Näin linjasi tuleva presidenttimme Urho Kekkonen kun Suomen poliittinen johto kävi vielä sotaa yhdessä fasistisen Saksan kanssa Neuvostoliittoa ja koko Euroopan kansoja vastaan. Lainaus on Tutkija liiton kirjasta Kansallinen Etu ja Eheyttäminen:
”Urho Kekkonen tarkasteli suhdettamme Venäjään Joulukuussa 1943 Tukholmassa.
Suomen on lähdettävä siitä, että liittyminen Venäjän vastaiseen rintamaan, ei ole meidän kansallisten etujen mukaista. Pieni valtio nykyisten koneiden sodan kautena kykene jatkuvasti seisomaan hampaisiin saakka aseistautuneena. Suomen etu ei voi olla, että se on jonkin suurvallan äärimmäisenä, Venäjän rajalla alituisesti varuillaan olevana ja ensimmäiseksi vihollisen jalkoihin joutuvana liittolaisena, jolla ei ole sellaista poliittista vaikutusvaltaa, että sen sanalla olisi mitään merkitystä kun sodasta ja rauhasta päätetään.
Maa olisi tällöin äänettömänä yhtiömiehenä mukana liitossa, josta sille koituisi kohtuuttomat, ajan mittaan ylivoimaiset rasitukset. Se joutuisi aina taistelutantereeksi, milloin tahansa siitä riippumattomat suurvaltapoliittiset ristiriidat johtaisivatkin sotaan. Liioin emme voi rakentaa tulevaa ulkopolitiikkaamme Venäjän ja sen nykyisten liittovaltioiden poliittisille vastakohtaisuuksille ja niiden ennustetuille epäsovuille. Se olisi spekulointia hyvin epämääräisillä mahdollisuuksilla ja sellaisen politiikan tuloksena olisi, että Suomi joutuisi Venäjälle vihamielisen suurvaltaryhmän, alituisesti taistelevaksi, eteen työnnetyksi tukikohdaksi. Näin ollen Suomen kansalliset edut eivät salli sitoutumista Venäjän vastaisen politiikan linjalle tai sen etsimistä”.
Mielestäni tässä on todella tärkeää sanomaa nykyiselle poliittiselle eliitille ja Nato intoilijoille. Mutta erityisesti nyky Viron oikeistolaisille, jotka nyt Naton ja USA:n sateenvarjon alla harjoittavat jatkuvaa vihan kylvöä Venäjää vastaan.
Nyky-Viro on rakennettu uskomukselle, että Neuvostoliitto miehitti maan. Tätä myyttiä tarvitaan perusteluna nykyiselle venäläisten kohtelulle. Viro oikeuttaa venäläisen vähemmistön kansalaisuuden riiston ja sorron tällä myytillä. Virolaisten mielestä pronssisotilas muistuttaa miehityksestä. Todellisuudessa virolaisia muistuttaa miehityksestä maassa olevat venäläiset ja venäjän kieli. Pronssisotilaan siirto oli viesti maassa oleville venäläisille, ettei heillä ole mitään oikeuksia Virossa. Venäläiset ymmärsivät tämän ja siksi vastustivat patsaan siirtoa. Patsaan siirto oli pogromi samaan tapaan kuin Natsi-Saksan vuoden 1938 kristalliyöt. Patsaan siirrolla Viron nykyhallitus katkasi suhteensa maan venäläiseen vähemmistöön.
Suomen ulkopoliittinen johto on määrätietoisesti lähtenyt siitä, ettei Suomi ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Tämä suhtautuminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa EU:n ja Venäjän suhteet. Virossa on noussut Suomen suojeluksessa ja tuella kansallinen shovinismi, joka ilmenee virolaisten harhaisena käsityksenä siitä, että maa voisi olla etnisesti puhdas kansallisvaltio kuten Suomi.
Baltian maat olisivat paljosta velkaa Neuvostoliitolle talouselämänsä kehittymisessä. Nyt siellä on kuitenkin kaadettu sankareille omistettuja monumentteja, historiaa kirjoitetaan uusiksi. Erityisesti Virossa pelätään venäjänkielisen väestön poliittista aktivoitumista, heitä pidetään jopa uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Virossa olisi nyt palavatarve juuri Kekkosen viitoittamalle ulkopoliitikalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti