tiistai 23. lokakuuta 2012

Kokoomusvetoin hallitus on avaamassa liikelaitoksetkin yksityistämiselle

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä valmistelee ehdotusta kuntalain muutoksesta, jonka on määrä astua voimaan 2014. EU:n komissio on ohjeistanut Suomea mukauttamaan lainsäädäntö kilpailusopimusten mukaiseksi. Uudessa kuntalaissa kunnat määrättäisiin yhtiöittämään liikelaitoksensa tietyillä aloilla, esim. energialaitokset ja satamat. Toistaiseksi tätä pakkoa ei vielä ole ollut.

EU on ennen kaikkea kilpailun ja markkínoiden vapauttamisen projekti. Markkina hakevat laajentuakseen uusialoja ja länsimaissa julkinensektori on vielä yksi alue valloitettavaksi.
Markkinoiden vapauttamisen projekti on erilainen kuin vaikkapa pohjoismainen hyvinvointivaltio projekti. Ero on siis siinä, että hyvinvointivaltiolla ja markkinoiden vapauttamisella ei ole samat päämäärät. Päämäärät ovat siis monessa suhteessa vastakkaiset.
EU:ssa korostetaan markkinoiden vapautta, mutta missä ovat kuntien vapaudet?

Markkinoiden vapaus on niin ylívertainen arvo, että se jättää varjoonsa asukkaiden vapauden valita tavat joilla he järjestävät taloutensa. Energiamarkkinatkin pitäisi nyt rajata kunnallisen toiminnan ulkopuolelle. Allalle tuskin tulee todellista kilpailua. Kun yksityiset yritykset pääsevät kiskomaan rahaa kuntalaisten kotitalouksista, käärii siinä äkkiä hyvät rahat ja vieläpä ilman että kuntalaiset pääsisivät edes päätöksentekoon mukaan.

Näpit siis irti liikelaitoksista ja myös kunnallisista yhtiöistä, kuten Vaasan Sähkö.
Vaasan kaupunki on Vaassan sähkön isäntä ja tulos tulee yhtiöstä vaasalaisille asukkaille. Näin sen tuleekin olla, että tulokset eivät virtaa koti eikä ulkomaisille sijoittajille.

Kunnalliset liikelaitokset pitää saada säilymään ja tietyt alat jättää kilpailun ulkopuolelle. Ei ole ollenkaan väärin, että kunnat kuten Vaasa varmistavat perustarpeiden tyydyttämisestä liikelaitosten tai yhtiöiden turvin. Väärin on se, kun kuntalaisten kukarolle mennään kilpailuneutraliteetin ja muiden uusliberalististen dogmien ja uskonkappaleiden verukkeella.

Kunnallisista liikelaitoksista on pidettävä kiinni ja niiden vuoksi on taisteltava !

Yhtiöittämisessä ja yksityistämisessä on kyse kansalaisten demokraattisten oikeuksien kaventamisesta ja kuntien ja koko Suomen kansan omaisuuden ryöstämisestä. Ovet on jätetty auki ja varkaat on päästetty jo sisään.

SKP taistelee näitä varkaita vastaan.

torstai 11. lokakuuta 2012

Näyttää että äärioikeisto on ”vaihtoehto” rahavallan politiikalle

Soinistakin on tullut EU-, euron ja Naton -miehiä. Lähellä oli, että ei tullut, jopa sisäministeriä. Mutta median bluffi ei sitten onnistunutkaan. (Keskipohjanmaan lehti 11.8.12)

Lauantaina 5.9.12 saimme kuulla TV:stä mikä on Perussuomalainen puolueen vaihtoehto kuntien alasajolle. Soinin suulla se ei juurikaan eronnut hallituspuolueiden retoriikasta. Soini antoi myös tukensa kuntienpalveluiden yksityistämisellekin. Toimittajakin ihmetteli, että perussuomalaisten kuntavaaliohjelma vilisee kokoomuksen ja muiden hallituspuolueiden sekä keskustan esityksiä.

Tämäkin kuvastaa sitä Perussuomalainen puolueen näennäistä oppositiopolitiikkaa rahanvallalle, jolla puolue jälleen huijaa suomen kansaa.

Tämän näennäisoppositio on todella arvokas ja poliittinen asia valtaeliitille ja nyt vielä kuntavaalienkin alla. Heitä tai muita eduskuntapuolueita äänestämällä ääni ei menen pelkästään hukkaan, vaan se on suorastaan vahingollinen.

Perussuomalainen puolueen avulla estetään todellisen vaihtoehdon syntyminen suomeen. Joka rakentuisi nimenomaan vasemmistolaisen politiikan pohjalle, kuten muissakin EU-maissa on nykyään, kuten Kreikka. Italia, Portugali, Ranska, Saksa mm. Mutta myös suomalaisen hyvinvointivaltiokin rakentui sotien jälkeen vasemmistolaisen politiikan varaan.

On todella hirveää, että nykyiselle säästö- ja leikkauspolitiikalle ei ole eduskuntapuolueiden osalta vasemmalla eikä ay-liikkeessä oppositiota eikä vaihtoehtoa. Aivan kuin aikoinaan, kun suomen kansa huijattiin sotimaan natsien kanssa.

Kuntavaalit ovat nyt historiallisestikkin todella tärkeät eli saako rahanvalta valtakirjan kuntien palveluiden avaamiseksi yksityiselle pääomalle. Tämän jälkeen ei voida enää puhua hyvinvointivaltiosta. Hyvinvointivaltiolla ja pääomalla päämäärät ovat vastakkaiset.

Yritykset tekevät rahaa omistajilleen ja osakkaille. Kunta tai julkinensektori taas palvelee asukkaitaan, jotka myös pääsevät osallistumaan kunnan tuottamien palveluiden tuottamiseen. Omistaminenkin on yhteisöllistä kunnissa.

Yrityksien päätöksen tekoon ei ole mitään mahdollisuuksia osallistua kuntalaisilla, kuin omistajilla ja osakkailla.

Rahavallan riktatuuri uhkaa nyt suomalaista hyvinvointivaltiota, kuntia hyvinvointipalvelujen tuottajana, järjestäjänä ja myös kunnallista demokratiaa.

Julkisensektorin alasajolle sekä säästö- ja leikkauspolitiikalle löytyy todellinen vaihtoehto vasemmalta, jota toteutetaan muualla EU-maissa.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Missä ovat vasemmiston visiot kuntapolitiikassa

Kun olin Vaasassa vasemmistoliiton valtuutettu 1993-1996 sain jo tuolloin kokemusta uusliberalismin tulosta Vaasalaiseenkin kuntapolitiikkaan. Rahasta ja taloudesta tuli ohjaava tekijä. Olin myös opetuslautakunnan jäsen.
Silloin aletiin kouluja yhdistämään säästöjen toivossa. Mutta myös kouluja alettiin eri kaupungin osista lakkauttaa. Silloin jäi Vanhan Vaasan koulu lakkauttamatta, kun asukkaiden vastarinta oli kovaa.

Vaasa oli jo tuolloin kuntakonserni ja hallintokunnat tytäryhtiöitä. Sisäistäyrittäjyyttä ja tulosajattelua ajetiin hallinnonsisään. Alibudjetointi oli ohjaava väline, millä kaupungin palvelutuotantoa kutistettiin. Hallintokuntien palveluja ja taloutta ohjattiin kaupunginhallituksen raamein. Halintokunnat sitten hoitivat toimintansa säästöjen ja leikkausten kautta sopiviksi kh:n raameihin.
Tuolloin ei vielä ollut yksityistäminen kuntapalvelujen uhkana kuten se on nykyään. Nyt kuntia ”kehitetään” kokoomuksen uusliberalistisin opein, johon ovat myös hallitusvasemmisto sitoutunut.

Kuntia aiotaan yhdistää kuten yrityksiä voitontavoittelussa, tämän jälkeen maahan jäisi alle sata kuntaa. Kuntarakenteen rinnalle hallitus vielä kaavailee keskitettyä sosiaali- ja terveysalueita, mikä byrokratian purkamisen sijasta luo jättimäisten hallintohimmeleiden järjestelmän.
Näin siis tehdään yksityisille palvelumarkkinoille tilaa ja hyvinvointivaltio menee kohti markkinavetoisuutta. Ei siis ole olenkaan ihme, että kunnallinen terveydenhoito tökkii Vaasassa.
Vaasassa toimii jo useita yksityisiä terveysasemia, terveysbisnes pelaa ja tuottaa voittoa osakkaille.

Kuntien välinen yhteistyö on järkevää ja vaihtoehto kuntien alasajolle mm. kuten liikenne ja koulutusasioissa.

Suomessa on eriskummallinen liitto oikeiston ja hallitusvasemmiston välillä, mikä ilman muuta kaivaa kuoppaa vasemmistolle. Juuri missään maassa ei vastaavaa liittoa ole vasemmiston ja rahavallan kanssa. Sotien aikaan oli mutta jälleen suomessa natsien kanssa.

Ollaanko nyt sitten taloudellisessa sodassa?

Vasemmiston visiot ovat nyt sidottuna hallituksen säästö -ja leikkauspolitiikkaan. Ja sitäkautta on uskottavuus nollassa. Tämä johtaa edelleen siihen, että on menetetty tehdä uskottava vaihtoehto nykyiselle kuntien alasajolle. Mutta vielä kaikkein pahin on se, että on vielä menettetty kyky tehdä jotain sen vaihtoehdon eteen käytännössä.
Meidän vasemmistolaisten pitää pystyä sanomaan selvällä kielellä kansalle, millä puolella taistelussa me olemme, jota nyt käydään kuntien hallinnasta. Ollaanko me rahavallan puolella vai kansalaisten. Nyt kun tilanne on epäselvä valuu kansan tyytymättömyys äärioikealle Perussuomalainen puolueelle.

Reino Kolmonen (SKP)
Kuntavaaliehdokas Vaasa

http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/3147-Kolumni_Reino_Kolmonen_vaasalaisia.info.html

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Kokonaisnäkemys hukassa ihmisten ja nuorten syrjäytymisestä

Presidentinvaaleissa 1968 kokoomuksen KOP:n johtaja Matti Virkkunen otti kantaa työttömyyteen (syrjäytymiseen) ja esitti, että työttömät voisivat valmistaa saappaita armeijalle.

Tänään 30.9.12 oli Pohjalaisessa vähän samansuuntainen esitys, nuorten syrjäytymisen uhassa oleville. Että kutsuntoja armeijaan pidennettäisiin viideksi päiväksi, johon osallistuisi koko 19 -ikäluokka, miehet ja naiset. Nuoria opetettaisiin päihteettömissä oloissa, oikeisiin ruokailu, lepo, ja liikuntatottumksiin, joissa olisi myös tietokoneiden ja pelien maailma rajattu. Näin siis syrjäytyneille annettaisiin mahdollisuus tarttua elämään ja valita opiskelun tai työnteontie itseään kiinostavalta alalta.

Idean esitti Kauhavan lentosotakoulun johtaja eversti Jukka Ahlberg, joka näin laajentaisi kutsuntoja siten, että mukana olisi koko 19 vuoden ikäluokka, jossa lisänä siis jo syrjäytyneet, jotka eivät muuten osallistuisikaan kutsuntoihin.

Pohjalainen vielä jopa perustelee, että voittajina olisi armeija nykyistätarkemman valintajärjestelmän ansiosta ja vielä, että se olisi tasa-arvoinenkin, kun koko ikäluokka siihen osallistuisi viikon ajan.

Tämä ehdotus menee siihen presidentti Niinistön työryhmän syrjäytymistä esittävään teemaan.

Valtaeliitille tuntuu todella olevan vaikeaa tunnustaa, että he ovat ihan itse aiheuttaneet ihmisten syrjäytymisen elämästään.
Nykyistä säästö -ja leikkauspolitiikkaa on Suomessakin jo harjoitettu toistakymmentä vuotta ja sen politiikan tulosta on, että ihmisten pahoinvointi Suomessakin edelleen kasvaa.
-Työttömyys lisääntyy, toimeentulovaikeudet kasvat ja huolielämän perusasioista on uhattuna.

Kokoomuksen ajama uusliberalistinen politiikka juuri jättää ihmiset ja nuoretkin omanonnensa nojaan. Eli jokainen vain vastaa itsestään. Tähän liittyen aloitettiin muuttamaan esimerkiksi kouluissa opetusta. Tuotiin erilaisia valinnaisia aineita kouluihin, joista oppilaat ihan itse tekivät valintojaan. Oppilaista tuli asiakkaita, joita opettajat palvelevat ohjaajina ja näin oppilaatkin jätettiin omanonnensa nojaan.

Vapautta tuotiin myös siten, että koulujen rajat poistettiin ja sen jälkeen vanhemmat voivat viedä koululaisensa mihin kouluun tahansa kunnan alueella. Näin koulutkin ovat alkaneet erilaistua. Rikkaat voivat viedä lapsensa parempiin kouluihin, joissa on parempi opetus.

Kun peruskoulut tulivat suomeen, se antoi hyvät mahdollisuudet työläisperheiden lapsille edetä ainan korkekoulutukseen asti. Nyt tämäkin tasa-arvoistava järjestelmäkin on murenemassa. Eli ollaan palamassa siihen, että vanhempien ammatti ja varallisuus ohjaa kestä tulee lääkäreitä tai vaikka insinöörejä. Tämäkin lisää nuorison syrjäytymistä. Eli uusoikeistolaisen politiikan tulo 1990 vallitsevaksi on mullistamassa myös koulutustakin Suomessa. Pääsyy ihmisten syrjäytymiseen normaalista elämästä johtuu nimenomaan harjoitetusta politiikasta.

Kunnallisvaaleissa on annettava vastalause leikkauspolitiikalle, jota nykyinenkin kokoomuksen Kataisen hallitus harjoittaa. Ikävää vain on se, että hallitusvasemmistokin on toteuttamassa säästö- ja leikkauspolitiikkaa eikä siis ole vaihtoehto. Näin on tulossa jälleen jätti jytky äärioikeistolle eli Perussuomalainen puolueelle.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Hyvinvointivaltion palveluja ajetaan alas ja lapsilisistäkin leikataan

”Hallitus esittää lapsilisien jäädyttämistä nykytasolle seuraavien kolmen vuoden ajaksi. Seuraava indeksitarkistus lapsilisiin tehtäisiin vuonna 2016. Korotuksen jäädyttäminen vähentää valtion lapsilisämenoja ensi vuonna noin 38 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 indeksikorotuksen jäädyttämisestä arvioidaan tulevan valtiolle säästöä  noin 78 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 118 miljoonaa euroa. Indeksitarkistuksen jäädytystä ei ole tarkoitus korvata myöhemmillä korotuksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että indeksijäädytyksen vaikutus lapsiperheiden käytettävissä oleviiin tuloihin jää vähäiseksi. Lapsilisät olisivat vuonna 2015 arviolta kahdeksan prosenttia pienemmät kuin tilanteessa, jossa indeksitarkistukset olisi tehty nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Muutos ei heikentäisi pienituloisimpien perheiden asemaa, koska lapsilisien määrä otetaan huomioon toimeentulotuessa. Toimeentulotuen menoja jäädytys kasvattaisi ensi vuonna 2 - 3 miljoonalla eurolla.” Kokoomusvetoinen hallitus leikkaa lapsilisistä säästöjä 2013, 38 miljoonaa, 2014, 78 miljoonaa ja vuonna 2015 118 miljoonaa. Eli yhteensä 234 miljoonaa. Toimeentulon osalta pienituloiset saisivat muutaman miljoonan kompensaatiota.

lauantai 22. syyskuuta 2012

Mitä on oikeistopopulismin pinnan alla

Oikeistopopulismi on ollut nousussa niin euroopassa kuin Suomessakin. Perussuomalainen puolue kasvatti kannatustaa eduskuntavaaleissa ja nyt yrittää edelleen uutta jytkyä kuntavaaleissakin. Vaikka usein niin luullaan, oikeistopopulismi ei ole median hyödyntämistä eikä tyhjien lupausten antamista. Se ei myöskään ole pelkästään tunteenomaisuuden korostamista tai kielenkäytön kansanomaisuutta. Ne ovat vain perussuomalainen puolueen edustaman oikeistopopulismin pintaa, mutta eivät varsinaisesti liity sen olemukseen. Oikeistopopulismi esitää muutamia perusväittämiä kuten yhtenäinen sisäisesti ristiriidaton kansa, jonka etuja tulee puolustaa. Heidän ohjelmassa painotetaan suomalaisten omaa kansallissuvereniteettia. Toisaalta kansaa vastaan asettuu poliittinen eliitti, joka nähdään byrokraattisena ja epädemokraattisena. Persut eivät puhu taloudellisesta eliitistä eikä yhteiskunnan taloudellisista rakenteista. Kolmantena nousee esiin vatakkainasettelu kansan ulkopuolelle sijoittuvia kohtaan. Ulkopuolelta löydetään syntipukki monille ongelmille, mistä seuraa ennakkoluuloja, maahanmuuttovastaisuutta ja jopa rasismia. Oikeistopopulismi käyttää tässäkin poliittisen eliitin ja tavallisen väestön vieraantumista hyväkseen. Nyt kun työelämä on kovassa murroksessa, on epävarmoja pätkätöitä, omavastuun ja jatkuvan itsensäkehittämisen vaatimuksia ja joustavaa sopeutumista työelämän vaatimuksiin. Toimeentulon niukkuuden, työttömyyden ja sosiaalisen alamäen pelkoon, oikeistopopulismi tarjoaa kansallista identtiteettiä ja nationalismia arkipäivän katkeria kokemuksia pehmentämään. Joka saadaan sillä, että poistetaan epäkansalliset elementit keskuudestaan. Epäkansallisia elementtejä ovat paitsi maahanmuuttajat, myös erilaiset sosiaalipummit. Oikeistopopulismi kuvaakin hyvinvointivaltion usein riistäjänä, joka jakaa työssäkäyvien tuottamaa vaurautta työttömille ja muille sosiaaliturvan varasssa eläville. Epäoikeudenmukaisuuden ja katkeruuden tunteita lietsotaan kehittämällä myyttejä etuuksia kahmivista pakolaisista ja sossuhuijareista. Tästä itsekkäästä hyvinvointisovinismista käsin perussuomalaiset tulkitsevat myös eurokriisiä: taustalla on välimeren kansojen tuhlailu, ei suinkaan finansipääoman ja pankkien valta, kapitalismin yleisestä kriisistä puhumattakaan. Kun sosiaalidemokraatit kautta euroopan siirtyivät uusliberalismin linjoille, alkoi pettynyt työväestö etsiä uusia poliittisia kanavia. Mutta kuten tiedetään ei oikeistopopulismi haasta uusliberalistista kapitalismia. Vaan korostaa uusliberalistisia hyveitä, kuten kilpailukulttuuria, innovatiivisyyden pakkoa ja yrittäjyyttä. Oikeistopopulismi ei myöskään kiistä globaalia kilpailua, vaan vaatii uhrautumista kilpailukyvyn vuoksi. Vasemmiston kannalta on kohtalon kysymys, kykeneekö se vastaamaan oikeistopopulismin asettamaan haasteeseen. Se ei tule onnistumaan, jos jatketaan oikeistolaista, eriarvoistamaa politiikkaa. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kauenpaa kuin Lipposen hallituksen tai nykyisen kokoomusvetoisen sixpackin politiikasta. He ajavat alas hyvinvointiyhteiskuntaa, romuttavat työttömyysturvaa ja ajavat alas palkkoja. Tämä on syrjäyttänyt valtavia massoja yhteiskunnan ulkopuolelle ja luonut pohjaa oikeistolaisuuden nousulle. Vasemmiston pitää tarttua yhteiskunnallisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvuun, muuten vasemmisto häviää taistelun.

perjantai 21. syyskuuta 2012

Vaasalaiset Kommunistit käynnistivät kunnallisvaalit

Vaaliteema meillä on "Tekoja lähipalvelujen puolesta" sekä "Ei markkinakuntia vaan ihmisen kokoisia kuntia." Tästä samasta teemasta lähtee koko euroopan vasemmiston nykyinen politiikka. Siinä keskeistä on vastustaa nykyistä rahavallan säästö -ja leikkauspolitiikkaa. Tästä nykyisestä euroopan vasemmiston politiikasta poikkeaa ainostaan Suomen eduskuntavasemmisto SDP ja Vasemmistoliitto. Nämä puolueet Suomessa ovat hallitusliitossa rahavallan pääpuolueen kokoomuksen kanssa. Heidän nykyinen kansan etujen vastainen politiikka on johtamassa siihen, että suomalainen hyvinvointivaltio on muuttumassa markkinavetoiseksi. Rahavallalle tarjotaan kuntien palveluiden liiketoimintaa lisäarvojensa tuottamiseen. Tästä nykyisestä rahan ja työnliitosta tulee mieleen aika jolloin suomi oli liitossa fasistisen Saksan kanssa. Tuolloin myös euroopan vasemmisto oli yhtenäisesti vastustamassa natsivaltaa euroopassa. Nyt on vain erona politiikkassa se, että nyt ajetaan pankkien ja rahanvaltaa, jossa mukana on suomalainen eduskuntavasemmisto. Euroopassa taas koko vasesmmisto jatkaa taistelua rahavallan säästö -ja leikkauspolitiikkaa vastaan. http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=3731.msg113979#msg113979