maanantai 19. syyskuuta 2016

Yksityistyminen ihmisinä


Nyt kun olen ollut työelämässä 42 vuotta on kokemusta karttunut runsaasti henkilöstön suhteista työpaikalla. Alkuaikoina kun oli nuori sitä ei juurikaan huomannut eikä huomioinut.
Ennen vuotta 1990 työyhteisöt olivat yhteisöllisiä toimittiin yhdessä. Mutta myös luokkajako oli selvä Työnantaja - kapitalistit, työntekijät ja toimihenkilöt. Nyt ollaan menty yksilökeskeisyyteen työyhteisöissä. Jokainen on työpaikalla niin sanotusti oman onnensa seppä. Ay-liike ja työaikkojen luottamushenkilöt ovat menettäneet merkitystään. Ihmiset toimivat työpaikoilla vain yksilöinä. Toisaalta myös työnjohdon rooli on muuttunut vastaavasti.
Itsekkyys on tämän ajan ismi. Erityisesti narssismi on mielestäni myrkyttänyt työyhteisöjen ilmapiirin.Tällöin tunteellisuus ohittaa järkevän toiminnan.

Mutta kun ihminen on yhteiskunnallinen olento kaikki se mitä nyt yhteiskunnassa tapahtuu vaikuttaa ihmisentoimintaan. Työnantaja liitot haluaisivat poistaa TES sopimuksien sitovuuden. Samoin haluaisivat, että he voisivat sopia suoraan työntekijän kanssa työehdoista.
Mutta myös ay-eliitti on vieraantunut jäsenistöstään, elää ylätason kapineteissaan ja käyttäen yksityistävaltaansa. Narssismista on tullut koko yhteiskunnan kattava sairaus.
Toisaalta myös turvattomuus, työttömyys ja huonot tulevaisuuden näköalat ohjaavat ihmisiä nykyilmapiirissä sisäänpäin ja omaan itseensä. Poliittisesti nykyinen ilmapiiri yhteiskunnassa johtaa suurenjohtajan odotukseen, joka tulisi ihmisten avuksi.

Jos muistelemme miten saksassa natsit ja suuri johtaja Hitler nousi kansan suosioon. Tässä ajassa on hyvin samoja ilmiöitä. Kansan pelastus olisi työväenliike eli yhdessä toimien työkansan etujen puolesta työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa.