Vaasassa on maahan muuttotyötä tehty jo 15 vuotta. Vuonna 1990 Vaasa otti vastaan ensimmäiset kiintiöpakolaiset. Siitä lähtien on kaupunki ottanut vastaan vuosittain 50 pakolaista. Kun ajatellaan vielä, että myös vuodesta 1990 alkanut säästö ja leikkauspolitiikka on jarruttanut maahanmuuttajien auttamista koko tuon ajan. Nyt Vaasa ottaa vastaan 70 pakolaista vuodessa, mikä oli hyvä päätös.
Vaasassa on myös ulkomaalaistoimisto, jonka tehtäviä ovat pakolaisten ja paalumuuttajien vastaanotto, sekä maahanmuuttajien kotouttamispalvelut ja tulkkikeskus. Vaasassa on maahanmuuttajia 2400 eli 3,9 prosenttia koko kaupunginväestöstä.
Vaasassa myös opiskelee 600 ulkomaalaista opiskelijaa. Maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeaa, jos ei lasketa kielikursseilla olevia tai muilla työllisyyskursseilla on työttömyys prosentti jopa 60, ilmeni Arbiksen paneelissa. Kielikursseille pääsykin voi kestää jopa vuoden. Seuraavalle kurssille tai työharjoitteluun pääsy kestää kuukausia ja näin esimerkiksi opittu kieli unohtuu.
RuotsinkielinenTyöväenopisto Arbis, on kiitettävällä tavalla auttanut kielikurssien järjestämisessä maahanmuuttajia.
Koko julkisensektorin säästö ja leikkauspolitiikka on aiheuttanut rahapulaa ja vaikeuttaa näin myös maahanmuuttajien elämää Vaasassa.
Työperäinen maahanmuutto on viime vuosina kasvanut, johtuen työnantajien aktiivisuudesta saada ”sopivaa” työvoimaa ja tämä on tuonut uusia tehtäviä ulkomaalaistoimistolle. Työnantajien pitää ottaa esimerkkiä Ruotsista, siellä työnantaja järjestää työajalla kieliopetusta. Täällä suomessa suuriraha siirtää kustannuksia tuottavat vastuut yhteiskunnalle.
Mielestäni mahanmuuttajia pitää auttaa kuin omia kansalaisia. Kokemukset kymmenvuoden siirtotyöläisenä olemisesta Ruotsissa. Siellä viranomaiset auttavat kaikessa maahanmuuttajia, mutta täällä Suomessa se on juuri toisinpäin. Me elämme kohta itsepalvelusuomessa, jos nykyinen politiikka saa edelleen jatkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti