lauantai 23. huhtikuuta 2016

Fasismi lähtee pienistäpuroista

Persoonallisuushäiriöiset työpaikalla on usein huonosti tunnistettu ja samalla
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.

Kenelle
Koulutus on tarkoitettu yritysten henkilöstöjohdolle, yleisjohdolle, ylimmälle
johdolle sekä esimiehille, jotka tarvitsevat lisää osaamista ja työkaluja haastavien
henkilöiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen työyhteisöissään sekä muille aiheesta
kiinnostuneille.

Tavoite
Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.

Kouluttaja
Markus Lustig, BBA, henkilöstöriskien ja työympäristöongelmien asiantuntija

Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com

Narsismi on yhteiskunnalinen sairaus

Persoonallisuushäiriöiset työpaikalla on usein huonosti tunnistettu ja samalla
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.

Kenelle
Koulutus on tarkoitettu yritysten henkilöstöjohdolle, yleisjohdolle, ylimmälle
johdolle sekä esimiehille, jotka tarvitsevat lisää osaamista ja työkaluja haastavien
henkilöiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen työyhteisöissään sekä muille aiheesta
kiinnostuneille.

Tavoite
Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.

Kouluttaja
Markus Lustig, BBA, henkilöstöriskien ja työympäristöongelmien asiantuntija

Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com

Narsismi on yhteiskunnalinen sairaus

Persoonallisuushäiriöiset työpaikalla on usein huonosti tunnistettu ja samalla
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.

Yleensä on koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.

Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Vielä voidaan estää Suomen militaristiseen sotaan osallistuminen

Lännen media on propakoinut Pohjalainen mediassa vahvasti Natosta, että Nato olisi Suomen turva Venäjän uhkaa vastaan. Oikeistolainen media muokkaa Suomen kansaa Natojäsenyyteen.

Natoa rakennetaan edelleen turvaksi perinteisille kapitalistimaille, siihen tilanteeseen, kun länsimaiden talousjärjestelmä romahtaa. Eikä voida tehdä korjausliikettä poliittisesti.
Tällöin tulee militaristiset pakotustoimet käyttöön. Toisaalta nyt jo politiikka kulkee jo talouden perässä. Yhteiskuntia yritetään sopeuttaa heikkenevän kapitalismin raameihin. Valtiovallat ovatkin valjastettu siihen tehtävään. Julkisilla varoilla yritetään tukea kapitalistisen talouden umpikujaa. Kapitalistisella taloudella on tullut kysynnän puutteen vuoksi seinävastaan.

Toisaalta ollaan julkisia hyvinvoitipalveluja yksityistämässä ja sitä kautta avaamalla julkisia palvelutuotantoja yksityiselle pääomalle.
Siinä tilanteessa kun alkaa näyttämään siltä, että talousjärjestelmä alkaa kaatumaan tai tilanne on vaikea poliittisesti korjata, tulee militaristiset pakotuskeinot käyttöön.
Nato on siis imperialistinen väline, jolla erityisesti USA on operoinut eripuolilla maapalloa. Neuvostoliiton romahdus avasi sille uusia näköaloja. Ennen Neuvostoliiton ja muiden sosialististen maiden romahdusta USA veti militaristisia joukkojaan pois euroopasta. Mutta nyt USA on niitä taas tuonut takaisin eurooppaan. Jopa suomeenkin ovat tulossa harjoittelemaan sotaa.

Suomenkin kapitalistisen talouden tilanne on samassa kurjimuksessa kuin muidenkin EU maiden. Työttömyys on korkea ja erityisesti suuryrityksien näköalat heikoissa kantimissa. Julkisilla varoilla yiritetään paikata umpikujaa. Rahaa on kapitalisteilla, mutta kun sitä ei voi sijoittaa uudelleen kiertoon. Tavaraa kun on liikaa eikä ole markkinoita tuotannosta tuleville tuotteille. Sama on tilanne myös finanssitaloudessa pankkien toiminnassakaan eivät finassituotteet myöskään käy kaupan. Nyt myös verokeinottelukin on tullut tiensä päähän.
Jopa pankit ovat järjestelleet kapitalistien verosunnitteluja siten, että eivät tarvitse maksaa veroja julkiselle sektorille eri maissa. Tämä on sitten johtanut siihen, että julkisia palveluita supistetaan.

SSS hallitus yrittää myös pakkokeinoilla ja yhteiskuntasopimuksella pelastaa kapitalistisen talouden umpikujaa. Työväenliikettä ollaan siis sitomassa tähän pakotepolitiikkaan mukaan.
Nyt NATO ja johtava perinteinen imperialistinen USA rakentaa Venäjästä uhkaa läsimaiden turvallisuudelle. Toisaalta näin Nato ja USA on toiminut uusien markkinoiden ja taloutensa eteen toisen maailmansodan jälkeen eripuolilla maapalloa. Nyt on siis Suomikin jälleen Venäjä uhkakuvien vietämänä. Viimeiseksi mentiin saksalaisten natsien helmaan Venäjä pelossa.
Suomen poliittinen johto on nyt niiden voimien varassa, josta Urho Kekkonen varoitti suomenkansaa. Sotapuolue kokoomus olikin poissa poliittisenvallan kuvioista aina Kekkosen poismenoon asti. Tällä hetkellä maata johtaa SSS oikeistopuolueet. Mikä sopii oikeisto voimia kokoavan kokoomuksen ideologiaan. Poliittinen tilanne muistuttaa 1930 lukua.

Työväenliike onkin nyt historiallisen tehtävän edessä, meneekö se kapitalistisen järjestelmän pelastajaksi. Nyt jos koskaan tulee ottaa opiksi historiasta, että ei mennä mukaan sotapolitiikkaan.