Nokian pomo Jorma Ollila jatkoi TUPO keskustelua TEHY:n lakouhan siivittämänä lauantaina aamu TV:ssä.
Ollila totesi, että TUPO on menneestä ajasta säätelytaloudesta, eikä sovi tähän aikaan. Eli ei uusliberalistiseen aikaan, jota nyt koko kapitalistisessa maailmassa eletään. Kaikkien taloudellisten toimintojen sekä tuotannon, että kaikkien siihen sidoksissa olevien toimintojen on kuljettava markkinoiden mukaan, myös palkkojen. Myös julkinen sektori pakotetaan toimimaan markkinamekanismin mukaisesti. Kuten Ollilakin totesi, että julkisella sektorilla palkkoja voidaan maksaa sen mukaan mitä kasvu ja tuottavuus kasvaa.
Valtaeliitin tavoitteena on työehtosopimusten osalta liittokohtaiset sopimukset, joissa palkat eriytyvät kasvun ja tuottavuuden mukaan. Tavoitteena on kilpailun lisääminen palkkatason ja työehtojen eriytymisen kautta.
Tämä aika on suotuisa pääomaeliitille ajaa sopimukset liittokohtaisiksi ja aina suoraan työpaikka ja työntekijä kohtaisesti. Syy on siinä että ay-liike ja oikeastaan koko vasemmistolla on nyt pallohukassa, he seuraavat sivusta mitä työehtojen osalta nyt tapahtuu. Aktiivisuus on nollassa ja sen ovatkin pääomapiirit huomioineet.
Silloin kun vasemmisto ja koko työväenliike on vahva ja aktiivinen toimija, sopivat tietenkin keskitetyt pääomapiireille paremmin, niillä voidaan palkat ja muut työehdot pitää ylhäältä ohjaten alhaisena tai sopivana.
Kapitalismissa TUPO:lla kahlitaan vasemmistoeliitti itse pitämään yhteiskuntarauhaa yllä. TUPO:lla on edustuksellista demokratiaa ohjattu ylhäältä, alatasot liitot ja ammattiosastot on sopeutettu jo jossain sovittuihin työehtoihin. Myös kansanedustajat ja eduskunta on TUPO:lla työnnetty sivurooliin. Näin on työpaikkatason aktiviteetti ajettu alas.
Kapitalistisessa valtiossa kuten Suomi on valtiovallalla jopa lakiinkin perustuva tehtävä, auttaa esimerkiksi suuryrityksiä kun heillä tulee taloudellisia vaikeuksia. Esimerkkinä pankkikriisi, jossa pankit vapautettiin velvoitteistaan ja saivat jatkaa puhtaalta pöydältä bisnestään.
Paikallinen esimerkki RG-linen tapaus kun kunta tukee yksityistä yritystä, että se ei ajutuisi konkurssiin. Näitä löytyy muistakin kunnista. Mutta näiden ehtona on aina poliittinen päätös.
Uusliberalismin aikana on tullut pääomalle kansainvälinen mahdollisuus siirtää tuotantoa sinne missä työehdot ja yhteiskunnalliset velvoitteet ovat edullisimmat voitontavoittelulle.
Tässä tilanteessa pääomalla on jopa edullisempaa siirtää tuotantoa ulkomaille ja saada ilman valtionveromarkkoja isompia voittoja. Tässä mielessäkään eivät Ollilat ja kumppanit kaipaile TUPO:en perään.
Sosiaalidemokraattinen liike on maailmanlaajuisesti kriisissä, johtuen siitä, että sosiaalisille reformeille ei nyt ole tilausta uusliberalistisen politiikan ja pääoman toimiessa kansainvälisillä kentillä.
Muutos nykymenoon tapahtuu kun poliittinen akseli kääntyy vasemmalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti