Säästöpolitiikan uusi johtaminen

Kilpailullinen ja itsellinen logo kertoo jo paljon itse asiansisällöstä. Vuonna 1991 alkoi kuntien toiminta muuttumaan yritysmaailman oppien mukaan. Kunnat siirtyivät konsernikirjanpitoon ja tulosajatteluun.
Alkoi joka vuotuinen säästöjen etsiminen ja sitä kautta julkisensektorin tuloksen ja rahanteko. Kuntien palveluja tuottavat yksiköt muuttuivat tytäryhtiöiksi.
Alettiin myös maksaa kunnan kiinteistöyhtiölle omista tiloista vuokraa, koska se osa tulosajattelua.

Vaikka ei vielä ollut tätä nykyistä kapitalismin talouskriisiä ja taloudessa meni lujaa etsittiin silti säästöjä ja sitä kautta tulosta.

Talous nousi päällimmäiseksi asiaksi vuoden 1991 jälkeen kun uusliberalismi työntyi maahamme julkisensektorin toiminnassa. Kunnallisten palveluiden käyttäjistä tuli asiakkaita ei enää ihmisiä. Tämä kuvaa oikein hyvin vieraantumisen astetta, siitä hyvinvointiyhteiskunnan peruasioihin kuluvasta tehtävästä järjestää ja tuottaa kansalaisille oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia palveluja.

Kun nyt sitten on Valtiolle tullut rahaa ovista ja ikkunoista on verotusta muutettu isotuloisten ja suuryritysten eduksi.

Säästöpolitiikan uusi johtaminen
Mutta kunnissa alkoi nousta kapinaa jatkuvien säästöjen etsimisessä ja toisaalta seinän eteen tuleminen leikkauspolitiikassa, joten tarvittiin uudenlaista bisnesjohtamista.
Tähän keksittiin valtiovallantaholta tämä Parashanke, johon liittyi porkkanarahakin houkutukseksi kunnille tulla mukaan uuteen säästöpolitiikkaan hallintorakenteiden kautta. Kysymys on säästöpolitiikassa uudesta askeleesta ja siirtyminen kunnantasolta laajemmalle, kuten Vaasan seutu.

Tässä paraspolitiikassa on keskeistä yhdistää kuntia ja kuntien palvelutuotantoa. Toisena tulee ostopalvelut ja yksityistäminen. Kuntien asukkaista ei juurikaan puhuta vaan rakenteista ja rahasta.

Mutta ei tekniset palveluorganisaatiot sinänsä tuo säästöjä, vaan yhdistettyjen kuntarakenteiden päällekkäisten työtehtävien poistaminen. Yhdistettyjen kuntien palveluiden tuottaminen keskitetään isoihin yksiköihin.
Se johtaa siihen, että kunnat tuottavat palvelunsa pienemmällä työntekijä määrällä tai sitten ostavat ne yksityiseltä palveluja tuottavalta kapitalistilta, jolloin kunta ei tarvitse omaa tuotanto henkilökuntaa siihen ollenkaan.
Toisaalta yksityiselle maksetaan ostetut palvelut verovaroista, jotka siirtyvät yksityisen bisneksen kiertoon ja osakkeenomistajille. Tämäkin on tulojen siirtoa yhteiskunnalta yksityiselle pääomalle.

Hyvinvointiyhteiskunnan alasajon katkaisemiseen ei nyt näytä löytyvän poliittista voimaa vasemmalta eli kunnanasukkaiden on nyt noustava kapinaan.
Ei ole asukkaiden etu, että palveluiden laatu ja saatavuus on omasta rahapussista kiinni ja kun vielä samaan aikaan heikennetään kunnallisten palveluiden saatavuutta ja laatua.

Leniniläinen ja vasemmistolainen politiikka on nousemassa arvoonsa

Lenin nousee päivä päivältä arvoon arvaamattomaan. Leninin ajatuksena oli vallankumouksellisessa tilanteessa, että Vasemmisto tarvitsee uutta politiikan tyyliä ja pelistrategia silmää.

Antonio Gramsci jakoi Vankilavihoissaan voima ja valtasuhteet kahteen eri käyttömuotoon: valtiokoneistoon perinteisessä mielessä ja hegemoniaan eli kansalaisyhteiskuntaan.
-valtiovalta tarvitsee sekä pakkokeinoja että moraalis eetistä tukea, ”aseita ja uskontoa”.
Valtio on siis hallitusvallan ja kansalaisyhteiskunnan dialektinen ykseys.

Gramscin mukaan poliittisuus sisältyy kaikkeen. Tämän johdosta on tärkeää vasemmistolle toimia poliittisesti koko yhteiskunnassa muutenkin kuin vain vaaleissa, jotka ovat vain peni osa poliittista toimintaa.
Puolue on Gramscille organisoiva ja kasvatuksellinen, moraalinen ja kulttuurinen toimija, jonka tehtävä on suunnata ja rakentaa uusia hegemonioita.

Asioista on siis otettava itse selvää on punainenlanka nykyisessä kapitalismin kriisissäkin.

Lenin oli radikaali ja vallankumouksellinen kommunisti. Nykyisin valta nähdään hahmottomana ideologiana tai kaavamaisina valtasuhteina. Tämä ei oikeastaan kerro mitään, eikä anna eväitä poliittisille johtopäätöksille.

Pitäisi todella alkaa pohtia mitä se valta todella on nykyoloissa.

Lenin pohti myös paikallisia ilmiöitä, jotka nivoutuvat kokonaisuuteen. Subjektiivinen tekijä kasvaa ympärillä olevan todellisuuden mukaan ja tähän tulee tietoisesti vasemmiston pyrkiä vaikuttamaan.

Koska vain ja ainoastaan työväenliikkeen joukkovoimalla voidaan kapitalismi kaataa ja siirtyä työväenliikkeen etujen mukaiseen yhteiskuntaan.

Vasemmisto eteni maamme ylioppilaskunnissa

Muutama esimerkki opiskelevan vasemmiston etenemisestä. Vasemmiston eteneminen oli merkki siitä, että oikeistohegemonian aika alkaa olla ohitse. Jyväskylässä oli vihreä vasemmisto tuplannut paikkamääränsä. Helsingissä oli myös vasemmisto lisännyt paikkamääräänsä yhdellä. Tampereella taas vasemmistosta tuli isoin ryhmä. Turussa Åbo Akademia vihreä vasemmisto jatkaa kolmella paikalla.

Vasemmisto olisi voinut kerätä isommankin potin. Ihmisille ei ole vielä ihan kokonaan selvinnyt yhteys talouslaman ja oikeistopolitiikan suhteen, mutta suunta on ihan hyvä.

Toisaalta myös opiskelijoita vaivaa asioihin nähden voimattomuuden tunne, kuten koko vasemmistoa. Mutta korkeakoululaitosta ravisteleva uusi yliopisto laki on avannut ja nostanut vastarintaa. Samoin Sata-komitean linjaukset opintotuen suhteen ovat nostaneet vastarintaa nykyistä oikeistolaista yhteiskuntapolitiikkaa vastaan.

Optimismia herättää nykyisen oikeistohegemonian selvä taittuminen.

Opiskelijoiden keskuudessa on oikeiston valta-asema nyt taittumassa ja sen osoitti yliopistokuntien vaalit. Esimerkiksi Helsingissä yliopistolla oli kokoomus valinnut vaalitunnuksekseen”Sitoutunut oikeisto", tällä oikeisto yrittää peesata sitoutumattoman vasemmiston tunnuksia. Myös kokoomuksen verkkokampanja Vaikuta paremmin on selvästi reagointia radikaalia punavihreän vasemmiston toimintakulttuuria vastaan.

Mutta faktaa on, että toisaalta vihreät menestyivät selvästi aikaisempaa huonommin, mikä onkin jonkin moinen yllätys. Taustalla vaikuttaa selkeästi vihreiden kivinen hallitustaival, jonka aikana puolue on tehnyt oikeistolaista politiikkaa ja jättänyt ympäristöarvotkin vähemmälle.

Kykypuolue kokoomuksen katkeruus valta-aseman taittumisesta näkyi Jyväskylässä. Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja opiskelevien oikeistolaisten politiikassa mukana oleva Hennariikka Andersson purki katkeruuttaan Facebookissaan, miten ”täällä vihreiden vassarip*skojen hautausmaalla on turha työnsä tulosta korjata”.

Andersson oli myöhemmin pyytänyt anteeksi sanomisiaan.

Vain vasemmistolainen politiikka tulee kääntämään nykyisen oikeistolaisen yhteiskuntapolitiikan sotien jälkeiseen vasemmistolaiseen optimismiin.

Näin Helsingissä ja sama tahti myös Vaasassa

Helsingissä toistetaan kuten Vaasassakin 90 luvun virheitä karsitaan palveluja ja työpaikkoja kun samaan aikaan niitä tarvittaisiin. Näiden kaupunkien johdossa on kokoomus, joten ei ole ihme kun linja on samansuuntainen.
Hesan valtuustossa toisaalta aivan "uusi" asetelma kun Demarit ja kommunistit vastustaa kokoomuksen leikkauslinjaa. Sen sijaan vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset lähtivät porvarien budjettilinjan takuumiehiksi.

Helsingin kassaan on tulossa 830 miljoonaa euroa ja pieni osa siitä jo kattaisi 75 miljoonan euron menoleikkaukset. Helsingin energia laitos tekee tänäkin vuonna voittoa 250 miljoonaa. Vaasassa taas Vaasan Sähkö takoo tulosta kaupungin kassaan. Eli selvästi on kysymys poliittisesta valinnasta leikkauksien osalta.

Yksityistäminen etenee Hesassa Atendo MedOneltan tahdissa kuten Vaasassakin, ikäihmisten palvelujen osalta.

Valtuutetuista vihreiden Tapio Osala on ainoa, joka on hyvin selvittänyt, että leikkauksissa Vaasan osalta ei ole kysymys taloudesta, vaan kuten Helsingissäkin poliittisesta valinnasta.

Surkeaa on seurata Vaasalaisen vasemmiston luokatonta politiikkaa. Vasemmisto puolueiden kollektiivinen toiminta on täysin hukassa.

Valtuutetut ja puolueet eivät löydä nykyisen tulosajattelun kautta vaihtoehtoa nykyiselle säästöpolitiikalle, vaan sen ulkopuolelta ja vain Osala on sen ymmärtänyt.

Toivotaan, että Tapio jaksaa taistella oikean vaihtoehdon eteen, muutenhan tilanne olisi kuten armeijassa, jossa johtaja huutaa, että tästä eteen päin vaikka henki menisi.

Kokoomuksen ja vasemmistoliito yhteispeliä

Kokoomuksen Pohjalainen lehti uhkui tyytyväisyyttä tänään, kun Vaasalaiset porvarit ovat saaneet Vasemmistoliiton Harri Moisiosta kaverin. Oiva keino valita Moisio leikkausryhmän puheenjohtajaksi ja sitoa sitä kautta vasemmisto myös hyväksymään tulevat Vaasan omienpalvelujen karsimiset.

Eduskunnassa on vasemmisto ollut vastaan hallituksen säästöpolitiikkaa ja esimerkiksi SDP:n hallitus suosittaa sitä myös kuntatasolle. Vaasankin säästöissä on kysymys valtakunnan politiikasta, jota paikallisella tasolla näin sovelletaan.

Kokoomuslainen KH:n puheenjohtaja Raija Kujanpää on useasti sanonut lehtien palstoilla, että säästöissä on kysymys yleisestä tilanteesta taloudessa, mm. koko kapitalistisen maailman kattavasta finanssikriisistä.

Vasemmiston on todella aika tehdä selvä ero oikeistoon ja kyseenalaistaa kuntapalvelujen alasajo politiikka.

Konsensuksen aika on loppu

Suomi on konsensuspolitiikan maa, jossa on tulkittu toisenlaisen politiikan vaatiminen häiriköinniksi. Tästä käy hyvänä esimerkkinä Harri Moision lausunto tämän päivän Pohjalaisessa. Kun hän syytti kasvatus ja opetusviraston johtajaa Harry Svanljungia, siitä kun hän kertoi niistä arjen vaikeuksista mitä 7,5 miljoonan euron leikkaukset toisivat myös hänen hallintoalueelle.

Vasemmisto on ollut jo kaksikymmentä vuotta rakentamassa ja vaalimassa konsensusta. Konsensus on merkinnyt harvojen etua. Nyt on aika sen purkamiseen välttämätöntä. Mutta ainakaan Vaasan osalta ei näytä siihen löytyvän poliittista tahtoa ja voimaa.

Nyt on todella vähäistä vaihtoehtoisten kehityssuuntien esittäminen. Ongelmana on myös se, että vasemmisto on jumiutunut vallitsevan talouspolitiikan käsitteistöön. Sitä kautta kun ei löydy nykyiselle menolle vaihtoehtoja.

Julkisessa keskustelussa on vasemmiston elvytyspuheet on puhetapa lähes identtinen oikeiston vastaavan kanssa. Mikä nyt näkyykin Vaasankin tasolla.

Nykyinen säästöjen hakeminen ei juurikaan eroa aikaisempien vuosien vastaavista palvelujen karsimisista. KH:ssa päätetään konsensus hengessä, kuten nyt 7,5 miljoonaa euroa leikkauksista sosiaali- ja terveyspalveluista. Mikä viedään sitten läpi konsensus hengessä hallinnossa ja luottamuselimissä eri tasoilla, mutta niiltä ei tietenkään kysytä mitään, jotka sitä arjentyötätekevät nytkään, kuten ei ole tehty aikaisemminkaan.

Vasemmiston pitäisi nyt ehdottomasti luoda enemmän omaa käsitteistöä siitä, miltä toisenlainen talous voisi näyttää ja lähteä tekemään sellaista politiikkaa, joka tukee sitä arkea joka on esimerkiksi Vaasan omissa sosiaali- ja terveystoimissa.

Suomessa on nyt valtaeliitti ja valtapuolueet syvässä korruptiossa

Missään muussa maassa ei olisi vastaava vaalirahasotku mahdollista elää julkisuudessa kuukausia ilman, että se johtaisi rakenteellisiin muutoksiin ja puolueiden osalta uusiin vaaleihin, kuin pienessä Suomessa.

Sotku on yksi tulos suomalaisesta konsensuksesta, jossa valtaeliitti suojelee toinen toistaan, kaikki kun ovat samassa sopassa.

Hallituskaan ei kaadu vaikka keskustan puheenjohtaja on korviaan myöten vaalirahasopassa ja nyt jopa puolue on haastettu oikeuteen.

Hallitus ja kansanedustajat voivat siis tehdä melkein mitä vain tässä järjestelmässä, kun heillä on vaalikauden kattava mandaatti äänestäjiltä.

Mutta kaikki näyttää kulminoituvan henkilökeskeisyyteen tässäkin asiassa eli jokainen kansaedustaja vastaa vain itsensä osalta. Näin vältetään koko järjestelmän valheellisuus ja vastuu.

Puolueet ovat siellä taustalla jossain. Mutta en usko, että oikeiston kaksi isointa puoluetta keskusta ja kokoomus, tästä nyt selviää ilman joutumista vastuuseen. Onhan esimerkiksi RAY avustusten virtaaminen näiden puolueiden vaalirahoitukseen aikamoinen rikos.

Viime eduskuntavaaleissa ollut SAK vaalimainos, joka aiheutti paheksuntaa, ei ollut ollenkaan väärässä, jos ajatellaan nykyistä vaalirahasotkua.
Nyt nämä SAK mainoksessa lihapatojen ääressä aterioivat herrat rypevät, jopa sosiaalisesti heikossa-asemassa olevilta (RAY:n avustus) ihmisiltä otetussa vaalirahasopassa partojaan myöten.

Se toisaalta, että erityisesti oikeiston pääpuolue kokoomus nauttii suomalaisten kapitalistien runsasta taloudellista tukea ei ole uusi asia.

AY-liikkeen tuki vasemmistopuolueille mahdollistaa osallistumisen vaaleihin vasemmistopuolueille, se vain pitäisi kohdistua tasaisemmin, jokaiselle vasemmistopuolueelle. Ay-liike on työväenliike ja myös vasemmistolainen.

Tässäkin pitää muistaa, että elämme kapitalismissa, joka jakautuu työhön ja pääomaan edelleen, emme elä vielä sosialismissa.

Suomi on juuri pienen kokonsa osalta otollinen maa korruptiolle, kaveri kun ei kaveriansa petä.

Nykyinen meno kaipaa sitä sotien jälkeistä oikeudenmukaista vasemmistoa nyt esiin!

Ei ollut ensimmäinen kerta kun vasemmisto hyväksyi Vaasassa palveluiden leikkauksen

Porvari hallituksen paikallinen säästöesitys ja palveluiden leikkaus 3 miljoonalla eurolla loppuvuoden osalta meni läpi kaupunginhallituksessa. Pro-Vaasan edustaja esitti hylkäämistä, mutta ei saanut kannatusta ja näin hänen esitys raukesi. Kaupunginvaltuusto käsittelee 32 työntekijän täyttämättä jättämisen 12.10.

SDP:n puolue hallituksen ohje ei toteutunut Vaasassa kunnanvaltuutetuille, ohjeen mukaan sosiaalidemokraatit eivät ryhdy kunnissa tekemään leikkauksia hallituspuolueiden puolesta.

Ainakin KH:ssa SDP:n edustajat hyväksyivät 3 miljoonan euron leikkauksen ja valtuustossa nähdään sitten 12.10 miten äänestävät siellä.

Mutta myös vasemmistoliiton edustaja oli KH:ssa äänestänyt 3 miljoonan euron leikkauksen puolesta.

Valtakunnallista kehotusta oppositiopolitiikasta eivät SDP:n eivätkä myöskään vasemmistoliiton valtuutetut ottaneet huomioon ja näin sai oikeisto vasemmiston tuen leikkauspolitiikalle. Mutta myös vihreät olivat hallituksen ajaman leikkauslinjan takana.

Vasemmiston sanojen ja tekojen uskottavuutta mitattiin nyt KH:ssa ja 12.10 valtuustossa.

KH:n puheenjohtajan haastattelussa Pohjanmaan Radiossa tuli hyvin esille perustelut. Ne olivat juuri yleiset ja hän viittasi myös maailmanlaajuiseen lamaan. Vähemmän hän puhui itse Vaasan kaupungin taloudesta, joka ei ole niin huono, että pitäisi noudattaa porvarihallituksen leikkauslinjaa.

Punaisten lippujen alla oikeistolaisittain tulkittuna

Vaasassa Kuntsin modernin taiteen museolla on näyttely Punaste Lippude All 17.9-22.11.09 välisen ajan, näyttely kertoo Viron lähimenneisyydestä 1930 luvulta vuoteen 1970 saakka.

Näyttelyn teemat käsittelevät toista maailmansotaa, uuden Neuvosto-Viron rakentamista, mutta oikeastaan koko näyttelyn pääpaino on vastarintaliike Neuvostojärjestelmää vastaan. Näyttelyn taideteokset ovat melkein kaikki juuri tuosta näkökulmasta valittuja.
Näyttelyssä NKP:n pääsihteeristä Josef Stalinista tehdään mörkö, jolla leimataan koko Neuvostojärjestelmä suureksi pahaksi.

Itse näyttelyn taideteoksille, jotka ovat ihan huikean hyviä, ei anneta mitään arvoa, ”ne kun ovat pelkää propagandaan vailla todellisuuden pohjaa”. Sosialistinen realismi manataan pelkäksi propagandaksi, vailla todellisuuden pohjaa, mikä on näyttelystä ulos julistettu sanoma.
Esittelijä totesi, että taiteilijat ovat ”pakosta” tehneet näyttelyssä esillä olevia taideteoksia.

Itse taideteoksissa kansalaiset hymyilevä ja ovat onnellisia. Tehtaissa, maataloudessa, kouluissa opiskellaan ja tehdään innolla töitä uuden sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän parhaaksi.
Taideteoksissa ei lietsota vihaa ihmisten välille, eikä sotaa toisia kansoja vastaan. Kuvista huokuu rauhan aate voimakkaana.

Stalin on myös taideteoksissa esillä kommunistisen puolueen pääsihteerinä ja hänestä tehdään kaiken pahan alku ja toimeenpanija. Tämä tuli hyvin esiin näyttelyn avajaisissa ja myöhemmin estelykierroksella museolla. Näyttelystä on rakennettu poliittinen väline Neuvostojärjestelmää ja sosialismin vastaan.
Näyttelyssä ei tuoda esiin toista osapuolta, joka tuolloin valtaa piti eli Viron kommunistista puoluetta ja sitä laaja kansalaisliikettä mikä ylläpiti Viron Neuvostojärjestelmää.

Ja kun näyttelyn taustalla on Virolaiset oikeistolaiset tahot yhtenä osapuolena, sillä myös yritetään vääristää historiaa sekä propagoidaan Venäläisiä vastaan laajemminkin.

Vaasan kaupunki osallistuu tämän näyttelyn kautta yhtenä järjestäjänä historian väärentämiseen ja Venäjänvastaiseen propaganda sotaan, mikä on menossa erityisesti Virossa, jossa ihannoidaan jopa Hitleriä ja fasismia.

Neuvostoaika oli työtä yhteiseksi ja koko kansan hyväksi, mikä on hyvä näkökulma tämän ajan kapitalismiin, jolloin työtä tehdään rahavallan hyväksi.
Neuvostovalta oli työväenliikkeen ja vasemmiston valtaa, kun taas kapitalismi on porvariston ja oikeiston valtaa. Nämä perusasiat pitää muistaa kun historiaa ja menevää aikaa tarkastellaan taiteessakin.

Onko oikeistolaistunut ay-eliitti muuttunut ahneeksi saalistajaksi

Ay-liike sijoittaa huomattavan osan varoistaan ulkomaille. Aamulehden selvityksen mukaan yhdeksällä suurella ammattiliitolla on lähes 140 miljoonan euron verran arvopaperisijoituksia ulkomailla.
AY-liikkeen talous näyttä olevan kunnossa. Työväenliikkeen ideologia ja punainen aate on hukassa ay-valtaeliitiltä. Nyt puuttuu ay-toiminnasta työväenhenki ja tilalle on tullut ahneuden henki.

Tätä menoa tekee valtaeliitti ay-liikkeestä yhden yksityisen finanssipääoman tukijalan. Samoin sijoitustoiminta, vien työtä jäsenistön edunvalvonnasta. Ammattiyhdistysliike on aikoinaan perustettu taistelevaksi työpaikkojen työläisten edunvalvonta organisaatioksi.

Toisaalta sijoitustoiminta kuvastaa hyvin nykyisen valtaeliitin totaalista vieraantumista alkuperäisestä tehtävästä, valvoa ja parantaa työläisten etuja.

On todella huolestuttavaa, että uusliberalismi vaivaa myös ay-eliittiä. Kun samaan aikaan irtisanomisilla ja lomautuksilla painava yksityinen pääoma käy työläisten kimppuun työpaikoilla.
Työnantajat luovat työpaikoille pelon ilmapiirin, jolla sitten pakotetaan työläiset luopumaan osasta palkkaa ja muista saavuttamistaan eduista pääoman voitontavoittelun eteen.

Ay-eliitti tukee sijoitustoiminnallaan myös tuota ahneuden häpeämätöntä riistoa, jonka kohteena ovat ay-liikkeen jäsenet työssään.

Nyt pitää ylimääräiset rahat sijoittaa työpaikoille ammattiosastoihin, että voidaan suoraan työpaikoille saadaan päätoimisia työläisten edunvalvojia ja ammattiosastojen toimintaan lisää puhtia.
Häpeämätön työläisten heitteillejättö on ay-liikkeen osalta saatava loppumaan.

Kansallisuuksiensorto politiikkaa

Kapitalistit ja pikkuporvarit kannattavat kansallisuussorronpolitiikkaa, mikä on itsevaltiuden ja Tsaarinvallan aikaista perintöä. Tällä porvaristo suojelee luokkaetuoikeuksiaan, erottaakseen eri kansallisuuksien työläiset toisistaan. Kansallisuussorto on poistettavissa kapitalistisessa yhteiskunnassa demokraattisen valtiojärjestelmän vallitessa, joka turvaa kaikkien kansakuntien ja kielten täydellisen tasa-arvoisuuden.

Työväenliikkeen tulee hylätä niin sanottu kansallinen kulttuuriautonomia. Kuten esimerkiksi koulutoimen yms. ottamista pois valtionhoidosta ja sen antamista kansallisten elinten hoidettavaksi.
Tämä on juuri mullistanutkin koulutointa jo vuosikymmen ajan. Oikeastaan jo hyvällä alullaan ollut yhtenäinen hyvinvointivaltio on niiltä osin pirstaloitunut.

Kansallinen kulttuuriautonomia erottaa keinotekoisesti toisistaan samalla paikkakunnalla asuvat ja vieläpä samoissa tehtaissa työskentelevät työläiset, tähän taikka tuohon ”kansalliseen kulttuuriin” kuulumisen mukaan, tämä sitoo työläisten yhteyttä porvariston kulttuuriin, kun työväenliikkeen tehtävä on koko maailman proletariaatin kansainvälisen kulttuurin lujittaminen.
Balttienmaiden tilanne on tältä osin kuvaava, Virossa toimii oikein kielipoliisi valvoen venäläisten Vironkilientaitoa.

Työväenluokat edut kun edellyttävät juuri päinvastaista, siihen päästään kaikkien kansallisuuksien työläisten yhdistymisellä yhteisiin työväen järjestöihin mm. poliittisiin, ammatillisiin ja sivistyksellisiin.

Kansallisuuksiin kuuluvien työläisten yhdistyminen yhteisiin järjestöihin antaa työväenliikkeelle mahdollisuuden käydä voitokasta taistelua kansainvälistä pääomaa ja porvarillista nationalismia vastaan.

Nyt täällä vasanseudulla on nostettu suomen ja ruotsinkielisten kulttuuriasiat vastakkain ja se on selvä, että se hajottaa työväenliikettä paikallisesti. Se tietenkin on edullista porvaristolle ja tukee niiden sotaista kulttuuria.

Myös maahanmuuttajien vastaisuus kumpuaa juuri kansallisesta kulttuuriautonomiasta.

Hallitukseen kaipuu vaivaa edelleen SDP:tä

SDP kaipailee hallitusvallankamareihin. SDP:llä onkin ollut vaikeuksia tehdä todellista vasemmistolaista oppositio politiikkaa. Onhan puolue kuulunut maan valtaeliittiin vuosia, sekä ollut mukana toteuttamassa uusliberalistista oikeistolaista politiikkaa.

TV:n MOT ohjelmassa tulikin hyvin esiin, miten Suomen rikkaat ovat rikastuneet vuodesta 1993 alkaen. Pääomatulot eriytettiin muista tuloista ja sitä kautta maan ökyrikkaat ovat rikastuneet hurjasti.
SDP puheenjohtaja ei tyrmää ajatusta, että SDP menisi oikeistolaisten kanssa hallitukseen, mutta toteaa sen haastavaksi. Aika omituista kun ajattelee sitä, että ovat olleet useassa hallituksessa toteuttamassa oikeistolaista politiikkaa.

Urpilaisen mielestä SDP:n ja vihreiden varaan rakennettu hallituspohja vastaisi parhaiten hänen omia arvojaan.

”Punavihreä koalitio on pitemmän aikavälin tavoite. Uskon, että se olisi sellainen koalitio, jolla arvot ja ideologiat olisivat lähellä toisiaan, hän sanoo”.

Urpilaisella on kapea vasemmisto, kun hän kuvaa punavihreyttä, kun siihen näyttää mahtuvan vain SDP. Toisaalta se kylläkin kuvaan jo aikaisemmin hänen julistamaa keskustalaisuutta. Urpilainen kun ei ainakaan julkisuudessa visioi vasemmistopolitiikan puolesta.

Vasemmiston ja vihreiden hallituskuviot hän työntää hamaan tulevaisuuteen. Urpilaisen visiot ovat tyypillisiä ylätason valtaeliitin visioita valtapelissä.

SDP:n puheenjohtaja toivoo uutta talousjärjestelmää

Hänen mukaansa eurooppalaisten poliitikkojen olisi asetettava markkinataloudelle (kapitalismille) ylikansalliset säätelymekanismit.
Ylikansalliset verot ovat yksi tapa toteuttaa yhteiskunnan huonompiosaisten kannalta oikeudenmukaista politiikkaa. EU:n on otettava johtava rooli villin kapitalismin suitsemisessa. Näin oli puhunut nykyinen SDP:n puheenjohtaja Turussa.

Suomen Työväenpuolueen (SDP:n) perustava kokous pidettiin Turun työväentalossa heinäkuussa 1899. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue -nimi otettiin käyttöön vuonna 1903. Tuolloin vielä oli Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue vallankumouksellinen ja tavoitteena Forssan ohjelma, jossa tavoitteena sosialistinen Suomi.
Mutta kun sitten 1918 Suomen työväen vallankumous epäonnistui lähinnä Saksalaisen pääoman väliintutulon ja sotilaallisen avun johdosta ja näin porvaristo (oikeisto) sai estetyksi Suomen työväen vallankumouksen.

Tämän jälkeen sitten jakautui Suomen sosiaalidemokraattinen puolue oikeistoon ja vasemmistoon, jota edusti Moskovassa perustettu Suomen Kommunistinen puolue.
Eli nykyinen SDP ei ole sama kuin oli ennen 1918 ollut SDP. Nykyinen SDP on ollut kapitalistien tuki, ainakin nyt puolueen eliitin osalta. Nykyinen SDP oli jopa yhteistyössä Saksalaisten natsien kanssa 1940-1944 ja sodassa Neuvostoliittoa ja liittoutuneita vastaan.

Oikeastaan nykysuuntainen SDP on 91 vuotta. Vuoden 1944 jälkeen puolue oli jopa osaksi sotasyyllinen ja puheenjohtaja Tanneri pantiin telkien taakse. Paasion puheenjohtaja kauden alussa sitten SDP otti kurssin vasempaan ja näin pesi sotasyyllisyyden ja oikeiston tukipuolueen leiman. Sdp ja kokoomus olivat vuoden 1945 jälkeen pitkään ulkona esimerkiksi hallituksista.

Olisikin todella tärkeää selvittää vasemmiston osalta 1918-1944 välinen aika Suomessa.
Se helpottaisi nykyisen vasemmiston näköalattomuutta kun reformistinen politiikka ja konsensus kapitalismin kanssa on tullut tiensä päähän. Toivomus uudesta talousjärjestelmästä tulee viedä käytäntöön.

Neekerisanaan liittyy yleinen rasistinen ihmisten alistaminen ja hyväksi käyttö

Pohjalaisen toimittaja Riitta Koski pohti neekeri asiaa kolumnissaan 1.8.09. Hän katsoi neekerisanan ihan tavalliseksi asiaksi. Eikä toimittaja myöskään anna neekerisanalle yhteiskunnallista sisältöä, vaan että se on ihmisten erilaisiin näkemyksiin liittyvää ja sukupolvien mukana muuttuvaa.

Mielestäni aika yksinkertainen näkemys neekeriasiasta. Suomi ei ole tasa-arvoinen edelleenkään vaikkakin Pohjoismaineinen hyvinvointivaltio oli jo sillä tiellä aikapitkällä. Mutta viime vuosina on menty tasa-arvoisuuden osalta taaksepäin, oikeastaan joka suhteessa.
Suomi on edelleen luokkiin jakautunut yhteiskunta, jossa ovat vastakkain työ työläiset ja toisella puolella pääoma kapitalistit.
Työläiset elävät palkkaorjuudessa suhteessa pääomaan ja siinä mielessä erilaisessa asemassa neekereihin nähden, jotka olivat täydellisessä orjuudessa.

Ihmisillä joilla on tummaiho ja lähtöisin Afrikasta eli Neekerit on maailmanlaajuinen asia. Tummaihoisia ihmisiä aikoinaan kuskattiin laivalasteittain Afrikasta Amerikkoihin kapitalistien orjiksi, joilla ei ollut mitään muuta arvoa. Kun kapitalisti ei näitä ihmisiä enää tarvinnut tai hän oli tullut siihen tilaan, että ei enää kyennyt tuottamaan kapitalistille lisäarvoa hänet jätettiin omanonnensa nojaan heitteille.

Myös neekeriasiaan liittyy sellainen käsitys, että neekereitä voi kohdella miten tahansa, sen johdosta kun he ovat mustia ihmisiä ihonväriltään. Se on huvinsamanlainen käsitysihmisistä kuin Natseilla oli juutalaisista ja kommunisteista. Suomessa 1930 luvulla kommunistit ja Neuvostoihmiset olivat kaikkeen syypäitä ja sillä rahavalta oikeutti riktatoorisen politiikkansa.

Rahavalalla on aina ollut, jokin yleinen ismi millä oikeutetaan ihmisten alistaminen heidän tahtoonsa. ”Neekerikylä” asia on tässä ketjussa vain yksi pieni piste rahavallan historiassa.

Aikoinaan Strömbergin tehtaantyöläisille rakennetun asuin alueen talot oli maalattu mustaksi ja sitä kautta aluetta alettiin sanomaan neekerikyläksi. Oliko alueen asuntojen maalaaminen mustaksi sitten tarkoituksellista, kun siellä asui työväenluokkaan kuuluvia ihmisiä? Miten olisikaan ollut jos talot olisi maalattu punaisiksi, olisiko silloin työläisten asuttamaa kylää kutsuttu kommunistikyläksi?

Herrat ovat työläisiä nimitelleet monenlaisilla nimillä, sen mukaan mikä on milloinkin ollut luokkasuhde. Aikoinaan Vaasan Strömberkistä osa eli hellatuotanto siirrettiin Kauhajoelle sen vuoksi, että siellä ei ole kommunisteja, ovat kertoneet liesitehtaan työläiset.

Kolumninsa lopuksi Koski esittää Aaltopuistoon aluetta, joka nimettäisiin neekeripuistoksi. Olisihan se ihan hyvä, että tulevatkin sukupolvet muistaisivat miten Strömberkin työläisten asuinaluetta on yleisesti Vaasassa kutsuttu.

Itse pääsin Aaltopuistoon tutustumaan joskus 1960 luvulla, kun kävimme siellä saunomassa.
Lopuksi Aaltopuisto on ihan mukavasti erillään kaupallistuneesta Vaasan kaupunkikuvasta ja on viihtyisä asuinalue nykyään.

Vihreäpuolue on nyt valjastettu oikeistopolitiikan veturiksi

Vihreät ovat juuri siinä tilanteessa missä SDP on ollut mukana vuodesta 1991 alkaen. Eli tekemässä oikeistolaista politiikkaa, joka on tuhonnut vuoden 1945 jälkeen rakentuneen hyvinvointivaltion.

Toisaalta kun SDP hylkäsi vasemmistolaisen työväenpolitiikan antoi se myös potkua vihreän liikkeen syntymiselle. Oikeistolaisessa politiikassa mukana olo on myös tehnyt SDP:n nykyisen oppositioaseman vaikeaksi, se kun ei nyt kykenen oikeistolaitumisensa johdosta tekemään vasemmistolaista politiikkaa. Sanoihan puheenjohtaja Jutta Urpilainen SDP:n olevan keskustaan lukeutuva puolue, ei siis vasemmalle.

SDP ja muutamassa hallituksessa mukana ollut vasemmistoliitto antoivat oikeistiolaista politiikkaa toteuttavalle hallitukselle punaisen värin.
Nyt taas vihreäpuolue antaa vihreää väriä nykyiselle hallitukselle, onhan ympäristöasiat ykkösasioita pulue-eliitin retoriikassa, kun ilmastomuutoskin painaa päälle.
Vihreänliikkeen tulee aikoinan käymään kuten nyt on käynyt SDP:lle, jota kokoomus ja oikeistolainen valtaeliitti ei enää tarvitse politiikkansa toteuttamisessa.

Vihreiden tilanne tulee olemaan toinen silloin kun se on käynyt tarpeettomaksi oikeistolaiselle valtaeliitille. Myös silloin kun vasemmisto lähtee kokonaisvaltaisen vasemmistopolitiikan tielle putoaa vihreäpuolue myös poliittiselta kartalta ja ”vihreät” asiantuntijat jatkavat tärkeää leipätyötään.

Työttömyys tulee nyt olemaan todella vaikea yhtälö, johtuen vasemmiston nykyisestä tilanteesta.
Kun nyt pitäisi nousta joukkotoimintaan nykyistä riistopolitiikkaa vastaan, niin se ei siihen nyt kertakaikkiaan kykene ja SDP:n eliitti ”odottaa” nyt vain pääsyä takaisin hallitukseen.

Viime aikoina on keskusteltu parlamentarismin ja puolueiden rappiosta. Politiikassa kun nyt ei ole enää politiikkaa. Puolueet ovat henkilöitä ja asiantuntijoita. Mieto ja Stupp ym.
Vihreäliike on myös asiantuntijoista koostuva liike, joka ei omaa kokonaisvaltaista ideologiaa kuten vasemmistopuolueet, silloin hyvinä aikoina.

Asiantuntijat korvanneet puolueet

Verkkouutisissa http://www.verkkouutiset.fi/index.php kokoomuslaisen kansanedustajan arvio on oikea, "että Ydinvoiman vastustamisesta liikkeelle lähtenyt ympäristöpuolue ottaa askeleitaan ”yleispuolueena”. Eduskunnan salissa vihreät ovat puolustaneet hallituksen linjauksia”. Tämä on hyvin kuvaa arvio siitä, mihin soppaan vihreäliike on myös murenemassa.

Vihreäpuolue koostuu juuri näistä asiantuntijoista, joilla ei ole kokonaisvaltaista ideolgiaa eikä aatetta. Mutta ovat todella tärkeiden ympäristöasioiden asintuntijoita.

Aikoinaan SKP hajosi tähän porvarillisen maan hallituspolitiikkaan, josta tuli tärkeämpi asia tuolloin puolueelle kuin SKP:n ohjelma ja ideologia.  Koko puolueen toiminnan keskipisteeksi tuli kapitalistisen maan hallituksen ohjelma. Tämä johti siihen, että puolueen oma toiminta kuihtui ja jäsenistön mukanaolo hiipui turhautumiseen.
Lopuksi koko puolue hajosi kahtia ja puolueen sisällä olevan valtaeliitin riitelyyn hallituspolitiikasta.
Tämä oli sitä aikaa kun se pienempi paha alkoi nakertaa hiljalleen hyvinvointisuomen perustaa. Se pienipaha oli sitä kun työläistenetuja alettiin supistaa ja muuttaa heidän itsensä maksettaviksi. Kuten nyt vaikka lapsilisämaksut, jotka poistettiin työnantajilta. Kapitalistisen maan hallituksessa olosta kiisteltiin silloin kovaa SKP:ssä.
Mutta sama tilanne on ollut ja on edelleen myös SDP:ssä.

Nyt ilmeisesti se tulee repimään myös vihreää puoluetta, mutta ei niin rajusti kuin vasemmistoa.

OECD esittää pukkia kaalimaan vartijaksi

Kapitalististen maiden taloudellinen yhteistyöjärjestö (OECD) arvostelee Venäjän valtion vahvaa asemaa Venäjän talouden ohjauksesta. Mutta ei puhu mitään Kiinan Valtion vastavasta ohjauksesta.
Venäjän valtio myös ohjaa ja valvoo yksityisiä yrityksiä Venäjällä. Se onkin positiivinen syy siihen, että Venäjän eikä Kiinan taloutta ole yksityinen finanssikeinottelu päässyt sekoittamaan.

Venäjän, että Kiinan talous jatkaa kasvuaan ja juuri Valtion vahvanohjauksen ansiosta.

OECD suosittaa, jopa Venäjälle yksityistämisen aloittamista uudelleen ja markkinoiden avaamista valvomattomalle yksityiselle pääomalle.

OECD kiinnittää huomiota korruptioon Venäjällä. Mutta mistä mahtoikaan alkaa nykyinen kapitalistisen maailman talouden kriisi? Se ei alkanut Valtiovallan sääntelystä ja ohjauksesta, vaan sen purkamisesta. Yksityinen pääoma kävi tuolloin ahnetta keinotteluaan arvopareilla, joiden arvot hävisivät taivaan tuuliin. Tästäkään ei OECD mainitse katsauksessaan mitään.

Nykyinen kapitalistisen talouden konkurssi puhuu aivan päinvastaista kuin OECD valtion valvonnasta ja ohjauksesta.

Pohjalaisen päätoimittaja yhteiskunnallista medialaitosta yksityistämässä

Pohjalaisen päätoimittaja Aarno Ahosniemi 5.7. kolumnissaan Ylen kimpussa. Ahosniemi elää edelleen uusliberalismin lumoissa ja on leipänsä ja ideologiansa puolesta kaupallisen median asialla. Ahosniemen vuodatus oli tyypillistä roskalehdistön kaupallista Jungerin yksityiselämän penkomista ja sen käyttämistä yhteiskunnan ohjaamaa ja omistamaa Yleä vastaan.

Ahosniemi muuttaisi kokonaan ylen hallinnon ”yksittäisten” asiantuntijoiden hoidettavaksi eli sitä kautta yksityistäisi koko yhteiskunnan omistaman ja hallinnoiman YLEn.

Henkilöpolitiikkaa on se, jolla oikeisto murentaa puoluepolitiikan ja kollektiivisuuden vasemmalta.
Samoin se sopii hyvin yksityistämisen politiikkaan.

Ihan niin kuin toimii Pohjalainenkin ”sitoutumattomana” ulospäin mutta kokoomuksen oikeistolaista politiikkaa käytännössä totuttavana mediana.

Silloin jo kelpaisi verovaratkin ylen rahoitukseen kun sitä hoitaisivat yksityiset asiantuntijat eikä poliittisesti valitut kansanedustajat.

Ahosniemi jatkaa juoruiluaan kirjoituksessaan, että keväällä 2007 olisi hallitusneuvotteluissa sovittu ylen toimitusjohtajan Jungerin erottamisesta. Samalla hän jatkaa, että Ylessä siirrytään epäpoliittisiin johtajanimityksiin ja näin syrjäytetään poliittista valtaa käyttävä kansanedustuslaitos.

Tähän Ahosniemen "ei" poliittiseen propagandaan perustuu kokoomuksen nykyinen poliittinen kannatus vaaleissakin. Mutta toisaalta myös vasemmiston alamäki on osa sitä, koska he ovat menneet mukaan ei poliittiseen konsensuspolitiikkaan. Josta esimerkkejä löytyy paljon jopa vasemmiston lehdistöstä osa on lakkautettu. Vasemmistoliiton Harri Moisio sanoi eräässä tilaisuudessa, että Pohjalainen kelpaa hänelle kun oli keskustelussa aiheena paikallisen vasemmistolaisen lehden uudelleen perustaminen.

Nyt hän sitten kirjoitteleekin kolumnejaan Pohjalaisessa ja sitä kautta kasvattaa kokoomuksen kannatusta ja pienentää tietenkin vasemmiston.

Todellakin taitavaa luokkaerojen hävittämisen politiikkaa oikeiston pääpuolueelta kokoomukselta.

Miten vasemmistolaisuus määritellään 2009

Vasemmistolaisuus voidaan laajassa merkityksessä määritellä alistussuhteiden vastustamiseksi (pyrkimysvasemmistolaisuus) tai purkamiseksi (vaikutusvasemmistolaisuus).

Vastaavasti oikeistolaisuus puolustaa tai rakentaa alistussuhteita valtansa pysyttämiseksi ja uusimiseksi. Oikeistolaisilla on tämän ajan suomessa vahva ote siihen mistä yhteiskunassa keskustellaan, miten ihmiset elävät ja miten sitten rakenteita uusitaan.

Molemmat ovat pääoman liikkeen välttämättömiä momentteja: alistussuhteiden vastustajat purkaa vanhentuneita ja oikeistolaisuus puolustaa ja rakentaa uusia-alistussuhteita eli ajanmukaistaa alistussuhteita.

”Ensimmäinen”, liberaali vasemmisto korvasi säätymäisiä ja persoonallisia alistussuhteita muodollisilla kansalaisuussuhteilla. Anarkisoivat pyrkimykset realisoituvat kapitalististen markkinoiden anarkian ekspansiossa. Tämä aika kuvaa 1900 luvun alkuaikaa sen loppumista vuoteen 1944.

Sotien jälkeen alkoi kova taistelu vallasta kun oikeisto oli hävinnyt sotansa ja pelkäsi kovasti vasemmistoa ja sosialismia. ”Toinen”, sosiaalireformistinen vasemmisto alkoi korvata markkinoilla muodostuvia alistussuhteita sosiaalikansalaisuudella. Sosialisoivat pyrkimykset toteutuvat kapitalistisen sosiaalibyrokratian ekspansiona. Kuten hyvinvointivaltiona, joka on konkreettinen esimerkki ja tupotoiminta oli siinä keskeinen väline.

Kun sitten tultiin 1990 luvulle alkoi poliittinen suunta kääntyä oikealle ja myös vasemmisto alkoi oikeistolaistua. Sosiaalikansalaisuus alkoi rapautua uusliberalistisen politiikan kautta. Alettiin korostaa ihmistä itseään oman elämänsä herrana. Yksityistyminen on lyönyt läpi koko yhteiskuntarakenteen. Sosiaalikansalaisuus on pirstoutunut ja ihmiset elävät kulutuksen ja kaupallisuuden altistuttamina.

Tämän päivä Pohjalaisessa kerrottiin, että suomeenkin ollaan perustamassa Amerikan malliin asuinkeskuksiin tavaravarastoja. Näihin tavarahotelleihin voivat ihmiset varastoida kulutustavaroitaan, jotka eivät enää mahdu kotiloihin. Ihmisen vieraantuminen itsestään ja luonnosta on sanoin kuvaamattoman raju.

Miten tästä nyt sitten ponnistetaan eteen päin on toinen asia, mutta pääoman alistussuhteesta irtaantumiseen tarvitaan kokonaisvaltaista vasemmistolaista liikettä.

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO

TUL juhlii kohta 90 vuotista taivaltaa kapitalistisessa Suomessa. Takana ovat sankarilliset taistelut TUL:n itsenäisyyden puolesta. Välillä olivat punaiset liput kielletty ja oli jopa marssittu pelkkien tankojen perässä. Mutta TYÖVÄEN URHELULIITTOA ei lannistettu. TUL:n osalta myös vuosi 1944 oli vapauttava, kun oikeiston fasistinen sota päättyi tappioon toi maamme työväenliikkeelle demorattiset oikeudet. Siitä alkoi TUL:n ennennäkemätön nousu. Mutta hiljalleen oikeisto pääsi irti sotasyyllisyydestään, alkoi valtataistelu ja TUL:n syrjintä. TUL:n urheilijoita estettiin osallistumasta jopa olympialaisiin.

Olen ollut myös TUL:n ja Vaasan Toverien jäsenenä pitkään ja olen edelleen. Osallistuin useisiin TUL:n liittojuhliin ja piiritason juhliin. Ne tapahtumat olivat todella mieleenpainuvia, työväenhenkinen ja ruumiillinen kulttuuri liikutti työväenihmisiä lapsista aikuisiin. Punaliput liehuivat ja taistelulaulut raikuivat. Se oli sitä työväenliikkeen yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.
Saavutin myös itse useita piirinmestaruuksia maasto- ja ratajuoksussa.

Mutta sitten tultiin vuoteen 1993. Tuosta vuodesta alkoi työväen urheiluliiton sulattaminen oikeistolaiseen urheiluliikkeeseen. Tuo 1990 luvun alku oli koko vasemmiston osalta se ajankohta kun koko vasemmistolaisen liikkeen toiminta alkoi hiipumaan ja sulautumaan oikeistolaiseen politiikkaan. Maanhallituksessa istuivat sulassa sovussa ja samaa uusliberalistista politiikkaa toteuttaen oikeisto ja vasemmisto. Lehdistö supistui kuten Pohjanmaan Kansa ja Kansan Ääni lakkautettiin mm. Työväenliikkeen liiketoiminta myös rapautui ja siirtyi yksityiselle pääomalle.

TUL luopui itsenäisestä huippu-urheilun koulutus- ja valmennustoiminnastaan. Liiton seurat ohjattiin oikeistolaisiin erikoisliittoihin.

Nyt ollaankin siinä tilanteessa, että TUL:n johtajat kävelevät keisarin uusissa vaatteissa, huomaamatta, että vaatteita ei enää olekaan.

Vasemmiston mukana olo oikeistolaisessa politiikassa on johtanut pirstoutuneeseen työväenliikkeeseen, joka on vielä kaiken lisäksi vieraantunut työväestöstä ja heidän elinoloistaan.

Nyt sitten EU-vaalit osoitti missä surkeassa tilanteessa on koko vasemmistolainen työväenliike.
Suomen kansa on menettänyt toivonsa nykyiseen vasemmistoon, jopa 60 prosenttia ei ollenkaan äänestänyt.

Nyt pitää ehdottomasti työväenliikkeestä tehdä kokonaisvaltainen liike ja sitä kautta nousta jälleen isännäksi tähän kapitalistiseen Suomeen. Vasemmistolainen työväenliike on työläisten tuki ja turva pääoman riistopolitiikkaa vastaan. Kokonaisvaltaiselta työväenliikkeeltä puuttuu vasemmistolainen ohjelma vaihtoehdoksi nykyiselle oikeistolaiselle kurjistamispolitiikalle ja sen saattaminen käytännön toiminnaksi. Kokonaisvaltaisentoiminnan kautta kosketuspinta tulee kasvamaan koko kansaan ja tietenkin kannatus prosentit nousevat vaaleissa vasemmiston osalta.

Toiminnassa on paikka kaikille työväenjärjestöille SDP, vasemmistoliitto, SKP, STP, ay-liike ja kulttuuria ja liikuntatoimintaa ylläpitävät järjestöt.

Maamme kansa ei kaipaa oikeistolaista työväenpuoluetta

Kun vasemmalla otetaan tavoitteeksi työläisten etujen ajaminen niin se ei juurikaan tule aiheuttamaan erimielisyyttä vasemmiston sisällä. Mutta jos lähdetään jatkamaan vallitsevan oikeistopolitiikkaa syömällä työläisten etuja, niin silloin  nousee hajottavat tekijät esille.

Suomessakin on runsaasti kokemusta siltä ajalta kun yhteistyökykyiset vasemmistolaiset pääsivät aina hallitukseen asti ja ministeriksi. Näistä pitää nyt ottaa opiksi vasemmalla!

Työväenliike ei tarvitse oikeistolaista työväenpuoluetta, siitä pitäisi nyt jo olla näyttöä mihin se johtaa. Se johtaa koko työväenliikkeen tuhoon!

Toisaalta nyt ei ole aika yhteiselle puolueelle vasemmiston sisällä, vaan nyt on tarve poliittisesta yhteistyöstä oikeistoa vastaan. Puolueita yhdistämällä ei paranneta käytännön poliittista toimintaa vasemmalla.

Työttömät lomautetut ja maamme köyhät kaipaa todellista puolustajaa. Työväenliike on kokonaisvaltainen liike työtätekevän kansan etujen ajamisessa. Eikä työväenliike ole elitistinen liike, joka hoitelee vain hyväosaisten asioita.

Vaasassa ilmestyvässä kokoomuslaisessa Pohjalainen lehdessä oli viittaus vasemmistoliiton Harri Moision eduskuntavaalin äänimäärään ja nyt vasemmistoliiton EU-vaalien tulokseen.
Eduskuntavaaleissa oli Moisio ääniharava, mutta EU-vaaleissa vasemmistoliiton kannatus romahti.

Tässä on nyt esimerkki siitä, mihin henkilökeskeinen politiikkaa johtaa! Puolue, ideologia ja aate tulee olla ensisijainen. Se on myös äänestäjälle selvempää, ihan kuin aikoinaan vaaleissa, kun vetäisi punaisen viivan niin tiesi, että ääni menee työväenpuolueelle.

Nyt on poliittisen yhteistyön aika vasemmalla, jossa koko vasemmisto mukana vaihtoehdoksi vuosikymmeniä vallinneelle oikeistolaiselle menolle tässä maassa. Hyvinvointivaltion palautus operaatio!

Kaikki puolueet vasemmalla olisivat tietenkin itsenäisinä puolueina edelleen.

Yhteistoiminta tarkoittaisi tulonjaon muuttamista työn hyväksi. Kuntien, valtion hyvinvointipalvelujen laadun ja saatavuuden parantamista. Militarisoitumisen ja luonnonsaastuttamisen radikaalia vähentämistä.

Koulutuspolitiikan kaupallistamisen ja yksityistämisen lopettamista...

On siis palautettava työkansa ”isännäksi” tähän Suomi nimiseen valtioon.

EU:n myönteisyys vei kansanluottamuksen

EU-vaalien tulos ei ole mikään yllätys, nykyisen menon valossa. Euroopan kansan ovat todella saaneet tarpeekseen koko rahavallan EU:sta. Äänestys prosentti 40,2 % kertoo siitä omaa kieltään.

Kansalaisista yli puolet ei nähnyt mitään mieltä äänestää EU-vaaleissa, esim. eduskuntapuolueet ovat kaikki enemmän ja vähemmän EU-uskovaisia.

Alhainen äänestysprosentti ei ole syy vasemmistopuolueiden kannatuksen hupenemiseen, vaan syy löytyy vasemmistopuolueiden oikeistolatistuneesta toiminnasta. SDP ja vasemmistoliitto ovat suhtautuneet myönteisesti alusta alkaen EU:n toimintaan, joten ei ole ollenkaan ihme, että kansa ei enää tue vaaleissa vasemmistoa.

Alkaa olla viimeiset hetket SDP:ssä ja vasemmistoliitossa ottaa reilusti kurssi vasempaan ja sama pätee koko työväenliikkeeseen.

Perussuomalaisten lento ei tule kovinpitkään enää lentämään. Kovin on meno samanlaista kuin oli SMP ennen sen lopullista tuhoa. Pekka Vennamo oli ennen SMP kaatumista jo hallituksessa asti.

Soinikaan ei enää julista EU:sta eroamista ja nyt hän sinne pääsikin ”vaikuttamaan”.
Tuskin enää tyhjien tynnyrien kolinakaan kuuluu Suomeen asti. Perussuomalaisten sopeutuminen kapitalismin kahleisiin on siis alkanut.

Perussuomalaisten puolue on osa oikeistoa ja kaukana työväenliikkeestä, sen pitäisi nyt jo jokaisen ymmärtää.

Vastuullisuutta tarvitaan nyt valtioiden politiikkaan

Venäjällä edelleen valtiovalta ohjaa maan pankkeja ja muita rahalaitoksia, ei niin kuin puhtaissa kapitalistisissa maissa missä ne ovat yksityinen pääoman valvomia, joko suoraan tai sitten välillisesti. Kuten nyt näemmekin miten yksityisiä rahalaitoksia ja niiden omistajia pelastetaan häviämästä omaisuuksiaan eri puolilla kapitalistista maailmaa. Samoin ne voivat edelleen jatkaa saalistustaan puhtaalta pöydältä, kun niiden tappiot maksatetaan kansalaisilla verovarojen kautta.

Nykyinen kapitalistisen järjestelmän konkurssitila on vahva osoitus siitä, että yksityisestä pääomasta ei ole vastuulliseksi valtioiden ja kansalaisten asioiden hoitajaksi.

Eli vasemmistolaista yhteiskunnan ohjausta missä valtio ja kunnat ohjaa, valvoo maan tärkeimpiä asioita tarvitaan. Uusliberalismista ei siihen ole sen osoittaa vahvasti nykytilanne maailmalla. Sellainen politiikka missä jokainen vastaa vain itsestään on todella vaarallista politiikkaa yhteiskunnassa.

Ei yksin talous ole Venäjällä valtiovallan ohjauksessa ja valvonnassa vaan se kaikkein vaarallisin alue aseteollisuus, mikä sekin on kapitalistisissa maissa yksityisen pääoman voitontavoittelun aluetta.
Yksityinen pääoma käy jatkuvia sotia, aiheuttaa köyhyyttä, sosiaalisia ongelmia, ihmisten ajamista pakolaisiksi ja muuttamaan omasta maastaan.

Nimenomaan turvallisuus on se, jonka nyt Venäjä takaa kansalaisilleen sekä talouden, että sotilaallisen uhansuhteen. Myös suuria varallisuuksia omistavat Venäläiset rakentavat varallisuudellaan nyt Venäjää.

Venäjä ja Kiina ovat ne valtiot, jotka pitävät nyt jopa USA:n taloutta ja järjestelmää pystyssä. Venäjä ja Kiina valtioina ovat myös ne voimat, jotka estävät imperialismin etenemistä.

Tässä nykyisessä ilmapiirissä missä fasismi nostaa päätään eri puolilla Eurooppaa, on todella tärkeä asia, että Venäjällä myös poliittinen puoli on vakaata.

On hyvä muistaa, että vastaavassa kapitalismin talouskriisissä 1930 luvulla fasismi oli väline millä pääoma turvasi järjestelmänsä jatkuvuuden, supistuneessa muodossa kylläkin.

Lopuksi poliittiseen puoleen liittyvä media on myös Venäjällä yhteiskunnallisessa ohjauksessa eli kansalaiset saavat luotettavaa tietoa maansa ja maailman asioista.

On hyvä ja tärkeää pitää suhteet kunnossa naapuriin

Kokoomus johtoinen Suomen hallitus on nyt mitä ilmeisemmin ajamassa itsensä ulos Suomen ja Venäjän välisestä yhteistyöstä. Kokoomuksen kypärälinjasta on näyttöä historiasta mihin se voi johtaa!

Venäjän pääministeri Putinin vierailu osoitti sen, että kokoomuksen ja Stubin kypärälinja on nyt myrkyttänyt pahasti Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön. Ulkoministeri oli jopa boikotissa Putinin vierailun ajan, isännät olivat sanoneet, että he eivät halua nähdäkään ulkoministeriä.

Nyt ei kaupallinen eikä muukaan toiminta ole hyvällä mallilla ja vielä kun kapitalistinen talous on umpikujassa, ollaan todella pahassa tilanteessa Suomessa. Venäjän kauppalla ja yhteistyöllä olisi mahdollisuuksia pelastaa Suomen talous, jos siinä olisi perinteistä ”Kekkos-laista” henkeä.

Myös eduskunnan vasemmisto oli huolissaan nykyisestä tilanteesta Suomen ja Venäjän välillä, kun mikään ei nyt toimi. Pienen Suomen ei pidä alkaa kukkoilemaan ja mahtailemaan jälleen Suursuomena, vaan yhteistyö hyvässä hengessä tuo aina parempaa tulosta.

Fasistinen ihmisviha nousee euroopassa

Euroopassa on jälleen nousemassa fasismi. Muukalaisviha ja kansalliskiihko kasvaa huimaa vauhtia. Fasismi on oikeistolainen nyrkki tavallista työtätekevää kansaa kohtaa, kun heidän talousjärjestelmä on vaikeuksissa, kuten oli 1930 luvullakin.

TV:stä tuli dokumentti missä kerrottiin miten fasismi nousee Euroopassa. Italiassa fasistit ovat jo maan hallituksessa asti. Ruotsissa on erityisen hyvin järjestäytynyt fasistinen liike. Suomessa näyttää fasismi etenevän samalla tavalla kuin 1930 luvulla. Eli fasistinen ideologia on fasistien soluttautumisen kautta sisällä eri puolueissa peitellysti ja lähinnä oikeistopuolueissa.

Perusuomalaisissa on nyt, jopa kunnanvaltuutettuna näitä henkilöitä, jotka kuuluvat suomalaisiin fasistisiin järjestöihin. Saksalaiset natsit kaavailivat samanlaisesta talousunionista kuin on EU, tuli esiin siinä dokumentissa TV:stä. Oikeastaan vain poliittinen vasemmisto voi pelastaa Euroopan uudelta fasistiselta tuholta.

Nykyinen konkursissa oleva kapitalistinen järjestelmä odottaa kaatajaansa ja kaatajaksi ei ole oikeistosta (kapitalismi on heidän järjestelmä) vaan vasemmisto on ainut poliittinen liike, joka voi kapitalismin kaataa.

Paavo Väyrynen otti esille aamu TV:ssä kokoomuksen, joka on oikeiston ja pääoman pääpuolue ja myös se puolue, josta fasismi viime kädessä kumpuaa. Kokoomus rakentaa Väyrysen mielestä vaarallista vastakkainasettelua Eurooppaan ylläpitämällä pinnallista keskustelua Suomen jäsenyydestä sotilasliitto Natossa.
Väyrynen lataa, että meidän ei pidä omalla toiminnallamme rakentaa vastakkainasettelua Eurooppaan. Se millä tavalla kokoomus haluaisi muuttaa politiikkaa, niin se pyrkimys on tämän suuntainen. Jos he onnistuisivat pyrkimyksessään, niin näin siinä tapahtuisi.
Väyrysen mielestä on valittava, rakennetaanko yhteistyön vai vastakkainasettelun Eurooppaa.

Väyryseen on hyvä yhtyä, hän puhuu nyt asiaa, joka on osa sitä millä estetään fasismin nouseminen euroopassa.

EK:n pomo ojentaa ay-liikettä

Kyllä kapitalistit näkevät millä mallilla on nykyinen ay-liike ja he tietenkin painavat entistä kovempaa päälle. Tänään aamu TV:ssä oli EK:n pomo, joka uhkui voimissaan sopimustoiminnan pirstomisessa. Hän julisti, että jokainen liitto tekee  omat sopimukset sivuilleen vilkuilematta! Eli mitä on enää silloin jäljellä SAK:sta, joka pitäisi olla liittojen yhteistyöelin?
EK:n pomo totesi, että kolmikannalle jää sosiaaliset asiat ja muu tes-toiminta siirtyy työpaikoille. Mitä jää liitoille? Mitä ammattiosastoille? Kapitalistien tavoitteena on niiden toimintojen ajaminen alas ja yhdistäminen. Mutta se pitäisi olla selvää, että työväenliikkeen pitää hoitaa omaa organisaatiotaan, eikä siihen pidä antaa työnatajapuolen vaikuttaa mitenkään.

Liittojen TES-tavoitteet tulee asettaa työpaikoilla ammattiosastoissa, mutta sitä ikävä vain ei ole tapahtunut enää vuosikymmeniin. Sopimus muodolla ei sinänsä ole mitään merkitystä, sisältö on ratkaisevaa. Mutta sillä on iso merkitys miten jäsenistö pääsee osallistumaan tavoitteiden asetteluun ja päätöksen tekoon.

Edelleen pätee se vanha hajota ja hallitse politiikka kapitalisteilla. Vastalääke tähän on työntekijäpuolen solidaarisuus.

Kun kuuntelin uuden SAK:n johtajan Lylyn puheita, niin niistä kyllä selvästi näki, että ay-eliitti on jo alistunut siihen, että TES:n toiminta jatkaa pirstoutumistaan ja on siirtymässä työpaikoille. Lyly totesi, että on lisättävä ay-toimintaa työpaikoilla. Mutta millä eväillä? Kun viime vuosikymmenten aikana on jatkuvasti ajettu alas ay-toimintaa ja hengetön ay-toiminta on karkottanut työpaikantyöläiset sen piiristä.

Mutta se on selvää, jos todella otetaan sopimustoiminnassa työntekijöiden tahto ja näkemykset mukaan niin jo aktiivisuus kasvaa! Ylätason kähmintä ei kiinnosta työntekijöitä, vaan se edelleen karkottaa sen piiristä.

Ammattiliitot valitsivat SAK:lle uuden puheenjohtajan

Kapitalistinen markkinatalous on nyt niskanpäällä ay-liikkeen osalta ja se kattaa nyt työmarkkinoilla neuvottelu pöydän. Jopa aikoinaan työnantajia hyödyttäväksi perustetusta tupotoiminnasta ollaan valmiita luopumaan ja siirtymään alemmalle tasolle suoraan työpaikoille.
Tupoilla juuri pyrittiin saamaan lakko herkät työpaikat erilleen sopimustoiminnasta.

Näin ovat kapitalistit murtaneet lähinnä sosdem puolueenavustamana työläisten edunvalvonta organisaation selkärangan. Nyt ollaan sitten tulossa siihen tilaan missä oltiin Wrigtiläisen ay-liikkeen aikoina, kun sitä työnantajat hoitivat. Ollaan siis ay-liikkeen pirstaloituneessa tilanteessa, jossa työläiset joutuvat nyt yksinään sopimaan työehdoistaan työpaikoilla pehtorien kanssa.

Tähän on johtanut jo pitempään jatkunut alamäki koko vasemmiston osalta Suomessa. SAK:n henkilöitynyt ja voi sanoa jopa ”korruptoitunut” rooli politiikan ”pelinappulana”, jolla on sidottu vasemmisto hallituksen valtakunnan politiikkaan on siirtymässä kuvaannollisesti valtakunnan sovittelijaksi. Ihalaista siis esitetään vastaavaan eläkevirkaan eli valtakunnassovittelijan virkaan.

Entisellä SAK:n puheenjohtajalla oli jo puheenjohtajana ollessaan työrauhan ja palkkatason matalana pitäjänrooli ja jarruna työläisten edusvalvonnalle laajemminkin.
SAK vieraantuminen sen työläisten ay-edunvalvonta tehtävästä on totaalinen ja siitä tuli sitä kautta pelinappula valtakunnanpolitiikassa. Toisaalta siitä ei ole enää siihenkään tehtävään, vaan nyt kapitalistiset markkinat hoitavat senkin tehtävän.

Miten nyt sitten SAK:n uusi puheenjohtaja tulee tehtävänsä hoitamaan, ei kovin hyvältä näytä, koska ay-liikkeen toiminta on sidoksissa koko vasemmiston aatteelliseen ja ideologiseen tilaan.
Luokkatietoisuus on nyt kovin matala ja siitä nousemiseksi olisi nyt tehtävä kovasti työtä.

Kaikenlainen työväenliikkeen perinne on nyt nostettava uuteen arvoonsa. Työväenliike on laaja johon kuuluu mm. kulttuuritoimintaa, lehdistö ja media, kaupallista toimintaa, urheiluliike TUL, Ay-liike, työväenliikkeen puolueet ja paljon muuta järjestötoimintaa. Ne ovat työväenliikkeen välineitä, joilla luokkatietoisuus saadaan nousemaan.

Vasemmistolaisuus on yksi sana, jolla kuvataan liikkeen luokkaeroa poliittisella toiminta kentällä. Oikeistolaisuus taas kuvaa yksityistä pääomaa edustavia liikkeitä ja asioita.

Kapitalistisilla työmarkkinoilla ei pärjätä, jos työväenliikkeellä ei ole edusvalvontaorganisaatio kunnossa ja on itsestään selvä asia.

Onko nyt sitten niin, että ay-liike on organisaation ja johdon osalta läpimätä, että siitä ei ole työläisten ehdoilla tapahtuvan edunvalvonnan organisoijaksi ja rakentajaksi?
Eli on pantava koko vasemmistolainen työläisten ay-liike uusiksi, kuten entinen Neuvostoliitto!

Mutta se on selvää, että ilman työevänliikettä ovat työpaikkojen työläiset hukassa ja suoraan kapitalistien orjia. Työn ja pääomanvastakkaisuus ei ole mihinkään hävinnyt se on täyttä arkipäivää.

Tänään kapitalistit ovat täydellisessä umpikujassa talouskriisissään ja siitä ne selviävät vain jos työväenliike suostuu edelleen niitä tukemaan ja alistumaan kapitalistien tahtoon.

Voitto fasismista yksi maailmankansojen suurista saavutuksista

Vietämme lauantaina 9.5.2009 voitonpäivän juhlaa ja iloitsemme toisen maailmansodan päättymistä ja fasismin kukistumista. Kun kävin muistomerkillä perjantaina oli koko ortodoksien hautausmaa täynnä iloisia ihmisiä haravoimassa syksynlehtiä. Muistomerkki Vaasassa kappelinmäellä kertoo siitä ajasta kun Neuvostoarmeija yhdessä liittoutuneiden kanssa kukisti fasismin.
Muistomerkille oli pystytetty taulu, jossa oli 76 Venäläisen sotilaan nimet.

Suomelle on vaikeaa juhlia jo moraalisestikin Liittoutuneiden voittoa toisessa maailmansodassa, kun se kuului hävinneen osapuolen leiriin. Mutta toisaalta sen aikaiset häviäjät ovat nykyajan voittajia taloudellisessa mielessä. Sotiminen liitossa Natsisaksan kanssa oli näille maille nöyryyttävä asia historiassa, josta ne eivät ole vieläkään toipuneet. Tähän liittyy juuri historian tulkitseminen sotiinjohtaneessa hengessä.
Saksa, Japani ja Suomi ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka korkeat sotakorvaukset toivat myös taloudellisia etuja pitkällä tähtäimellä. Mutta nyt mennään kylläkin talouskriisin myötä hurjaa vauhtia alaspäin ja koko kapitalistinen järjestelmä odottaa kaatajaansa työväenluokkaa.

Onko jo kaikki maailmansodat sodittu vai onko kohta seuraavan vuoro? Kun kapitalismi oli kuilunpartaalla 1930 nousi fasismi, joka oli pääoman nyrkki työväenluokkaa vastaan.

Pitkään on ollut Euroopassa rauhallista ja ihmiset ovat alkaneet unohtamaan toisen maailmansodan kauheudet. Nyt Suomessakin, jopa esitetään Karjalan palauttamista ja sotarikollisien vapauttamista raskaista rikoksista. Pienellä Suomen oikeistolla oli suursuomi haaveet mutta toisin kävi ja sekös maamme oikeistolaisia nöyryyttää. Tämänkin johdosta oikeisto yrittää vääristää historiaa ideologiansa mukaiseksi ja palata aikaan ennen raskaita sotia. On todella toivottavaa, että näin ei käy, mutta on vaarallista, että maailma "unohtaa" sodan kauheudet.

Vasemmistolainen työväenliike on voima, joka vielä voi estää sen, että ei ajauduta uusiin kapitalistisesta järjestelmästä lähteviin uusiin maailman sotiin. Työväenliikkeen tulee ottaa rauhantyö voimallisemmin esiin toiminnassaan.

Goebbelsmäistä propaganda toimintaan

Pohjalainen julkaisi toiselle kertaa tänään 3.5.09 sanomalehtien liiton sananvapausjulistuksen kirjailija Sofi Oksanen julistamana. Oksanen on tullut tunnetuksi Viron oikeistolaisten uustulkinnoista Neuvosto Eestin (Viron) tasavallan osalta. Nämä ovat nyt koko 50 vuotisen työväenvallan ajan kumonneet tulkinnalla, että Viro olisi ollut tuon ajan miehitetty. Toisaalta sen ymmärtääkin Viron historian vääristelijöiden osalta. Neuvostojen Virossa kun oli työväenliikkeen valta ja oikeistovalta joutui sivuun ja pakeni ulkomaille. Osa jäi Viroon tekemään myyräntyötä Nevostovaltaa vastaan ja ulkomailta käsin.

Täytyy olla tärkeää asiaa kokoomukselle kun julistus pitää kahdelle kertaa toistaa. Tämä jo viittaa Goebbelsmäiseen propaganda toimintaan, kun tarpeeksi useasti asia toistetaan, niin se muuttuu todeksi ja menee ihmisten päähän.

Tässä nyt tulee oikeistolaisten kansainvälisyys esiin kun he käyttävät Viroa hyväksi sanavapausjulkistuksessa Suomessa. Toisaalta myös maamme oikeistolaiset ovat tukeneet Viron nykyoikeiston vallanrakentamista Virossa.

Olen edelleen samaa mieltä julistuksesta ja sen sisällöstä kuin aikaisemminkin.

Syvällä on Venäjän viha Suomessa

Pohjalainen 1.5.09 uhka ”idästä” pakottaa rakentamaan väestönsuojia. Tuo kirjoitus kuuluu siihen sarjaan miten tässä maassa, valtaeliitti rakentaa ystävyyttä rajanaapurin kanssa. Tuollaiset kirjoitukset lisäävät ja ylläpitävät jo historiaksi muodostunutta Venäjän vihaa tässä maassa.

Suomen suurin turvallisuusuhka on Nato-optio. Se on Venäjän selkään suunnattu tikari. Siksi Nato-optiosta pitää luopua.
Patologiseen Venäjä-vihaan sairastuneet valtamediamme johdolla ovat yrittäneet väkisin tyrkyttää meille Natoa. Mutta Nato edelleen suomalaisissa herättää synkkään vastenmielisyyttä.
Suomessa käyty niin sanottu Nato-keskustelu ei ole Nato-keskustelua. Tosiasiassa tuo ”keskustelu” on yritys militarisoida Suomi. Jatkuva puhe väkivaltaisista ratkaisuista on sairastuttanut Suomen.

Eriskummallista on vaikka Neuvostoliitto on kaatunut niin sama Venäjä viha jatkuu. Eli kysymys on politiikasta, oikeisto käy propaganda sotaa vasemmistolaista työväenliikettä vastaan Venäjä kortilla. Samoin tuolla vihankylvöllä oikeisto harhauttaa koko Suomen kansaa.

Ei voi kuin ihmetellä miten tyhmiä ollaan tässä maassa isoa naapuriamme kohtaan kun levitetään noin typerää propagandaa. Medialla on iso vastuu siitä mitä kansa ajattelee Venäjästä.

Haastattelussa sisäministeriön suojelutarkastaja Pekka Rajajärvi kertoo, että ministeriössä on käyty läpi sotilaallisia uhkatekijöitä vuodesta 1983 lähtien ja päädytty siihen, että itänaapurissa on tilanne epävakaa ja näin ollen on rakennettava edelleen väestönsuojia. Ympäristöministeriö on taas päinvastaisella kannalla, että ne ovat tarpeettomia.

Ruotsissa ei enää rakenneta väestön suojia. Toisaalta eduskunta viime kädessä tekee päätöksiä väestösuojien rakentamisesta. Nykyisessä tilanteessa kun oikeisto on poliittisen vallan kahvassa on selvää, että väestönsuojia edelleen yritetään rakennuttaa Venäjän pelossa.

Vappupäivä 2009

Päivä alkoi Vaasan Punaisten taistelijoiden muistomerkiltä ja jatkui työväenliikkeen joukkokulkueena linja-autoasemalta kauppatorille.

Jo 100 vuotta työväen lauluja esittänyt Oraskuoro hoiti musiikin ja laulut muistomerkillä.
Muistomerkillä oli työväenliikkeen järjestöjen edustajia punaisine lippuineen.
Puhuja otti puheessaan esille nykyisen kapitalismin finanssi kriisin ja jopa rikollisuudeksi paisuneen ahneuden. Puhuja oli myös sitä mieltä, että ahneus lähtee kapitalistisesta yhteiskuntarakenteesta. Puhuja oli myös kriittinen nykyisen työväenliikkeen toimintaan. Jos tarkastellaan nykyistä työväenliikettä johtotason osalta niin puhuja oli oikeassa. Tämä on antanut tilaa erityisesti kokoomukselle tulla työväenliikkeen tontille valheellisella propagandallaan.

Onko niin, että Euroopan isojen maiden työväenliikkeen täytyy näyttää mallia maamme työväenliikkeen johdolle, että se lähtee organisoimaan kapitalismin vastaista liikettä ja vaihtoehto nykymenolle?
Tällä hetkellä SAK:n ja ay-liikkeen elitistinen johto on konsensuksen vanki. Porvaristo voi näköalattoman ja alistuneen ay-johdon nukkuessa jatkaa ahnetta voitontavoitteluaan vapaasti.

Päivä päättyi vappulounaalle Palosaaren Järjestötalolla ja tutustumiseen Vaasan Työväen Museolla olevaan näyttelyyn Oraskuoron 100 vuotisesta historiasta. Oraskuoron huippu kohta oli vuosi 1945, jolloin työväen laululiike koki voimakkaan nousun. Erityisesti rauhanlaulut olivat ne, jota veivät työväenlaululiikettä eteenpäin. Mutta myös koko työväenliike rynnisti eteenpäin vuoden 1945 jälkeen, kun koko työväenliike sai täydet toimintaoikeudet.
Vuosien 1918 ja 1944 välinen aika oli maassamme oikeistolaisen diktatuurin aikaa ja työväenliikkeen toimintaoikeudet olivat rajoitetut tuona aikana.

Mitä onkaan sananvapaus

Pohjalainen julkaisi tänään sanomalehtien liiton sananvapausjulistuksen Sofi Oksanen julistamana, jossa hän jatkaa Neuvosto Viron mustamaalaamista ja vielä kokoomuslaisen sananvapauden nimissä. Eli hän puolustaa oikeistolaisten, suurenrahan sananvapautta ja tietenkin sitä vasten Oksasen propagandan Neuvosto Viroa vastaan ymmärtää. Neuvosto Virossa oli työväen valta!
Oksanen vielä kuvaa julistuksessaan sitä miten sisäisesti hoidettiin luotettavassa seurassa oikeistolaista propagandaa. Siinä Virolaiset porvarit ovatkin olleet taitavia, jopa ulkomailta käsin ja koko nykyinen Viron oikeistojohto onkin juuri sitä perua.

Oksanen myös arvostelee punaista Kiinaa sananvapauden nimissä. Tässä voi kysyä, että miten se työväenvalta toimisi, jos annettaisiin porvariston tehdä ”rikollista” myyräntyötä vapaasti?

Suomalaisen sananvapauden historiasta hän ottaa esille idänkaupan, rahan, politiikan, maantieteen ja sodat. Miten ne nyt olisivat horjuttaneet porvariston sananvapautta? Oksanen ottaa esille sen hyvän ajan vuoden 1944 jälkeen, jolloin suomessa elettiin sen olemassaolon parhainta aikaa, jos ajatellaan sananvapauden osalta. Muuten tuo aika oli hirveää suomelle maan talous oli huono ja maine nollassa. Tietenkin tuo aika oli maamme porvaristolle raskasta hävityn sodan jälkeen. Myös liittoutuminen Natsien kanssa ja syyllistyminen sotarikoksiin veti porvariston mielen matalaksi.

Oksaselta voi kysyä, että mitä on ollutkaan sananvapaus tässä maassa vuodesta 1918 vuoteen 1944? Tuon ajanjakson suomi oli oikeistolaisen terrorin vallassa. Ihmisiä pidätettiin mielipiteiden vuoksi, vuoden 1918 alussa, jopa teloitettiin ja oli keskitysleirejä. Lehdistö ja sananvapaus oli vain oikeistolaisella medialla aina vuoteen 1944 asti, jolloin tapahtui käänne suomessa sanavapauden osalta hyvään suuntaan. Yksi iso asia oli se, että koko vasemmistolainen työväenliike sai vapaat toimintaoikeudet.

Vasemmistolaisen työväenliikkeen vapaustoimia ja koko kansan sanavapaus oli huimassa kehityksessä vuoden 1944 jälkeen ja sitä jatkui vuoden 1990 alkuun asti. Sitten alkoi alamäki, jonka alkujuuret ovat liikkeessä itsessään.
Porvaristo sai houkutelluksi vasemmistopuolueet ”yhteiseen” politiikkaan, josta tuli se välinen joka repi vasemmistoliikettä sisäisesti hajalle. Vasemmistopuolueiden omanliikkeen kehittäminen jäi kesannolle ja mediassa se näkyi lehtien lakkauttamisina. Erityisesti kapitalismin vastainen vasemmistolainen liike on kutistunut hyvin pieneksi. Vasemmiston sananvapaus, joka on kapitalismin vastaista ei ole liikkeen mediavälineiden kutistumisen jälkeen enää yleisessä mielipiteessä näkynyt. Se ei ole sananvapautta, jos silloin tällöin saa sanoa mielipiteensä oikeistolaisten mediassa. Missä on yhteisöllisen liikkeen punainen aate ja ideologia?

Vasemmiston nykyinen tila uhkaa juuri sen johdosta sananvapautta tässä maassa, kun porvariston ja suurenrahan sanavapaudelle ei ole todellista koko työväenliikkeen kattavaa vastavoimaa.
Maassa on nyt pirstaloitunut sananvapaus, jossa rasismikin nostaa päätään ja porvariston suurenrahan hallitsema mediakoneisto.

Mediatoiminnassa laitettiin aitaa uusliberalismille

Ylen mediamaksusta tuli punainen vaate yksityiselle pääomalle. Sitä kuvastaa hyvin Pohjalaisen pääkirjoitus tänään. Pääoma pelkää liiketoimintojensa supistuvan, kun Ylen rahoituspohjaa parannetaan mediamaksulla. Rahoituspohjan varmistaminen tuo vakautta Ylen-ohjelmien, tuotantotekniikan sekä määrän, että laadun osalta.

Toisaalta mediatoiminta on muuttunut siitä ajasta kun radio ja TV tuli koteihin. Tämänkin johdosta on erityisen tärkeää kansalaisen ja kansakunnankin olemassaolon kannalta, ettei mediatoiminta ole voitontavoittelijoiden vallassa.

Suunta on oikea yhteiskunnalla pitää olla pääosa median ohjauksessa ja mediasisällön tuottamisessa. Se on yhtä tärkeää kuin finanssi ja pankkitoiminnan yhteiskunnallinen omistajuus ja ohjaus. Yhteiskunnallinen omistajuus ja ohjaus takaa myös mediansisältöjen demokraattisuuden, kytkee pois ihmiselle vahingolliset ohjelmat ja taloudellisen saalistamisen.

Ihminen on yhteiskunnallinen eläin tai olio. Tämän johdosta ei voida tuottaa sellaista tietoa ja kulttuuria mikä vahingoittaa työtätekevää kansaa. Yhteiskunnalla pitää siis olla valtaa siihen mitä mediassa tuotetaan. Kapitalismissa kaupallisuus on yksi merkittävä ”sairauksia” aiheuttava asia.
Erityisen tärkeä alue median osalta on historia, jolta kansakunta ponnistaa eteenpäin. Viime aikoina on historiankirjoituksia lähinnä suurenrahan ja oikeistontaholta vääristelty. Sotarikollisista on tehty sankareita ym. Kokoomus oikeiston pääpuolue yrittää mediansa kautta viestittää, että vasemmistoa ei enää ole ja että kokoomus on työväenpuolue. Maahanmuuttopolitiikassa on myös medialla vastuu siitä, että ei lietsota rasismia.

Kysymyksessä on työtätekevän kansan etu, media eikä pankitkaan saa olla pienen rahaeliitin hallittavissa ja omistuksessa. Nykyinen finanssi ja talouskriisi on siitä karmaisevaa opetusta.
Miten ahneus ja silmitön keinottelu johtaa koko maailman talouden sekasortoon. Kapitalismissa vielä nämä ”talousrikolliset” pelastetaan yhteiskunnan verovaroilla mikä on todella törkeää.

Mikään yhteisö eikä yhteiskunta voi pitempään ongelmitta toimia vapaankapitalismin pohjalta. Sääntely ja vastavoima pitää ahneet saalistajat loitolla.

Vasemmiston lehdistöä ja nettimediaa on laajennettava ja nostettava sen näkyvyyttä yhteiskunnassa. Viime vuosina on paikallinen vasemmistolainen media melkein kokonaan hävinnyt ja tämä on tuonut tilaa oikeistolaiselle propagandalle.

Suomella pienenä maana isot mahdollisuudet Venäjän ja Kiinan yhteistyössä pelastua kapitalistisen talouden kriisistä

Suurenrahan mediaa edustava MTV uutisoi Venäjän presidentti Dmitri Medvedev vierailun aikaan ykkösasiana tonttiasiat. Suomalaisten pitäisi saada ostaa Venäjältä myös tontteja ja huviloita. Ei niitä huviloita ja tontteja tavalliset työläiset ostaisi, vaan suomalaiset kapitalistit. Niin kun nyt ei olisi tärkeämpiäkin asioita keskusteluun Venäjän kanssa, kun työttömyys edelleen jatkaa maassamme nousemistaan.

Helsingin yliopistolla Medvedev oli nostanut puheessaan keskiöön Venäjän esityksen uudeksi eurooppalaiseksi turvallisuussopimukseksi. Medvedev oli korostanut puheessaan myös Suomen ja Venäjän kauppasuhteita. Mutta ilmeisesti nämä asiat eivät kelvanneet MTV:lle, vaan MTV korosti mökkikauppoja ja tontteja.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev puhe kuvasi sitä, että Venäjä ei koe kapitalistisen maailman ja myös Suomen talouskriisiä ongelmanaan. Medvedev ei ollut puheessaan sanonut sanaakaan finanssimaailman talouskriisistä.

Toisaalta tällä hetkellä Kiina ja Venäjä ovat nousseet johtaviksi talousmahdeiksi maailmassa. USA:n asema on hiipumassa ja se on riippuvainen Kiinan lainapääomasta ja ilman sitä USA olisikin pulassa.

http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/

Pohjalainen lehti kylvää rasistisia epäluuloja kansaan

Soini ja perussuomalaiset kalastelevat ääniä äärioikealta, jopa kiihotuksesta kansanryhmää vastaan syytteen saaneen Jussi Halla-ahon tukijoilta. Toisaalta Perussuomalaisten EU-listalla on muutamia Halla-ahon suosittelemia henkilöitä.

Tänään 17.4 Pohjalainen antoi täyden tuen etusivun kirjoituksella Perussuomalaisille ja Pohjalaisille oikeistolaisille kansanedustajille, Raimo Wistbacka (ps), Petri Salo (kok) ja Bjarne Kallis (kd), jotka vastustavat nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Kansanedustajat olivat kirjoituksessa näyttävästi esillä. Tätä kautta he ovat tukemassa maassamme rehottavaa rasismia. Pohjalainen lisää kirjoituksella vaarallisella tavalla rasismia.

Pohjalainen ja oikeistolaiset kansanedustajat ovat ottaneett syntipukiksi maahanmuuttoasioista vastaavan ministerin Astrid Thorsin (RKP) ja jopa vaativat ministerin eroa.

Pohjalaisen kirjoituksen jälkeen ei ole epäselvää enää millä linjalla maahanmuuttoasioissa on tämä kokoomuslainen lehti.

Historia ei ole yhtä suoraa viivaa se on luokkataistelua työn ja pääoman välillä

Ei ole epäilystäkään kenen asialla on propagandajulkaisu, joka koostuu vahoista eri kirjoittajien artikkeleista, Kaiken takana oli pelko. Tänään Pohjalainen julkaisi puolensivun mainoskirjoituksen yhdestä tämän kirjan ”kirjoittajista”Impi Pajusta. Se on selvää, että Pohjalainen kokoomuksen äänitorvena tukee kirjankirjoittajien propagandaa. Edustaahan kyseinen kirja oikeistolaista näkemystä Viron Neuvostotasavallasta. Viron Neuvostotasavalta kun edusti vasemmiston valtaa ja sosialismia. Kirja taas edustaa tyypillistä oikeistolaista propagandaa vasemmistosta ja sosialismista, siinä ei sinänsä ole mitään uutta.

Suomen koko oikeistolainen media on ollut yhtenä kuorona taputtamassa Impi Pajun ja Sofi Oksasen nimissä julkaistulle kirjalle. Impi Paju sanoi Vaasan Kirjaston tilaisuudessa, että hän on humanisti eikä tarkastele kirjan sisältöä poliittisesti. Mutta tuo on todella paksua valetta. Se kaikki mitä hän tuossa kirjaston tilaisuudessa suustaan päästi oli oikeistolaista politiikkaa, mitä suuremmassa määrin.

Tavallisella työläiskansalla ei tietenkään ollut Neuvosto Virossa mitään pelättävää, koska se oli juuri heidän valtaa. Mutta totta kai näillä poliittisilla tahoilla, jotka ovat tämän Kaiken takana oli pelko kirjan julkaisseet, pelkäsivät. Hehän tekivät kaiken aikaan myyräntyötä Virossa ja ulkomailla.

Kun Neuvosto Viro syntyi lähti niitä ihmisiä ulkomaille karkuun, jotka eivät Neuvosto Viroa hyväksyneet. Nyt sitten on näiden henkilöiden jälkeläisiä tullut nyky Viroon, aina presidenttiä myöten ja ovat siis oikeistolaisen Viron korkeimmassa johdossa. Ovat myös vieneet Viron Naton ja USA:n helmaan.

Nyky Virossa alkaakin olemaan meno sen mukaista. Viron historian aikovat laittaa uusiksi ja väittävät, että Viro oli miehitetty 1940-1991, tällä oikeistolaiset yrittävät kumota ja pyyhkiä pois Neuvosto Viron olemassa olo ajan.
Suomea käytetään tässä likaisessa politiikassa astinlautana ja jopa Vaasan kirjastokin joutui samaan tehtävään.

Viro oikeistolla on ollut sekä Saksalaisten, että Britannian oikeiston tuki vasemmistolaista työväenliikettä vastaan. Samalla aikajaksolla kuin Suomessakin. Tsaarin Venäjän kukistuminen aiheutti myös Virossa valtatyhjiön, kun porvaristo menetti Tsaarin vallan tuen.
Viroon muodostui myös punakaarti ja koko vasemmisto aktivoitu kuten Suomessa, Venäjän lokakuun vallankumouksen esimerkin voimasta.

Isojen kapitalististen ulkovaltojen kuten Saksan ja Britannian tuella Viron oikeisto sai estettyä vasemmistolaisen vallan muodostumisen, samoin suomessa 1918 Suomen Työväen vallankumous kukistettiin Saksalaisten aseiden ja sotilaiden avustuksella.

Niin hyvästä asiasta kuin humanismi on, ei ole apua silloin kun luokkataistelua käydään kiivaimmillaan, siinä pelissä ratkaisee valta, joka on vasemmistolaisella työväenliikkeellä perinteistä joukkovoimaa rauhanomaisesti tai sitten sotilaallista, johon porvaristo viime kädessä turvautuu. Porvariston on mahdottomuus tai vaikeampaa saada taakseen kansaa vapaaehtoisesti, vaan oikeisto joutuu turvautumaan pakottamiseen sotilaalliseen voimaan.

Nykytilanne kaipaa Urho Kekkosen kaltaista rauhanomaista mallia ratkaista luokkien välisiä eturistiriitoja ja valtioiden välisiä ongelmia. Finanssikeinottelijoiden aiheuttama talouskriisinkin näyttävät joutuvat tavalliset kansalaiset maksamaan. Toivotaan että kansat eivät joudu kuten 1930 luvulla hengellään maksamaan yksityisenpääoman keskenäistä taloussotaa.

Pajulta täyslaidallinen propagandaa Neuvosto Sosialismin niskaan

Virolainen kirjailija Imbi Paju oli Vaasan-kaupunginkirjastolla tiistaina 14.4.09. esittelemässä törkykirjaa Kaiken takana oli pelko. Tilaisuus oli kokonaisuutena Neuvostoliiton ja Neuvosto Viron mustamaalaamista. Paju ei tuonut, ei sitten yhtään myönteistä Neuvostoliitosta, eikä Venäläisistä.
Miten kirjailijalla voi olla noin yksipuolinen ajatusmaailma? Paju haukkui ja mustamaalasi sosialismin alimpaan helvettiin.

Hän ei ollenkaan ajatellut sitä, että suuriosa Vironkansaa tulee loukkaantumaan, Viron nykyoikeiston perättömästä historian vääristelystä ja propagandasta. Vaasan-Pärnu-seuran vetäjä oli samalla asialla kuin Paju.

Allekirjoittanut oli ainoa joka esitti kritiikkiä tilaisuudessa. Kysyin Pajulta, että eikö kirjan kansien väriksi sopisi paremmin sininen kuin punainen, koska silloin se kuvaisi oikeistolaista kirjan sisältöä paremmin.
Viron Nato jäsenyys on ihan selvästi usuttanut Viron uusoikeistolaiset, Venäjän ja Venäläisten vihalle!

Suomessa harjoitettu oikeistoterrori aina vuodesta 1918 alkaen ja päättyen vuoteen 1944. Tuona aikana oli maassamme teloituksia, kyydityksiä, vankileirejä, väkivaltaa ja perusoikeuksien viemistä vasemmistolaisilta, jotka vastustivat maassa harjoitettua oikeistoterroria. Tuo aika maamme historiasta olisi todella sen luokan asia, että se kaikki pitäisi tuoda koko Suomen kansan tietoisuuteen.
Tämä tieto oikeistoterrorismista tekisi myös hyvää nyky Viron oikeistolle, joka nyt mustamaalaa Neuvosto Viron 50 vuotista historiaa.

Historiasta pitää ottaa oppia erityisesti pienten kansojen

Näin linjasi tuleva presidenttimme Urho Kekkonen kun Suomen poliittinen johto kävi vielä sotaa yhdessä fasistisen Saksan kanssa Neuvostoliittoa ja koko Euroopan kansoja vastaan. Lainaus on Tutkija liiton kirjasta Kansallinen Etu ja Eheyttäminen:

”Urho Kekkonen tarkasteli suhdettamme Venäjään Joulukuussa 1943 Tukholmassa.
Suomen on lähdettävä siitä, että liittyminen Venäjän vastaiseen rintamaan, ei ole meidän kansallisten etujen mukaista. Pieni valtio nykyisten koneiden sodan kautena kykene jatkuvasti seisomaan hampaisiin saakka aseistautuneena. Suomen etu ei voi olla, että se on jonkin suurvallan äärimmäisenä, Venäjän rajalla alituisesti varuillaan olevana ja ensimmäiseksi vihollisen jalkoihin joutuvana liittolaisena, jolla ei ole sellaista poliittista vaikutusvaltaa, että sen sanalla olisi mitään merkitystä kun sodasta ja rauhasta päätetään.
Maa olisi tällöin äänettömänä yhtiömiehenä mukana liitossa, josta sille koituisi kohtuuttomat, ajan mittaan ylivoimaiset rasitukset. Se joutuisi aina taistelutantereeksi, milloin tahansa siitä riippumattomat suurvaltapoliittiset ristiriidat johtaisivatkin sotaan. Liioin emme voi rakentaa tulevaa ulkopolitiikkaamme Venäjän ja sen nykyisten liittovaltioiden poliittisille vastakohtaisuuksille ja niiden ennustetuille epäsovuille. Se olisi spekulointia hyvin epämääräisillä mahdollisuuksilla ja sellaisen politiikan tuloksena olisi, että Suomi joutuisi Venäjälle vihamielisen suurvaltaryhmän, alituisesti taistelevaksi, eteen työnnetyksi tukikohdaksi. Näin ollen Suomen kansalliset edut eivät salli sitoutumista Venäjän vastaisen politiikan linjalle tai sen etsimistä”.

Mielestäni tässä on todella tärkeää sanomaa nykyiselle poliittiselle eliitille ja Nato intoilijoille. Mutta erityisesti nyky Viron oikeistolaisille, jotka nyt Naton ja USA:n sateenvarjon alla harjoittavat jatkuvaa vihan kylvöä Venäjää vastaan.

Nyky-Viro on rakennettu uskomukselle, että Neuvostoliitto miehitti maan. Tätä myyttiä tarvitaan perusteluna nykyiselle venäläisten kohtelulle. Viro oikeuttaa venäläisen vähemmistön kansalaisuuden riiston ja sorron tällä myytillä. Virolaisten mielestä pronssisotilas muistuttaa miehityksestä. Todellisuudessa virolaisia muistuttaa miehityksestä maassa olevat venäläiset ja venäjän kieli. Pronssisotilaan siirto oli viesti maassa oleville venäläisille, ettei heillä ole mitään oikeuksia Virossa. Venäläiset ymmärsivät tämän ja siksi vastustivat patsaan siirtoa. Patsaan siirto oli pogromi samaan tapaan kuin Natsi-Saksan vuoden 1938 kristalliyöt. Patsaan siirrolla Viron nykyhallitus katkasi suhteensa maan venäläiseen vähemmistöön.

Suomen ulkopoliittinen johto on määrätietoisesti lähtenyt siitä, ettei Suomi ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Tämä suhtautuminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa EU:n ja Venäjän suhteet. Virossa on noussut Suomen suojeluksessa ja tuella kansallinen shovinismi, joka ilmenee virolaisten harhaisena käsityksenä siitä, että maa voisi olla etnisesti puhdas kansallisvaltio kuten Suomi.

Baltian maat olisivat paljosta velkaa Neuvostoliitolle talouselämänsä kehittymisessä. Nyt siellä on kuitenkin kaadettu sankareille omistettuja monumentteja, historiaa kirjoitetaan uusiksi. Erityisesti Virossa pelätään venäjänkielisen väestön poliittista aktivoitumista, heitä pidetään jopa uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Virossa olisi nyt palavatarve juuri Kekkosen viitoittamalle ulkopoliitikalle.

Pelolla hallitaan-pelokasta kansaa

Mitä ja ketä voidaan hallita pelolla? Voidaanko tietoista kansaa ja ihmisiä hallita pelolla? Pelko on yleinen väline johtamisessa. Omat kokemukset työelämästä myös tukevat pelolla johtamista.

Myös nykyään harrastamani yleisenmielipiteen seuraaminen on tuonut samoja havaintoja.
Työelämässä työnantaja ja johtajat pelottelevat työläistä nöyryyteen työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Kuten, että ei saa vaatia lisää palkkaa, koska se tuo vaikeuksia yritykselle työllistää. Samoin lisätyöstä ei saa vaatia lisää palkkaa. Nykyään eivät työnjohtajat tuo pelottelua niin suoraan kuin ennen, vaan nyt työntekijät ihan itse hoitavat saman asian.

Myös politiikassa on pelolla pelaaminen yleistä, lähinnä valtaeliitin osalta. Esimerkiksi juuri säästöpolitiikka kumpuaa pelolla pelaamisesta. On säästettävä, että voidaan ylläpitää ja kehittää
peruspalveluja. Tai nyt päällä oleva talouskriisi, edellyttää palveluista säästämistä.

Vuodesta 1970 alkanut konsensus politiikkakin liittyy pelonpolitiikkaan. Tupoilla pidettiin palkat alhaalla ja kitkettiin työläisten työtaistelu pois työpaikoilta.

Venäjä on yksi perusväline pelonilmapiirin ylläpitämisessä yleisessä mielipiteessä. Tähän sitten liittyy EU ja Nato, joilla tätä pelontunnetta parannetaan.

Erityisessä käytössä ovat balttienmaat kuten Viro, jossa kansan Venäjällä pelottelu on voi jo sanoa ”sairaanloisella” tasolla. Tätä nyt sitten tartutetaan myös maahamme.

Pelkopolitiikkaan ei kuulu objektiivisesta todellisuudesta kertominen. Siihen ei kuulu puhuminen yhteiskunnan jakautumisesta työhön ja pääomaan. Ei vasemmistoon eikä oikeistoon, vaan niistä vaietaan visusti. Tämän ovat jopa nykyinen SDP ja vasemmistoliittokin sisäistäneet. Ollaan ohjelmienkin tasolla ”markkinatalouden” puolella. Jopa yksittäisten ihmisten suusta kuule, että pitää olla sitoutumaton, puolueeton jne... Ei olla enää puolueen aatteen edustajia vaan henkilöitä.

Uskonnolla, kirkolla ja muilla seurakunnilla on monopoli jumalalla pelotteluun, jolla on edelleen isovaikutus kansaan ja yleiseen mielipiteeseen. Vaikkakin kirkosta eroaminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Suhde kirkkoon on muuttunut kuluttamisen suhteeksi, aivan kuten kaupassa käynti.

Kuluttaminen onkin, jopa uskonnon ohittanut alue, jolla nykyään harjoitetaan pelonpolitiikkaa ja ihmiset vieraannutetaan itsestään kuluttajiksi.

Viime aikoina noussut maahanmuuttajien kritisoiminen on uusin pelottelun alue.

Tähän kenttään pelkopolitiikka uppoaa kuin veitsi voihin!

Oikeisto on täydellisesti onnistunut politiikassaan, koska juuri pelottelupolitiikka on rahavallan politiikkaa ollut aina enemmän ja vähemmän.

Pelonpolitiikasta irti pääseminen edellyttää poliittisen vasemmiston nousemista seisomaan ”kyydystä” työläisten rinnalle.

Tässä oli nyt vaihtoehtoa pääsiäisen sanomalle.

Rasismi piileksii edelleen netissä

Rasismiakin yritetään perustella tieteellisesti aivan kuin Jehovalaiset jumaluusoppiaan. Nyt uusrasistien tekosyyksi on nostettu ”kulttuuri”.

Uusrasistit tietysti kieltävät olevansa rasisteja ja tätä varten he ovatkin kehittäneet tilalle käsitteen monikulttuuririittisyys, joka on poliittisesti helpompi tapa myydä sama asia.

Uusrasistit väittävät, että islamistien ihmisoikeusrikkomuksista tai sharian ujuttamisesta länsimaisen oikeusjärjestelmän rinnalle vaikeuttaa ja että heidän totuuden julistamistansa olisi jotenkin pyritty estämään.
Jokainen nettiä seurannut ei ole voinut kuitenkaan välttyä huomaamasta vuosia jatkunutta vihankylvöä maahanmuuttajia kohtaan.

Uusrasistien pääideologina pidetään kielitieteilijä FT Jussi Halla-ahoa, jonka verkkoblogiin Scripta on kirjoituksia uppoavasta Lännestä, niihin vedotaan kun halutaan saada tieteelliseltä kalskahtavaa tukea peloille ja ennakkoluuloille. Halla-aho kaivaa kasainvälisestä mediasta esiin suurina paljastuksina ”vaiettuja asioita” sanoen niitä muslimien tai afrikkalaisten normaaleiksi tavoiksi.
Tätä samaa on Risto Helin julistanut tässä blogissa.

Menikö perussuomalaisilla ”pupu” pöksyyn, kun eivät asettaneetkaan Jussi Halla-ahoa EU-vaaliehdokkaakseen? Nyt sitten Soini ratsastaa EU-vaaleihin kaksilla korteilla.
Nyt alkaakin vahvasti näyttämään siltä, että perussuomalaisille on käymässä samoin kuin Veikko Vennamon SMP:lle.

Monikulttuurikriittisyys muistuttaa islamistien tai kristittyjen fundamentalistien ideologiaa ja retoriikkaa, yhteinen aatepohjakin löytyy Lähi-idän uskonnoista.

Niiden messianistinen maailmakuva lähtee kriisiytymisen kokemuksesta, siinä sementoidaan oman yhteisön rajat ja jaetaan todellisuus mustavalkoisesti hyvään ja pahaan.
Myös Vaasalainen kansainvälinen kulttuuriseura Mira on ollut näiden uusrasistien hampaissa.

Viron sekä maamme oikeiston henkistä mentaliteettia vahvistetaan

Sofi Oksasen kirjoittamaan kirjaan Puhdistus perustuva näytelmä tulee Seinäjoen kaupunginteatteriin syksyllä. Näin tehdään oikeistolaista historian politiikkaa teatteriesityksen voimalla.
Tällä myös vahvistetaan oikeistolaista historian kuvaa ja ideologiaa taiteen voimalla. Tässä on nyt jälleen kerran vasemmistolle todella opiksi otettavaa, miten vasemmiston tulisi tuoda työväenliikkeen toimintaa ja historiaa yleiseen tietoisuuteen.

Oksasen Puhdistus näytelmä sopii Seinäjoelle, sieltä löytyy oikeistohenkisyyttä. Sofi Oksanen on nyky Viron oikeistolaisten äänitorvi, joka antaa Viron historialle oikeistolaisen tulkinnan taiteen avulla, nyt kun vielä vasemmisto on hiljaa. Tässä tilanteessa oikeisto täyttää syntynyttä tyhjää tilaa omalla propagandallaan taitavasti.
Samoin Oksanen jättää unholaan sen ajan kun Viron oikeisto oli liitossa Natsi Saksan kanssa. Tässä on yksi yhtymä kohta myös maamme oikeistoon, joka myös vaikenee suhteesta fasistiseen Saksaan. Tuolloin Virosta juutalaisia ja kommunisteja kuskattiin junalasteittain Natsisaksan teollisuuteen työorjiksi ja keskitysleireille tapettavaksi.

Virossa on nyt vähän samanlainen tilanne kuin 1930 luvun Suomessa, jolloin täällä oikeistolaiset ”riehuivat” ja radikaalisen vasemmiston toiminta oli jopa lailla kiellettyä.

Virossa on Venäjän vastaisuus on rajusti voimistunut ja siinä käytetään entistäkin vahvemmin neuvostomiehitystulkintaa (minkä dosentti Martti Turtolan äskettäisessä tutkimuksessaan osoitti Viron osalta alkuasetelman osalta vääräksi). Tätä tulkintaa puolestaan käytetään tekosyynä apartheidin kaltaiseen venäläisvähemmistöjen syrjintään. Natsismia ja fasismia ihannoidaan avoimesti muun muassa vuosittaisten SS-miesten kokoontumisten muodossa. Näissä maissa olleista Natsi-Saksan tuhoamisleireistä vaietaan ja Saksan apureina toimineita ja joukkomurhiin syyllistyneitä kutsutaan neuvostomiehitystä vastaan taistelleiksi sankareiksi.

Virossa ei ole tuotu ainuttakaan juutalaisten joukkomurhiin syyllistynyttä henkilöä oikeuden eteen.
Nykyinen Viro tulee nykymenolla kokonaan poistumaan maailman kartalta.

Vaasassa haettiin johtajuutta kuntaliitokseen

Vaasan kaupunginvaltuusto oli pitänyt seminaarin, jossa olivat alustaneet valtiosihteeri Raimo Sailas, Värtsilän ja ABB:n toimitusjohtajat. Sailas löi heti pöytään, että työttömyys nousee vuodessa sadallatuhannella.

Sailas oli sanonut, että ennusteisiin talouden kriisistä ei voi luottaa koska aiemmin ei ole ollut vastaavaa. Hän unohti kapitalismin kaikki aiemmat kriisit. Kapitalismi potee säännöllisin väliajoin kriisejään. Viimeiset isot katastrofit olivat ennen ensimmäistä maailmansotaa, sitten tulivat 1930 luvun kriisit, jotka johtivat toiseen maailmasotaan ja fasismin nousuun. Sen jälkeen ei ole ollut koko maapallon kattavia sotia kapitalismin talous kriisien osalta. Mutta pienempiä talouteen liittyviä sotia on kokoajan jossain päin maapalloa.

Sailas tarkasteli talouskriisiä pääoman näkökulmasta, eikä siis työtätekevän kansan osan osalta. Elinkeinoelämän aika loppuu lomautuksiin ja on irtisanottava ylimääräinen työvoima tuotannosta. Eikä tietenkään nähnyt sille muita vaihtoehtoja, kuin sopeutuminen pääoman tahtoon.

Mutta silti Sailas oli sanonut, että maamme selviää talouskriisistä muita maita paremmin. Sailas leijaili ilmassa, että Suomi on yksi maailman kehittyneimmistä maista. Sailasta huolestutti vain se, että miten selviämme uudesta noususta.

Sailas oli patistanut suuria kaupunkiseutuja kuntaliitoksiin ja ilmeisesti tarkoittanut Vaasaa ja Mustasaarta. Hän oli sanonut, että sillä ei ole mitään merkitystä, jos kaksi pikkukuntaa yhdistetään.
Tällä hän ilmeisesti tarkoittaa, että pienissä kunnissa ei voida saada aikaan säästöjä hallintojen ja palvelutuotantojen yhdistämisestä merkittävässä määrin, kuin isoissa. Valtiosihteeri tarkasteli talouden näkökulmasta kuntien toimintoja ei kuntalaisten. Ja oli todennut, että toista porkkanarahakierrosta ei tule.

Kaupunginjohtaja Bengt Strandin oli perännyt valtuustolta johtajuutta syksyn kuntaliitosneuvotteluihin.

Vain kaksi valtuutettua oli ollut koko kuntaliitos ja työssäkäyntialue kuntahanketta vastaan. Heistä toinen olikin sanonut, että valtuutetut on valittu hoitamaan vaasalaisten asioita.

Perussuomalaiset olivat istuneet hiljaa. Eivät olleet käyttäneet yhtään puheenvuoroa. Heidän pomo Timo Soini on toiminut vastaavalla tavalla Vantaalla edellisen valtuustokauden. Hän on hyväksynyt kaikki säästöleikkaukset Vantaalla eli ei mikään vaihtoehto valtaeliitille, vaan yhtä ja samaa.

Elinkeinoelämä on kokoajan ajanut työssäkäyntialueen kokoista kuntaa. Heillä on siinä isot rahat kysymyksessä. Kun päällekkäisiä toimintoja kuntien yhteen liittämisen jälkeen poistetaan ja palvelutuotantoa kaupallistetaan ja yksityistetään, se tietää pääomalle lisää bisneksenteko apajia.

Tottakai pääoma ja isotuloiset näkevät myös kuntien yhteen liittämisessä verojensa alentamisen mahdollisuuksia. Uusi bisnesjohtaminen kun tulee johtamaan rajuun maksujen nousemiseen ja sitä kautta verorahoituksen supistumiseen.
Pohjalaisen uutisointi painottui kuntaliitos asiaa lauantain lehdessä ja kun kysymyksessä oli valtuuston seminaari jäi poliittinen puoli tältä osin vajavaiseksi ja talous nousi ensisijaiseksi.

On aika asettaa valtaeliitin hegemonialle ja johtajuudelle vastavoima

Nyt on vasemmisto ison haasteen edessä vastahegemonian aikaansaamiseksi oikeiston vyörytykselle tässä maassa.

Vasemmiston on nyt kehitettävä itsessään sen kaltainen mentaliteetti, jonka porvaristo nyt omaa; kyse ei tietenkään ole kyvystä harjoittaa riistoa, vaan kyvystä johtaa, taidosta viedä päätökseen mikä tahansa aloite.

Vasemmiston kritiikin kohteena tulee olla totuuksia tuottavat instituutiot. Kuten valtiovalta ja paikallinen valtakoneisto. Nyt on aika aloitta vastahegemonia projekti vasemmalta ja haastaa vallitsevat käsitykset. Politiikka ei ole vain taloudellista taistelua, se on myös poliittisen vaikuttamisen tapa, jolla vasemmisto tekee oman ideologiansa yleisesti hyväksytyksi.

Tavoitteena on oltava hegemonia, joka nojautuu kansan suostumukseen. On siis aika rakentaa uusi vasemmiston ideologinen valtakeskus, henkinen aloite, johon muut vastatkoon.

Krugman ja Amerikan lamat

USA:n talouden laskuvauhti on niin kovaa, että työpaikkoja häviää 600 000 ihmisen kuukausivauhdilla.
Kurssien laskiessa nousee paniikki, pelko ja noustessa kiihko ja ahneus. Nousukausiin kuuluu se, että silloin menestyvät kaikenlaiset huijaukset.

Pyramidi huijaus ja huijaus on helppo peittää, niin kauan kuin kurssit nousevat. Mutta kun ihmiset haluavat nostaa rahansa, paljastuu huijaus.

1980 luvun alussa perustetut Investointipankit pelasivat velkapääomalla, joka voi olla 50 kertainen omaan pääomaan nähden, joka sitten viime kädessä kaatoi nämä julkisenvalvonnan ulkopuolella olevat pankit.

Markkinoiden valvonta ja ohjaus purettiin 1980 alussa kun Ronald Reagan ja oikeistolaisuus nousi politiikan johtoon.
Julkinen talous on ongelma hehkutti Reagan kun astui virkaansa. Siitä tulikin politiikan johtava teema, joka oli ydinosa uusliberalistista politiikkaa. Talouspolitiikkaa enemmän kuitenkin vaikutti USA:n muu yhteiskunnallinen tilanne politiikassa.
Vaaleissa nousivat rotukysymykset, rotuun perustuva jaottelu sekä sosiaaliset, rodulliset ja etniset jaottelut. Samoin sellaiset rasistiset elementit, kuten mustien, maahanmuuttajien saamat edut, jotka hyödyttivät muita kuin heitä itseään. Näillä teemoilla haki oikeistoliittoutuma vaaleissa kannatusta, vetoamalla rasistisiin ihmisryhmiin.

Vähän samaa kuin täällä suomessakin kokoomuksen ja perusuomalaisten osalta, jotka vetoavat rasistisiin elementteihin poliittista kannatusta hakiessaan.

Talouden osalta julkinen valvonta purettiin ja markkinat hoitivat itse valvonnan. USA-laista hyvinvointivaltiota ajettiin alas. Samoin ay-liikettä vastaan hyökättiin ja se kuihtuikin sitä kautta mitättömäksi tekijäksi USA:ssa. Tämäkin liittyy Suomeen, jossa konsensuskaan ei enää riitä suomalaiselle pääomalle.

USA:n muodostui oikeistopolitiikan ydinjoukko tai liittoutuma, joka ajoi maan isotuloisten, yritysten ja rikkaiden asiaa.
Investointipankit keksivät jatkuvasti uusia rahoitustuotteita. Kauppaa käytiin ei omilla vaan toisten rahoilla. USA:n kongressi, jopa kielsi oikein lailla rahoitusmarkkinoiden julkisen valvonnan.

Markkinat kyllä hoitavat, että kaupassa on leipää mutta rahoitusmarkkinoiden valvojiksi niistä ei ole, tämän osoittaa nykyinen rahoituskriisi. Rahoituskriisi kuplia on tullut säännöllisin väliajoin USA:ssa ja maailmalla, johtuen julkisenvallan kehnosta valvonnasta.

Lainapapereilla käytiin hurjaa kauppaa ja niissä olevat kuvitteelliset arvot hävisivät lopuksi taivaantuuliin

Aluksi asunnon ostajalle lainameklari järjesti lainan, pankki sitten niputti lainat johdannaisiksi myi lainapaperit luottoluokittajalle, joka edelleen myi paperit investointipankille ja tämä sijoittajille.
Jokainen neljä tasoa rahasti palkkiot välistä, eikä ollut vastuussa enää asunnonostajan lainasta.

Kun sitten kävi niin, että lainaottaja ei kyennytkään lainaansa maksamaan kaatui koko pyramidi ja sijoittajat hävisivät kaikki rahansa. Välikädet olivat jo saaneet välistä rahoituspaperien välittämisestä muhkeat palkkiot. Rahoitusjohtajien palkkiot olivat tähtitieteellisiä summia.
Asuntolainajohdannaisilla on käyty USA:ssa jo 60 vuotta kauppaa.
USA:ssa koko kulutus pyörii luottokorteilla ja siis velalla ja ihmisten säästöaste on nolla. Tämän vuoksi esimerkiksi Kiina rahoittaa lainapääomalla USA:n taloutta.

Keskuspankin valvomattomuus ja toiminta rahoitusmarkkinoiden osalta oli jättimäinen pyramidi huijaus ja johti valtavaan rahoituskuplaan, joka sitten puhkesi tuhoisin seurauksin.

Nyt on USA:n julkinen velka 10 000 miljardia dollaria, joka kasvaa joka minuutti.
Rahoitusmarkkinat ovat sekasorron vallassa. Nyt näkyy miten rahoitusmarkkinat vaikuttivat koko USA-laiseen yhteiskuntaan aivopesunmuodossa. Opiskelijatkin olivat suuntautuneet rahoitusmarkkinoille opintojensa jälkeen. Mutta ei varmankaan enää yhtä innokkaasti.

Kun kupla puhkesi jäljelle jäi vain velat ja investointipankkien aika päättyi.

On siis palattava markkinoiden julkiseen valvontaan ja rakennettava ihmisille kattavat turvaverkot työttömyyden ja elämän turvaamiseksi totesi Krugman.
Tiedämme myös sen, että hillitön itsekkyys on moraalitonta ja huonoa taloudenhoitoa.

Kirjoitus perustuu talousnobelisti Paul Krugmannin TV1:stä tulleeseen ajankohtaisohjelmaa.