Mitä on oikeistopopulismin pinnan alla

Oikeistopopulismi on ollut nousussa niin euroopassa kuin Suomessakin. Perussuomalainen puolue kasvatti kannatustaa eduskuntavaaleissa ja nyt yrittää edelleen uutta jytkyä kuntavaaleissakin. Vaikka usein niin luullaan, oikeistopopulismi ei ole median hyödyntämistä eikä tyhjien lupausten antamista. Se ei myöskään ole pelkästään tunteenomaisuuden korostamista tai kielenkäytön kansanomaisuutta. Ne ovat vain perussuomalainen puolueen edustaman oikeistopopulismin pintaa, mutta eivät varsinaisesti liity sen olemukseen. Oikeistopopulismi esitää muutamia perusväittämiä kuten yhtenäinen sisäisesti ristiriidaton kansa, jonka etuja tulee puolustaa. Heidän ohjelmassa painotetaan suomalaisten omaa kansallissuvereniteettia. Toisaalta kansaa vastaan asettuu poliittinen eliitti, joka nähdään byrokraattisena ja epädemokraattisena. Persut eivät puhu taloudellisesta eliitistä eikä yhteiskunnan taloudellisista rakenteista. Kolmantena nousee esiin vatakkainasettelu kansan ulkopuolelle sijoittuvia kohtaan. Ulkopuolelta löydetään syntipukki monille ongelmille, mistä seuraa ennakkoluuloja, maahanmuuttovastaisuutta ja jopa rasismia. Oikeistopopulismi käyttää tässäkin poliittisen eliitin ja tavallisen väestön vieraantumista hyväkseen. Nyt kun työelämä on kovassa murroksessa, on epävarmoja pätkätöitä, omavastuun ja jatkuvan itsensäkehittämisen vaatimuksia ja joustavaa sopeutumista työelämän vaatimuksiin. Toimeentulon niukkuuden, työttömyyden ja sosiaalisen alamäen pelkoon, oikeistopopulismi tarjoaa kansallista identtiteettiä ja nationalismia arkipäivän katkeria kokemuksia pehmentämään. Joka saadaan sillä, että poistetaan epäkansalliset elementit keskuudestaan. Epäkansallisia elementtejä ovat paitsi maahanmuuttajat, myös erilaiset sosiaalipummit. Oikeistopopulismi kuvaakin hyvinvointivaltion usein riistäjänä, joka jakaa työssäkäyvien tuottamaa vaurautta työttömille ja muille sosiaaliturvan varasssa eläville. Epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden tunteita lietsotaan kehittämällä myyttejä etuuksia kahmivista pakolaisista ja sossuhuijareista. Tästä itsekkäästä hyvinvointisovinismista käsin perussuomalaiset tulkitsevat myös eurokriisiä: taustalla on välimeren kansojen tuhlailu, ei suinkaan finansipääoman ja pankkien valta, kapitalismin yleisestä kriisistä puhumattakaan. Kun sosiaalidemokraatit kautta euroopan siirtyivät uusliberalismin linjoille, alkoi pettynyt työväestö etsiä uusia poliittisia kanavia. Mutta kuten tiedetään ei oikeistopopulismi haasta uusliberalistista kapitalismia. Vaan korostaa uusliberalistisia hyveitä, kuten kilpailukulttuuria, innovatiivisyyden pakkoa ja yrittäjyyttä. Oikeistopopulismi ei myöskään kiistä globaalia kilpailua, vaan vaatii uhrautumista kilpailukyvyn vuoksi. Vasemmiston kannalta on kohtalon kysymys, kykeneekö se vastaamaan oikeistopopulismin asettamaan haasteeseen. Se ei tule onnistumaan, jos jatketaan oikeistolaista, eriarvoistamaa politiikkaa. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kauenpaa kuin Lipposen hallituksen tai nykyisen kokoomusvetoisen sixpackin politiikasta. He ajavat alas hyvinvointiyhteiskuntaa, romuttavat työttömyysturvaa ja ajavat alas palkkoja. Tämä on syrjäyttänyt valtavia massoja yhteiskunnan ulkopuolelle ja luonut pohjaa oikeistolaisuuden nousulle. Vasemmiston pitää tarttua yhteiskunnallisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvuun, muuten vasemmisto häviää taistelun.

Vaasalaiset Kommunistit käynnistivät kunnallisvaalit

Vaaliteema meillä on "Tekoja lähipalvelujen puolesta" sekä "Ei markkinakuntia vaan ihmisen kokoisia kuntia." Tästä samasta teemasta lähtee koko euroopan vasemmiston nykyinen politiikka. Siinä keskeistä on vastustaa nykyistä rahavallan säästö -ja leikkauspolitiikkaa. Tästä nykyisestä euroopan vasemmiston politiikasta poikkeaa ainostaan Suomen eduskuntavasemmisto SDP ja Vasemmistoliitto. Nämä puolueet Suomessa ovat hallitusliitossa rahavallan pääpuolueen kokoomuksen kanssa. Heidän nykyinen kansan etujen vastainen politiikka on johtamassa siihen, että suomalainen hyvinvointivaltio on muuttumassa markkinavetoiseksi. Rahavallalle tarjotaan kuntien palveluiden liiketoimintaa lisäarvojensa tuottamiseen. Tästä nykyisestä rahan ja työnliitosta tulee mieleen aika jolloin suomi oli liitossa fasistisen Saksan kanssa. Tuolloin myös euroopan vasemmisto oli yhtenäisesti vastustamassa natsivaltaa euroopassa. Nyt on vain erona politiikkassa se, että nyt ajetaan pankkien ja rahanvaltaa, jossa mukana on suomalainen eduskuntavasemmisto. Euroopassa taas koko vasesmmisto jatkaa taistelua rahavallan säästö -ja leikkauspolitiikkaa vastaan. http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=3731.msg113979#msg113979

Kokoomus tekee tilaa kunnissa bisnestoiminnalle ja kuria kouluhin

Kokoomus rahavallan puolueena jatkaa kuntien toimintaa säänteleviä normien purkua. Vasta normien purkujen jälkeen tulee sitten leikkaus -ja säästöpolitiikkaan jatkumoa. 1990 luvulla alkanut uusoikeistolainen politiikka alkoi kuntien osalta valtion sääntelyjen purkamisella ja nyt sitten puretaan kuntien välisiä siteitä. Tästä on nyt menossa oleva ”uudistus” jättikunta projekti. Toisaalta siihen liittyvät toimet tulevat vasta vaalien jälkeen. Rahavallan puolueena kokoomuksessa tiedetään miten isot rahat ovat saatavissa kunnallisista palveluista, kun yksityinen rahavalta pääsee niitä tuottamaan. Mutta myös verotuksen alentaminen on kokoomuksen tavoite kunnallisten maksujen osuuden lisääntyessä. Kokoomuksen pomon Kataisen kuntauudistuksista oli kirjoitus Vaasassa ilmestyvässä Pohjalainen lehdessä. Pohjalainen on tunnetusti kokoomuksen äänitorvi. Kokoomus ajaa nyt valheellisella termillä, että he ovat muka ”uudistajia”. He ovat todella rahavallan edustajia ja edustavat mennyttä riktartuuri aikaansa 1930 luvulta. Kokoomus siis haluaa uudistaa nykyisen hyvinvointivaltion menneeseen riktatuuri aikaansa nykyaikaisessa muodossa, jolloin köyhiä auttoivat erilaiset rikkaiden yhdistykset almuillaan. Hyvinvointipalveluiden yksityistäminen ja kunnallisten julkisten palveluiden tuotannon purkaminen on juuri sitä. Lähipalvelut eivät kuuluu kokoomuksen asialistalle, vaan sen puheenjohtaja Katainen kuittasi, että kuinka lähelle terveysbussi voi tulla ihmisiä. Samassa lehdessä Kokoomuksen Risikko vaatii lisää kuria kouluihin, mutta ei resurrsseja, joiden puutteesta koulujenkin ongelmat ja nuorison syrjäytyminenkin viimekädessä johtuu. Samoin peruskoulujen purkaminen on osa kokoomuksen ”uudistamista”. Peruskoulu on antanut mahdollisuudet työläistaustaisille lapsille edetä aina akateemisiin ammatteihin asti. Vaalit lähestyvät, joten kokoomuslainen yhteiskuntapolitiikka ja propaganda näkyy heidän omistamissaan medioissa. Nyt siis käydään voisiko sanoa ”sotaa” ihmisten sieluista ja rahavallan liiketoimintojen laajentamisesta.

Markkinavoimat toivatkin umpikujan kapitalistiseen rahatalouteen

Vaasassa Pohjalaisen taloustoimittaja Riitta Koski oli katsonut brittiläisen dokumenttiohjelman nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän tilasta ja rahatalouden umpikujasta. Itse katsoin myös kyseisen ohjelman. Dokumentin asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen pankkijärjetelmä on tullut tiensä päähän. He olivat siis samoilla linjoilla kuin jo aikoinaan Karl Marx kapitalismin rahataloudesta ja kuvitteelisesta rahasta. Tämän ovat nykyiset hallituksessa olevat vasemmistopuolueet Suomessa täysin unohtaneet. He kun tukevat nykyistä tuhoon johtavaa pankkijärjestelmää verovaroilla. Mutta myös koko EU ja euro on samassa liemessä. Hallitusvasemmisto on myös ollut tukemassa uusliberalistista politiikkaa vuodesta 1990 alkaen, jolla on annettu markkinoille lisää valtaa ja vähennetty valtion ohjausta rahamarkkinoilla. Suomessa on myös valtion pankkitoiminta yksityistetty ja muuta julkista palvelutuotantoa on siirretty yksityiselle pääomalle. Nyt myös kuntien palvelutotantoa ollaan siirtämässä yksityisille palvelumarkkinoille. Tähän liityy kokoomusvetoisen hallituksen kuntien alasajo isoiksi jättikunniksi, jotka ovat osa palvelumarkkinoita. Dokumentin mukaan koko porvarillinen maailman katsomus ja sen arvomaailman osalta on nyt totaalisesti romahduksen partaalla. Asiantuntijat ottivat yhdeksi keinoksi päästä ulos kriisistä palata rahajärjestelmässä kultakantaan. Nyt ollaan siinä tilassa kuvitteellisessa pankkijärjestelmässä, että rahalla ei ole vastinetta. Eletään siis kuvitteelisessa taloudessa, jossa osakkeiden omistajien ääni on politiikan keskiössä. Toimittaja Koski oli sitä mieltä, että edelleen voitaisiin pitää pystyssä nykyinen rahajärjesatelmä. Mikä toisaalta onkin ymmärrettävää, silloin kun on oikeistolaisen median Pohjalaisen palkkarenkinä on jo uskottavuutensa kannalta kannatettava nykyistä kapitalismia. He siis ovat pakotettuja kaatumaan saappaat jalassa, kuten tavataan sanoa. Talvisodan henki pitää vaihtoehdon poissa Suomessa. Vaihtoehto ei ole kun osa vasemmistosta ja ay-liike ovat Suomessa väärällä puolella rintamaa. Nykymenolle vaihtoehtoina ovat äärioikeisto Perussuomalainen puolue mutta myös oikeistoon lukeutuva keskusta on oppositiosssa. Todellinen joukkovoimainen vaihtoehto siis puuttuu Suomesta. Toimittaja Koski hakeekin tutkijoilta ja yliopistolta malleja rahatalouden kriisiin. Nykyään nähdään Kiinan ja Venäjän osalta se, että markkinoiden ja pankkien vapaus ei toimi rahataloudessakaan. Kiinassa ja Venäjällä on edelleen Valtiovallan ohjaus ja valvonta pankkitoiminnassa. Kiinassa myös Kommunistinen puolue toimii järjestelmän isäntänä. Näin siis pidetään rahataloudessa yllä luottamusta, uskoa, rehellisyyttä ja vakautta kaikille osapuolille. Ahneista rahavallan keinottelijoista ei siis ole isänniksi edes heidän itsesä ylläpitämässä järjestelmässäkään. He siis tuhoavat itse itsensä, koska järjestelmän sisältä ei sille löydy vaihtoehtoa! Olemme siis tulossa 2000 luvun sosialismiin, josta jo löytyykin malleja Etelä-Amerikasta.

EU:n rahaliitto on tiensä päässä

”Euroalueen pelastamiseen on jäänyt aikaa viikko. Tällaisen näkemyksen esitti Italian pääministeri Mario Monti, eurooppalaisille lehdille antamassaan haastattelussa. Britanniassa haastattelu julkaistiin tänään Guardian lehdessä. Ranskan presidentti Francois Hollande, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Espanjan pääministeri Mariano Rajoy Brey ja Italian pääministeri Mario Monti tapaavat tänään Italian pääkaupungissa, jossa keskustelevat EU:n yhtenäisestä kriisin vastaisen toiminnan strategiasta. Odotetaan, että tänään Roomassa, Espanja lopullisesti muotoilee pyyntönä avun saamisesta pankkijärjestelmälleen. EU:n huippukokoukselta odotetaan jälleen lopullisia toimenpiteitä euroalueen hajoamisen estämiseksi, jotta voitaisiin pelastaa velkakriisin heikentämä yhtenäinen valuutta. Monti varoitti mahdollisista katastrofaalisista seuraamuksista, jos ensiviikolla kokoontuva EU:n huippukokous epäonnistuu.” Pankkitoiminta yhteiskunnalliseen valvontaan ja ohjaukseen On selvää, että erityisesti pankit ja rahapolitiikka edellyttää valtionohjausta. Uusliberalistisesta markkinataloudesta ei siihen ole. Kun nyt muistelee vuoden 1990 alun alkua, kun vaadittiin kaikenlaisen säätelyn lopettamista ja vapautta markkinoille. Ollaan nyt siinäsuhteen tultu kaaokseen pankki ja rahapolitiikassa. Nyt ollaan sitten vastuuttomassa tilassa, jossa markkinat ovat itse hoitaneet pankkibisnestään. Itsevalvonta ei siis toimi enää. Nyt on alkanutkin kuulua, jopa rahamaailmasta, että pankkitoiminta tulee ottaa yhteiskunnalliseen ohjaukseen ja valvontaa, että saada talouteen ja liiketoimintaan luottamusta. http://finnish.ruvr.ru/2012_06_22/78925192/

Lauri Ihalainen uskoo työn ja pääoman konsensukseen

”SAK:n entinen pomo Ihalainen (SDP) oli lauantaina 14.4 aamuTV:ssä.
Toimittaja kyseli heti alussa Finnairin huoltojensa ulkoistamisesta. Ihalainen otti osaa kuten pappi köyhille, että uskokaan vain niin jumala teitä auttaa! Hän ei nähnyt mitään siinä, että valtiojohtoista yritystä edelleen pilkotaan yksityiselle bisnekselle.”

http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1118.msg110456#msg110456

Kuntauudistus mielikuvien varassa

Yliopisto-lehdessä oli kysytty kuntauudistuksesta tutkittua tietoa muun muassa Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäeltä.

Katajamäki oli sanonut, että kuntauudistus etenee mielikuvien, ei tutkimustiedon varassa. Lehti kysyi, Katajamäeltä mitä hän sillä tarkoittaa.
-Mielikuva on se, että suuruuden logiikan mukaiset hallintoratkaisut
tuottavat tehokkaita palveluja.
-Käsitys iskostui 1990 -luvulla uuden johtamisopin, new public managementin, vanavedessä. Oletetaan, että julkista sektoria voidaan johtaa kuten yrityksiä ja että hallinnon yksikkökokoa suurentamalla saavutetaan skaalaetuja.
Ei kuitenkaan ole tutkimuksellista näyttöä siitä, että näin olisi.

Julkistasektoria on jo vuosia johdettu kuten yksityistä yritystä. Tämä ei sinänsä ole mitään uutta tietoa Katajamäeltä. Kuntakoon kasvattamisessa haetaankin isojapalvelumarkkinoita, joissa yksityinen bisnes voi tuottaa parhaiten voittoa.