sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Vaalirahoitus sotkut kuvastavat edustuksellisen demokratian kriisiä

Vaalirahoitus sotkut ovat hyvin kuvaannollinen tilanne siitä, kun puolueet ovat irtaantuneet jäsenistöstään. Tilanne puolueissa on kääntynyt nurin päin. Puolue-eliitti asettaan itse itselleen tavoitteet ja ohjelmat. Rahoituksen se hankkii muualta kuin jäsenistöltään.

Puolue-eliitit elävät omaa elämäänsä, jossa tärkein asia on säilyttää omat elitistiset kuvionsa.
Kun jäsenistö on saanut tarpeekseen jatkuvista katteettomista lupauksista on jäsenistö jättäytynyt sivuun maksumiehen roolistaan.

Tämän aukon ovat sitten rahamiehet oivaltaneet. Porvaristo on tukenut niitä poliitikkoja, jotka ovat olleet kiinnostuneita ajamaan rahamiesten asioita ja yhteistyötä heidän kanssaan.

Tästä toiminnasta on kaikkein pahin asia se, että porvaristo on saanut vasemmiston hajalle.
SKP kokonaisena puolueena saatiin hajalle. Hajottavana tekijänä oli juuri se, että vasemmisto alkoi ajamaan oikeistolaista politiikkaa, joka sitten aiheutti sisäistä eripuraa vasemmalla.

Muistan hyvin sen ajan kun tulin 1977 mukaan suomalaiseen politiikkaan. Silloin kuulutettiin yhteistyökykyisiä tovereita ja että on osattava tehdä kompromisseja. Samoin pienemmän pahan politiikka oli teema, jolla hyväksytettiin heikennyksiä peruspalveluihin.

On pitkänajan tulosta nykyinen tilanne puolue-eliitissä. Puolueisiin vaikutti myös sosialismin ja erityisesti Neuvostoliiton kaatuminen. Vasemmisto kaatui tämän jälkeen porvariston syliin ja menetti uskonsa ideologiaansa.

Mitä heikompi on puolueella yhteys jäsenistöön, sitä helpompi on harjoittaa lahjontaa ja ottaa lahjuksia vastaan. Myös henkilöpolitiikka helpottaa lahjontaa ja lahjuksien vastaan ottamista.

Keskustapuolue on myös menettänyt perinteisen kannattajakuntansa maanviljelijät ja sitä kautta puolueen rahoitusta on paikattu pääomapiirien kautta.

Oikeistopuolueiden saamat vaalituet eivät ole mikään ihme, koska yritykset ja suuriraha ovat kautta aikain rahoittaneet oikeistopuolueita.

Ei kommentteja: