallituksen tai nykyisen kokoomusvetoisen sixpackin politiikasta. He ajavat alas hyvinvointiyhteiskuntaa, romuttavat työttömyysturvaa ja ajavat alas palkkoja. Tämä on syrjäyttänyt valtavia massoja yhteiskunnan ulkopuolelle ja luonut pohjaa oikeistolaisuuden nousulle. Vasemmiston pitää tarttua yhteiskunnallisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvuun, muuten vasemmisto häviää taistelun.

Vaasalaiset Kommunistit käynnistivät kunnallisvaalit

Vaaliteema meillä on "Tekoja lähipalvelujen puolesta" sekä "Ei markkinakuntia vaan ihmisen kokoisia kuntia." Tästä samasta teemasta lähtee koko euroopan vasemmiston nykyinen politiikka. Siinä keskeistä on vastustaa nykyistä rahavallan säästö -ja leikkauspolitiikkaa. Tästä nykyisestä euroopan vasemmiston politiikasta poikkeaa ainostaan Suomen eduskuntavasemmisto SDP ja Vasemmistoliitto. Nämä puolueet Suomessa ovat hallitusliitossa rahavallan pääpuolueen kokoomuksen kanssa. Heidän nykyinen kansan etujen vastainen politiikka on johtamassa siihen, että suomalainen hyvinvointivaltio on muuttumassa markkinavetoiseksi. Rahavallalle tarjotaan kuntien palveluiden liiketoimintaa lisäarvojensa tuottamiseen. Tästä nykyisestä rahan ja työnliitosta tulee mieleen aika jolloin suomi oli liitossa fasistisen Saksan kanssa. Tuolloin myös euroopan vasemmisto oli yhtenäisesti vastustamassa natsivaltaa euroopassa. Nyt on vain erona politiikkassa se, että nyt ajetaan pankkien ja rahanvaltaa, jossa mukana on suomalainen eduskuntavasemmisto. Euroopassa taas koko vasesmmisto jatkaa taistelua rahavallan säästö -ja leikkauspolitiikkaa vastaan. http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=3731.msg113979#msg113979

Kokoomus tekee tilaa kunnissa bisnestoiminnalle ja kuria kouluhin

Kokoomus rahavallan puolueena jatkaa kuntien toimintaa säänteleviä normien purkua. Vasta normien purkujen jälkeen tulee sitten leikkaus -ja säästöpolitiikkaan jatkumoa. 1990 luvulla alkanut uusoikeistolainen politiikka alkoi kuntien osalta valtion sääntelyjen purkamisella ja nyt sitten puretaan kuntien välisiä siteitä. Tästä on nyt menossa oleva ”uudistus” jättikunta projekti. Toisaalta siihen liittyvät toimet tulevat vasta vaalien jälkeen. Rahavallan puolueena kokoomuksessa tiedetään miten isot rahat ovat saatavissa kunnallisista palveluista, kun yksityinen rahavalta pääsee niitä tuottamaan. Mutta myös verotuksen alentaminen on kokoomuksen tavoite kunnallisten maksujen osuuden lisääntyessä. Kokoomuksen pomon Kataisen kuntauudistuksista oli kirjoitus Vaasassa ilmestyvässä Pohjalainen lehdessä. Pohjalainen on tunnetusti kokoomuksen äänitorvi. Kokoomus ajaa nyt valheellisella termillä, että he ovat muka ”uudistajia”. He ovat todella rahavallan edustajia ja edustavat mennyttä riktartuuri aikaansa 1930 luvulta. Kokoomus siis haluaa uudistaa nykyisen hyvinvointivaltion menneeseen riktatuuri aikaansa nykyaikaisessa muodossa, jolloin köyhiä auttoivat erilaiset rikkaiden yhdistykset almuillaan. Hyvinvointipalveluiden yksityistäminen ja kunnallisten julkisten palveluiden tuotannon purkaminen on juuri sitä. Lähipalvelut eivät kuuluu kokoomuksen asialistalle, vaan sen puheenjohtaja Katainen kuittasi, että kuinka lähelle terveysbussi voi tulla ihmisiä. Samassa lehdessä Kokoomuksen Risikko vaatii lisää kuria kouluihin, mutta ei resurrsseja, joiden puutteesta koulujenkin ongelmat ja nuorison syrjäytyminenkin viimekädessä johtuu. Samoin peruskoulujen purkaminen on osa kokoomuksen ”uudistamista”. Peruskoulu on antanut mahdollisuudet työläistaustaisille lapsille edetä aina akateemisiin ammatteihin asti. Vaalit lähestyvät, joten kokoomuslainen yhteiskuntapolitiikka ja propaganda näkyy heidän omistamissaan medioissa. Nyt siis käydään voisiko sanoa ”sotaa” ihmisten sieluista ja rahavallan liiketoimintojen laajentamisesta.