Kuluttaminen on tässä yhteiskunnassa tärkein asia, kun mitataan ihmisarvoa. Tämä puoli ihmiselämää näkyy, kun vilkaiseen Vaasalaista kokoomuksen äänitorvea Pohjalaista. Etusivun uutinen Liisanlehtoon rakennetaa kaksi ostosparatiisia lisää, joka on yksi alue Vaasassa.
Samaan aikaan julkinensektori painii resussipulassa peruspalvelujen tuottamisen osalta. Mutta toisalta yksityinen pääoma on myös tullut samalle tuotannolle ja muuttamassa palvelutkin tavaroiksi, joita ostetaan kuten muutakin tavaraa rahalla.
Todellinen ihmiselämä on paljon arvokkaanpaa kuin elää päivästä toiseen ihailemalla ja ostelemalla erilaisia tavaroita.
Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi.
Myös Suomessa sitä vietetään.
Jälleen kaunis mitään sanomaton hanke, jonka tarkoitusperiävoidaan ihmetellä.
Äänellä ei ole merkitystä, jos ei ole korvia jotka kuulevat,
Puheenvuoroilla ei ole tarkoitusta, kun lupaukset ovat tyhjiä ja niitä ei ole toteuteta.
Pääministeri Matti Vanhasen hallitus ei ole vastoin lupauksiaan tähänkään mennessä toiminut köyhyyden, syrjäytymisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden poistamiseksi, päin vastoin on toiminnallaan syrjäyttänyt yhä enemmän kansalaisia yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle.
Tässä tulee mieleen ne herrojen ja rouvien Rotariyhdistykset, jotka aikoinaan maaseudulla antoivat almujaan, kun päivittäiseltä riistopolitiikaltaan ehtivät silloisille köyhille.
Tässä yhteiskunnassa köyhiin suhtautuminen ei juurikaan ole muuttunut, vain puitteet ovat toisen näköiset kuin 1950 luvulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti