Leniniläinen ja vasemmistolainen politiikka on nousemassa arvoonsa

Lenin nousee päivä päivältä arvoon arvaamattomaan. Leninin ajatuksena oli vallankumouksellisessa tilanteessa, että Vasemmisto tarvitsee uutta politiikan tyyliä ja pelistrategia silmää.

Antonio Gramsci jakoi Vankilavihoissaan voima ja valtasuhteet kahteen eri käyttömuotoon: valtiokoneistoon perinteisessä mielessä ja hegemoniaan eli kansalaisyhteiskuntaan.
-valtiovalta tarvitsee sekä pakkokeinoja että moraalis eetistä tukea, ”aseita ja uskontoa”.
Valtio on siis hallitusvallan ja kansalaisyhteiskunnan dialektinen ykseys.

Gramscin mukaan poliittisuus sisältyy kaikkeen. Tämän johdosta on tärkeää vasemmistolle toimia poliittisesti koko yhteiskunnassa muutenkin kuin vain vaaleissa, jotka ovat vain peni osa poliittista toimintaa.
Puolue on Gramscille organisoiva ja kasvatuksellinen, moraalinen ja kulttuurinen toimija, jonka tehtävä on suunnata ja rakentaa uusia hegemonioita.

Asioista on siis otettava itse selvää on punainenlanka nykyisessä kapitalismin kriisissäkin.

Lenin oli radikaali ja vallankumouksellinen kommunisti. Nykyisin valta nähdään hahmottomana ideologiana tai kaavamaisina valtasuhteina. Tämä ei oikeastaan kerro mitään, eikä anna eväitä poliittisille johtopäätöksille.

Pitäisi todella alkaa pohtia mitä se valta todella on nykyoloissa.

Lenin pohti myös paikallisia ilmiöitä, jotka nivoutuvat kokonaisuuteen. Subjektiivinen tekijä kasvaa ympärillä olevan todellisuuden mukaan ja tähän tulee tietoisesti vasemmiston pyrkiä vaikuttamaan.

Koska vain ja ainoastaan työväenliikkeen joukkovoimalla voidaan kapitalismi kaataa ja siirtyä työväenliikkeen etujen mukaiseen yhteiskuntaan.

Vasemmisto eteni maamme ylioppilaskunnissa

Muutama esimerkki opiskelevan vasemmiston etenemisestä. Vasemmiston eteneminen oli merkki siitä, että oikeistohegemonian aika alkaa olla ohitse. Jyväskylässä oli vihreä vasemmisto tuplannut paikkamääränsä. Helsingissä oli myös vasemmisto lisännyt paikkamääräänsä yhdellä. Tampereella taas vasemmistosta tuli isoin ryhmä. Turussa Åbo Akademia vihreä vasemmisto jatkaa kolmella paikalla.

Vasemmisto olisi voinut kerätä isommankin potin. Ihmisille ei ole vielä ihan kokonaan selvinnyt yhteys talouslaman ja oikeistopolitiikan suhteen, mutta suunta on ihan hyvä.

Toisaalta myös opiskelijoita vaivaa asioihin nähden voimattomuuden tunne, kuten koko vasemmistoa. Mutta korkeakoululaitosta ravisteleva uusi yliopisto laki on avannut ja nostanut vastarintaa. Samoin Sata-komitean linjaukset opintotuen suhteen ovat nostaneet vastarintaa nykyistä oikeistolaista yhteiskuntapolitiikkaa vastaan.

Optimismia herättää nykyisen oikeistohegemonian selvä taittuminen.

Opiskelijoiden keskuudessa on oikeiston valta-asema nyt taittumassa ja sen osoitti yliopistokuntien vaalit. Esimerkiksi Helsingissä yliopistolla oli kokoomus valinnut vaalitunnuksekseen”Sitoutunut oikeisto", tällä oikeisto yrittää peesata sitoutumattoman vasemmiston tunnuksia. Myös kokoomuksen verkkokampanja Vaikuta paremmin on selvästi reagointia radikaalia punavihreän vasemmiston toimintakulttuuria vastaan.

Mutta faktaa on, että toisaalta vihreät menestyivät selvästi aikaisempaa huonommin, mikä onkin jonkin moinen yllätys. Taustalla vaikuttaa selkeästi vihreiden kivinen hallitustaival, jonka aikana puolue on tehnyt oikeistolaista politiikkaa ja jättänyt ympäristöarvotkin vähemmälle.

Kykypuolue kokoomuksen katkeruus valta-aseman taittumisesta näkyi Jyväskylässä. Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja opiskelevien oikeistolaisten politiikassa mukana oleva Hennariikka Andersson purki katkeruuttaan Facebookissaan, miten ”täällä vihreiden vassarip*skojen hautausmaalla on turha työnsä tulosta korjata”.

Andersson oli myöhemmin pyytänyt anteeksi sanomisiaan.

Vain vasemmistolainen politiikka tulee kääntämään nykyisen oikeistolaisen yhteiskuntapolitiikan sotien jälkeiseen vasemmistolaiseen optimismiin.

Näin Helsingissä ja sama tahti myös Vaasassa

Helsingissä toistetaan kuten Vaasassakin 90 luvun virheitä karsitaan palveluja ja työpaikkoja kun samaan aikaan niitä tarvittaisiin. Näiden kaupunkien johdossa on kokoomus, joten ei ole ihme kun linja on samansuuntainen.
Hesan valtuustossa toisaalta aivan "uusi" asetelma kun Demarit ja kommunistit vastustaa kokoomuksen leikkauslinjaa. Sen sijaan vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset lähtivät porvarien budjettilinjan takuumiehiksi.

Helsingin kassaan on tulossa 830 miljoonaa euroa ja pieni osa siitä jo kattaisi 75 miljoonan euron menoleikkaukset. Helsingin energia laitos tekee tänäkin vuonna voittoa 250 miljoonaa. Vaasassa taas Vaasan Sähkö takoo tulosta kaupungin kassaan. Eli selvästi on kysymys poliittisesta valinnasta leikkauksien osalta.

Yksityistäminen etenee Hesassa Atendo MedOneltan tahdissa kuten Vaasassakin, ikäihmisten palvelujen osalta.

Valtuutetuista vihreiden Tapio Osala on ainoa, joka on hyvin selvittänyt, että leikkauksissa Vaasan osalta ei ole kysymys taloudesta, vaan kuten Helsingissäkin poliittisesta valinnasta.

Surkeaa on seurata Vaasalaisen vasemmiston luokatonta politiikkaa. Vasemmisto puolueiden kollektiivinen toiminta on täysin hukassa.

Valtuutetut ja puolueet eivät löydä nykyisen tulosajattelun kautta vaihtoehtoa nykyiselle säästöpolitiikalle, vaan sen ulkopuolelta ja vain Osala on sen ymmärtänyt.

Toivotaan, että Tapio jaksaa taistella oikean vaihtoehdon eteen, muutenhan tilanne olisi kuten armeijassa, jossa johtaja huutaa, että tästä eteen päin vaikka henki menisi.