EU:n myönteisyys vei kansanluottamuksen

EU-vaalien tulos ei ole mikään yllätys, nykyisen menon valossa. Euroopan kansan ovat todella saaneet tarpeekseen koko rahavallan EU:sta. Äänestys prosentti 40,2 % kertoo siitä omaa kieltään.

Kansalaisista yli puolet ei nähnyt mitään mieltä äänestää EU-vaaleissa, esim. eduskuntapuolueet ovat kaikki enemmän ja vähemmän EU-uskovaisia.

Alhainen äänestysprosentti ei ole syy vasemmistopuolueiden kannatuksen hupenemiseen, vaan syy löytyy vasemmistopuolueiden oikeistolatistuneesta toiminnasta. SDP ja vasemmistoliitto ovat suhtautuneet myönteisesti alusta alkaen EU:n toimintaan, joten ei ole ollenkaan ihme, että kansa ei enää tue vaaleissa vasemmistoa.

Alkaa olla viimeiset hetket SDP:ssä ja vasemmistoliitossa ottaa reilusti kurssi vasempaan ja sama pätee koko työväenliikkeeseen.

Perussuomalaisten lento ei tule kovinpitkään enää lentämään. Kovin on meno samanlaista kuin oli SMP ennen sen lopullista tuhoa. Pekka Vennamo oli ennen SMP kaatumista jo hallituksessa asti.

Soinikaan ei enää julista EU:sta eroamista ja nyt hän sinne pääsikin ”vaikuttamaan”.
Tuskin enää tyhjien tynnyrien kolinakaan kuuluu Suomeen asti. Perussuomalaisten sopeutuminen kapitalismin kahleisiin on siis alkanut.

Perussuomalaisten puolue on osa oikeistoa ja kaukana työväenliikkeestä, sen pitäisi nyt jo jokaisen ymmärtää.

Vastuullisuutta tarvitaan nyt valtioiden politiikkaan

Venäjällä edelleen valtiovalta ohjaa maan pankkeja ja muita rahalaitoksia, ei niin kuin puhtaissa kapitalistisissa maissa missä ne ovat yksityinen pääoman valvomia, joko suoraan tai sitten välillisesti. Kuten nyt näemmekin miten yksityisiä rahalaitoksia ja niiden omistajia pelastetaan häviämästä omaisuuksiaan eri puolilla kapitalistista maailmaa. Samoin ne voivat edelleen jatkaa saalistustaan puhtaalta pöydältä, kun niiden tappiot maksatetaan kansalaisilla verovarojen kautta.

Nykyinen kapitalistisen järjestelmän konkurssitila on vahva osoitus siitä, että yksityisestä pääomasta ei ole vastuulliseksi valtioiden ja kansalaisten asioiden hoitajaksi.

Eli vasemmistolaista yhteiskunnan ohjausta missä valtio ja kunnat ohjaa, valvoo maan tärkeimpiä asioita tarvitaan. Uusliberalismista ei siihen ole sen osoittaa vahvasti nykytilanne maailmalla. Sellainen politiikka missä jokainen vastaa vain itsestään on todella vaarallista politiikkaa yhteiskunnassa.

Ei yksin talous ole Venäjällä valtiovallan ohjauksessa ja valvonnassa vaan se kaikkein vaarallisin alue aseteollisuus, mikä sekin on kapitalistisissa maissa yksityisen pääoman voitontavoittelun aluetta.
Yksityinen pääoma käy jatkuvia sotia, aiheuttaa köyhyyttä, sosiaalisia ongelmia, ihmisten ajamista pakolaisiksi ja muuttamaan omasta maastaan.

Nimenomaan turvallisuus on se, jonka nyt Venäjä takaa kansalaisilleen sekä talouden, että sotilaallisen uhansuhteen. Myös suuria varallisuuksia omistavat Venäläiset rakentavat varallisuudellaan nyt Venäjää.

Venäjä ja Kiina ovat ne valtiot, jotka pitävät nyt jopa USA:n taloutta ja järjestelmää pystyssä. Venäjä ja Kiina valtioina ovat myös ne voimat, jotka estävät imperialismin etenemistä.

Tässä nykyisessä ilmapiirissä missä fasismi nostaa päätään eri puolilla Eurooppaa, on todella tärkeä asia, että Venäjällä myös poliittinen puoli on vakaata.

On hyvä muistaa, että vastaavassa kapitalismin talouskriisissä 1930 luvulla fasismi oli väline millä pääoma turvasi järjestelmänsä jatkuvuuden, supistuneessa muodossa kylläkin.

Lopuksi poliittiseen puoleen liittyvä media on myös Venäjällä yhteiskunnallisessa ohjauksessa eli kansalaiset saavat luotettavaa tietoa maansa ja maailman asioista.

On hyvä ja tärkeää pitää suhteet kunnossa naapuriin

Kokoomus johtoinen Suomen hallitus on nyt mitä ilmeisemmin ajamassa itsensä ulos Suomen ja Venäjän välisestä yhteistyöstä. Kokoomuksen kypärälinjasta on näyttöä historiasta mihin se voi johtaa!

Venäjän pääministeri Putinin vierailu osoitti sen, että kokoomuksen ja Stubin kypärälinja on nyt myrkyttänyt pahasti Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön. Ulkoministeri oli jopa boikotissa Putinin vierailun ajan, isännät olivat sanoneet, että he eivät halua nähdäkään ulkoministeriä.

Nyt ei kaupallinen eikä muukaan toiminta ole hyvällä mallilla ja vielä kun kapitalistinen talous on umpikujassa, ollaan todella pahassa tilanteessa Suomessa. Venäjän kauppalla ja yhteistyöllä olisi mahdollisuuksia pelastaa Suomen talous, jos siinä olisi perinteistä ”Kekkos-laista” henkeä.

Myös eduskunnan vasemmisto oli huolissaan nykyisestä tilanteesta Suomen ja Venäjän välillä, kun mikään ei nyt toimi. Pienen Suomen ei pidä alkaa kukkoilemaan ja mahtailemaan jälleen Suursuomena, vaan yhteistyö hyvässä hengessä tuo aina parempaa tulosta.

Fasistinen ihmisviha nousee euroopassa

Euroopassa on jälleen nousemassa fasismi. Muukalaisviha ja kansalliskiihko kasvaa huimaa vauhtia. Fasismi on oikeistolainen nyrkki tavallista työtätekevää kansaa kohtaa, kun heidän talousjärjestelmä on vaikeuksissa, kuten oli 1930 luvullakin.

TV:stä tuli dokumentti missä kerrottiin miten fasismi nousee Euroopassa. Italiassa fasistit ovat jo maan hallituksessa asti. Ruotsissa on erityisen hyvin järjestäytynyt fasistinen liike. Suomessa näyttää fasismi etenevän samalla tavalla kuin 1930 luvulla. Eli fasistinen ideologia on fasistien soluttautumisen kautta sisällä eri puolueissa peitellysti ja lähinnä oikeistopuolueissa.

Perusuomalaisissa on nyt, jopa kunnanvaltuutettuna näitä henkilöitä, jotka kuuluvat suomalaisiin fasistisiin järjestöihin. Saksalaiset natsit kaavailivat samanlaisesta talousunionista kuin on EU, tuli esiin siinä dokumentissa TV:stä. Oikeastaan vain poliittinen vasemmisto voi pelastaa Euroopan uudelta fasistiselta tuholta.

Nykyinen konkursissa oleva kapitalistinen järjestelmä odottaa kaatajaansa ja kaatajaksi ei ole oikeistosta (kapitalismi on heidän järjestelmä) vaan vasemmisto on ainut poliittinen liike, joka voi kapitalismin kaataa.

Paavo Väyrynen otti esille aamu TV:ssä kokoomuksen, joka on oikeiston ja pääoman pääpuolue ja myös se puolue, josta fasismi viime kädessä kumpuaa. Kokoomus rakentaa Väyrysen mielestä vaarallista vastakkainasettelua Eurooppaan ylläpitämällä pinnallista keskustelua Suomen jäsenyydestä sotilasliitto Natossa.
Väyrynen lataa, että meidän ei pidä omalla toiminnallamme rakentaa vastakkainasettelua Eurooppaan. Se millä tavalla kokoomus haluaisi muuttaa politiikkaa, niin se pyrkimys on tämän suuntainen. Jos he onnistuisivat pyrkimyksessään, niin näin siinä tapahtuisi.
Väyrysen mielestä on valittava, rakennetaanko yhteistyön vai vastakkainasettelun Eurooppaa.

Väyryseen on hyvä yhtyä, hän puhuu nyt asiaa, joka on osa sitä millä estetään fasismin nouseminen euroopassa.

EK:n pomo ojentaa ay-liikettä

Kyllä kapitalistit näkevät millä mallilla on nykyinen ay-liike ja he tietenkin painavat entistä kovempaa päälle. Tänään aamu TV:ssä oli EK:n pomo, joka uhkui voimissaan sopimustoiminnan pirstomisessa. Hän julisti, että jokainen liitto tekee  omat sopimukset sivuilleen vilkuilematta! Eli mitä on enää silloin jäljellä SAK:sta, joka pitäisi olla liittojen yhteistyöelin?
EK:n pomo totesi, että kolmikannalle jää sosiaaliset asiat ja muu tes-toiminta siirtyy työpaikoille. Mitä jää liitoille? Mitä ammattiosastoille? Kapitalistien tavoitteena on niiden toimintojen ajaminen alas ja yhdistäminen. Mutta se pitäisi olla selvää, että työväenliikkeen pitää hoitaa omaa organisaatiotaan, eikä siihen pidä antaa työnatajapuolen vaikuttaa mitenkään.

Liittojen TES-tavoitteet tulee asettaa työpaikoilla ammattiosastoissa, mutta sitä ikävä vain ei ole tapahtunut enää vuosikymmeniin. Sopimus muodolla ei sinänsä ole mitään merkitystä, sisältö on ratkaisevaa. Mutta sillä on iso merkitys miten jäsenistö pääsee osallistumaan tavoitteiden asetteluun ja päätöksen tekoon.

Edelleen pätee se vanha hajota ja hallitse politiikka kapitalisteilla. Vastalääke tähän on työntekijäpuolen solidaarisuus.

Kun kuuntelin uuden SAK:n johtajan Lylyn puheita, niin niistä kyllä selvästi näki, että ay-eliitti on jo alistunut siihen, että TES:n toiminta jatkaa pirstoutumistaan ja on siirtymässä työpaikoille. Lyly totesi, että on lisättävä ay-toimintaa työpaikoilla. Mutta millä eväillä? Kun viime vuosikymmenten aikana on jatkuvasti ajettu alas ay-toimintaa ja hengetön ay-toiminta on karkottanut työpaikantyöläiset sen piiristä.

Mutta se on selvää, jos todella otetaan sopimustoiminnassa työntekijöiden tahto ja näkemykset mukaan niin jo aktiivisuus kasvaa! Ylätason kähmintä ei kiinnosta työntekijöitä, vaan se edelleen karkottaa sen piiristä.

Ammattiliitot valitsivat SAK:lle uuden puheenjohtajan

Kapitalistinen markkinatalous on nyt niskanpäällä ay-liikkeen osalta ja se kattaa nyt työmarkkinoilla neuvottelu pöydän. Jopa aikoinaan työnantajia hyödyttäväksi perustetusta tupotoiminnasta ollaan valmiita luopumaan ja siirtymään alemmalle tasolle suoraan työpaikoille.
Tupoilla juuri pyrittiin saamaan lakko herkät työpaikat erilleen sopimustoiminnasta.

Näin ovat kapitalistit murtaneet lähinnä sosdem puolueenavustamana työläisten edunvalvonta organisaation selkärangan. Nyt ollaan sitten tulossa siihen tilaan missä oltiin Wrigtiläisen ay-liikkeen aikoina, kun sitä työnantajat hoitivat. Ollaan siis ay-liikkeen pirstaloituneessa tilanteessa, jossa työläiset joutuvat nyt yksinään sopimaan työehdoistaan työpaikoilla pehtorien kanssa.

Tähän on johtanut jo pitempään jatkunut alamäki koko vasemmiston osalta Suomessa. SAK:n henkilöitynyt ja voi sanoa jopa ”korruptoitunut” rooli politiikan ”pelinappulana”, jolla on sidottu vasemmisto hallituksen valtakunnan politiikkaan on siirtymässä kuvaannollisesti valtakunnan sovittelijaksi. Ihalaista siis esitetään vastaavaan eläkevirkaan eli valtakunnassovittelijan virkaan.

Entisellä SAK:n puheenjohtajalla oli jo puheenjohtajana ollessaan työrauhan ja palkkatason matalana pitäjänrooli ja jarruna työläisten edusvalvonnalle laajemminkin.
SAK vieraantuminen sen työläisten ay-edunvalvonta tehtävästä on totaalinen ja siitä tuli sitä kautta pelinappula valtakunnanpolitiikassa. Toisaalta siitä ei ole enää siihenkään tehtävään, vaan nyt kapitalistiset markkinat hoitavat senkin tehtävän.

Miten nyt sitten SAK:n uusi puheenjohtaja tulee tehtävänsä hoitamaan, ei kovin hyvältä näytä, koska ay-liikkeen toiminta on sidoksissa koko vasemmiston aatteelliseen ja ideologiseen tilaan.
Luokkatietoisuus on nyt kovin matala ja siitä nousemiseksi olisi nyt tehtävä kovasti työtä.

Kaikenlainen työväenliikkeen perinne on nyt nostettava uuteen arvoonsa. Työväenliike on laaja johon kuuluu mm. kulttuuritoimintaa, lehdistö ja media, kaupallista toimintaa, urheiluliike TUL, Ay-liike, työväenliikkeen puolueet ja paljon muuta järjestötoimintaa. Ne ovat työväenliikkeen välineitä, joilla luokkatietoisuus saadaan nousemaan.

Vasemmistolaisuus on yksi sana, jolla kuvataan liikkeen luokkaeroa poliittisella toiminta kentällä. Oikeistolaisuus taas kuvaa yksityistä pääomaa edustavia liikkeitä ja asioita.

Kapitalistisilla työmarkkinoilla ei pärjätä, jos työväenliikkeellä ei ole edusvalvontaorganisaatio kunnossa ja on itsestään selvä asia.

Onko nyt sitten niin, että ay-liike on organisaation ja johdon osalta läpimätä, että siitä ei ole työläisten ehdoilla tapahtuvan edunvalvonnan organisoijaksi ja rakentajaksi?
Eli on pantava koko vasemmistolainen työläisten ay-liike uusiksi, kuten entinen Neuvostoliitto!

Mutta se on selvää, että ilman työevänliikettä ovat työpaikkojen työläiset hukassa ja suoraan kapitalistien orjia. Työn ja pääomanvastakkaisuus ei ole mihinkään hävinnyt se on täyttä arkipäivää.

Tänään kapitalistit ovat täydellisessä umpikujassa talouskriisissään ja siitä ne selviävät vain jos työväenliike suostuu edelleen niitä tukemaan ja alistumaan kapitalistien tahtoon.

Voitto fasismista yksi maailmankansojen suurista saavutuksista

Vietämme lauantaina 9.5.2009 voitonpäivän juhlaa ja iloitsemme toisen maailmansodan päättymistä ja fasismin kukistumista. Kun kävin muistomerkillä perjantaina oli koko ortodoksien hautausmaa täynnä iloisia ihmisiä haravoimassa syksynlehtiä. Muistomerkki Vaasassa kappelinmäellä kertoo siitä ajasta kun Neuvostoarmeija yhdessä liittoutuneiden kanssa kukisti fasismin.
Muistomerkille oli pystytetty taulu, jossa oli 76 Venäläisen sotilaan nimet.

Suomelle on vaikeaa juhlia jo moraalisestikin Liittoutuneiden voittoa toisessa maailmansodassa, kun se kuului hävinneen osapuolen leiriin. Mutta toisaalta sen aikaiset häviäjät ovat nykyajan voittajia taloudellisessa mielessä. Sotiminen liitossa Natsisaksan kanssa oli näille maille nöyryyttävä asia historiassa, josta ne eivät ole vieläkään toipuneet. Tähän liittyy juuri historian tulkitseminen sotiinjohtaneessa hengessä.
Saksa, Japani ja Suomi ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka korkeat sotakorvaukset toivat myös taloudellisia etuja pitkällä tähtäimellä. Mutta nyt mennään kylläkin talouskriisin myötä hurjaa vauhtia alaspäin ja koko kapitalistinen järjestelmä odottaa kaatajaansa työväenluokkaa.

Onko jo kaikki maailmansodat sodittu vai onko kohta seuraavan vuoro? Kun kapitalismi oli kuilunpartaalla 1930 nousi fasismi, joka oli pääoman nyrkki työväenluokkaa vastaan.

Pitkään on ollut Euroopassa rauhallista ja ihmiset ovat alkaneet unohtamaan toisen maailmansodan kauheudet. Nyt Suomessakin, jopa esitetään Karjalan palauttamista ja sotarikollisien vapauttamista raskaista rikoksista. Pienellä Suomen oikeistolla oli suursuomi haaveet mutta toisin kävi ja sekös maamme oikeistolaisia nöyryyttää. Tämänkin johdosta oikeisto yrittää vääristää historiaa ideologiansa mukaiseksi ja palata aikaan ennen raskaita sotia. On todella toivottavaa, että näin ei käy, mutta on vaarallista, että maailma "unohtaa" sodan kauheudet.

Vasemmistolainen työväenliike on voima, joka vielä voi estää sen, että ei ajauduta uusiin kapitalistisesta järjestelmästä lähteviin uusiin maailman sotiin. Työväenliikkeen tulee ottaa rauhantyö voimallisemmin esiin toiminnassaan.