SAK puheenjohtaja Lauri Ihalainen (SDP) on nyt jäämässä eläkkeelle. Häntä on kaavailtu valtakunnan sovittelijaksi, mikä sopisi kuin nenä päähän. Sitä hän on toteuttanutkin ja mikä ettei vielä eläkepäivilläkin. Oikeastaan se on ollut hänen päätyö. SAK on ollut yksi päätekijä, jolla on pidetty palkat alhaisena ja työrauhatyöpaikoilla. SAK muodostuu liitoista, jotka ovat SAK:n jäseniä.
Eli se on ollut puhtaasti vallan väline ja kapitalismin riistopolitiikan turvaaja.
perjantai 21. marraskuuta 2008
tiistai 18. marraskuuta 2008
Vaasaan lisää yksityistä lääkäribisnestä
Työterveys ja lääkärikeskus Promenia aloittaa toimintansa Vaasassa Kivihaassa huhtikuun alussa. Kivihaan alueelle on keskittynyt paljon erilaista liiketoimintaa ja nyt sinne tulee sitten lääriliiketoimintakin. Bisnestä tulee pyörittämään 10-20 lääkäriä ja muuta terveydenhoitoalan ammattilaista.
Mustasaarelainen yrittäjäneuvos Lars Gästgivars on tulevan terveysbisneksen isoin osakkeenomistaja.
Yrityksen terveysbisnes tulee olemaan laaja, joka pitää sisällään yleis- ja erikoislääkäripalvelut.
Terveysbisnekseen tulee myös työterveyshuolto, laboratorio, röntgen, hammaslääkäri, psykologi, naprapath ja fysioterapiapalvelut.
Aikovat myös myydä kotisairaanhoitopalveluja ja kodinhoitopalveluja, terminaalihoidot kotihoitona lääkärinohjauksessa. Uusiterveysbisnes tulee palvelemaan "suurvaasan" palvelumarkkinoita.
Samaan aikaan Vaasan kaupunginhallitus poisti ensivuoden sosiaali- ja terveystoimen viroista 84, kun alkuperäinen päätös oli perustaa vuoden 2009 alusta 124 työtehtävää ja näin tulee ”vain” 40 uutta työtehtävää sosiaali- ja terveystoimeen.
Tämä Vaasan kaupungin omien sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuva leikkaaminen ja säästöpolitiikkaa kasvattaa yksityistä sosiaali- ja terveysbisnestä. Kaupungin omista sosiaali- ja terveyspalveluista on kehittymässä köyhien palveluja ja laadultaan heikompia kuin yksityiset bisnespalvelut.
Mielestäni nykyinen meno Vaasan kaupungin osalta on todella vastuutonta oman palvelutuotannon sabotointia.
Kunnallisissa terveyspalveluissa on ollut pulaa henkilökunnasta jo vuosia, mutta yksityisiin terveysbisneksiin löytyy, kuten tähän uutteenkin kokonaista 20 lääkäriä.
Sosiaalipuolella
Päivähoitopaikoista on kova pula ja esimerkiksi uusi vuoropäiväkoti valmistuu vasta vuonna 2011. Tälläkin alueella kasvaa yksityinen bisnestoiminta ja kaupunki myös omalla toiminnalla sitä tukee. Päivähoidon jonoja puretaan ostopalveluna.
Vaasaan ei uusia ikäihmisten laitos eikä palveluasumispaikkoja rakenneta, vaan ne ostetaan yksityisistä ikäihmisten palvelubisneksistä. Alkualan pienkodin toiminta jatkuu, kiitos siitä kuuluu henkilökunnalle, joka nousi vastarintaan.
Kaupunki on lähtenyt voimallisesti markkinaehtoistamaan ikäihmisten palveluja.
Yksityistä sosiaalipalvelujen tuotantoa, käyttöä tuetaan ja palvelusetelikin on osa sitä. Palveluseteli tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa yksityisiä ikäihmisten bisnespalveluja.
Palvelurakennetakin muutetaan avohoitopainotteisenmaksi. Eli pankkien itsepalvelusuunta näkyy ikäihmisten palveluissakin jo.
Kunnallisvaalit on ohi ja näin ovat oikeistolaistuneiden puolueiden vaalilupaukset haudattu ja sama alibudjetointi jatkuu.
Toivo on mennyt ja bisnes on tullut Vaasaan.
Mustasaarelainen yrittäjäneuvos Lars Gästgivars on tulevan terveysbisneksen isoin osakkeenomistaja.
Yrityksen terveysbisnes tulee olemaan laaja, joka pitää sisällään yleis- ja erikoislääkäripalvelut.
Terveysbisnekseen tulee myös työterveyshuolto, laboratorio, röntgen, hammaslääkäri, psykologi, naprapath ja fysioterapiapalvelut.
Aikovat myös myydä kotisairaanhoitopalveluja ja kodinhoitopalveluja, terminaalihoidot kotihoitona lääkärinohjauksessa. Uusiterveysbisnes tulee palvelemaan "suurvaasan" palvelumarkkinoita.
Samaan aikaan Vaasan kaupunginhallitus poisti ensivuoden sosiaali- ja terveystoimen viroista 84, kun alkuperäinen päätös oli perustaa vuoden 2009 alusta 124 työtehtävää ja näin tulee ”vain” 40 uutta työtehtävää sosiaali- ja terveystoimeen.
Tämä Vaasan kaupungin omien sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuva leikkaaminen ja säästöpolitiikkaa kasvattaa yksityistä sosiaali- ja terveysbisnestä. Kaupungin omista sosiaali- ja terveyspalveluista on kehittymässä köyhien palveluja ja laadultaan heikompia kuin yksityiset bisnespalvelut.
Mielestäni nykyinen meno Vaasan kaupungin osalta on todella vastuutonta oman palvelutuotannon sabotointia.
Kunnallisissa terveyspalveluissa on ollut pulaa henkilökunnasta jo vuosia, mutta yksityisiin terveysbisneksiin löytyy, kuten tähän uutteenkin kokonaista 20 lääkäriä.
Sosiaalipuolella
Päivähoitopaikoista on kova pula ja esimerkiksi uusi vuoropäiväkoti valmistuu vasta vuonna 2011. Tälläkin alueella kasvaa yksityinen bisnestoiminta ja kaupunki myös omalla toiminnalla sitä tukee. Päivähoidon jonoja puretaan ostopalveluna.
Vaasaan ei uusia ikäihmisten laitos eikä palveluasumispaikkoja rakenneta, vaan ne ostetaan yksityisistä ikäihmisten palvelubisneksistä. Alkualan pienkodin toiminta jatkuu, kiitos siitä kuuluu henkilökunnalle, joka nousi vastarintaan.
Kaupunki on lähtenyt voimallisesti markkinaehtoistamaan ikäihmisten palveluja.
Yksityistä sosiaalipalvelujen tuotantoa, käyttöä tuetaan ja palvelusetelikin on osa sitä. Palveluseteli tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa yksityisiä ikäihmisten bisnespalveluja.
Palvelurakennetakin muutetaan avohoitopainotteisenmaksi. Eli pankkien itsepalvelusuunta näkyy ikäihmisten palveluissakin jo.
Kunnallisvaalit on ohi ja näin ovat oikeistolaistuneiden puolueiden vaalilupaukset haudattu ja sama alibudjetointi jatkuu.
Toivo on mennyt ja bisnes on tullut Vaasaan.
tiistai 11. marraskuuta 2008
Tulonjakopolitiikka 2000 luvulla
Englantilainen John Maynard Keynes oli esittänyt jo 1930-luvulla, että valtion tulisi etenkin lamakausina puuttua markkinoiden toimintaan säätelemällä kysyntää ja näin puhaltaa uutta henkeä puhtinsa menettäneen järjestelmän toimintaan.
Suomessa julkisten hankintojen ohella yhdeksi säätöventtiiliksi otettiin tulopolitiikka. Sillä pyrittiin pitämään palkankorotukset sopivalla tasolla pääoman tuottovaatimuksiin nähden – eli riittävän alhaisina. Malliin kuului, että hallitus osallistui työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen ohella neuvotteluihin, “kolmikantaan”. Hallitus tarjosi onnistuneen sopimuksen kruunuksi “sosiaalipakettia” tai muita uudistuksia.
60-luvulla oli Suomessa käynnissä raju rakennemuutos, kun ihmiset muuttivat joukoittain maaseudulta kaupunkeihin ja palkkatyöläisten osuus väestöstä kasvoi. Samanaikaisesti oli “pyritty kansainvälisen työnjaon lisäämiseen ja taloudellisen kasvun nopeuttamiseen liberalisoimalla ulkomaakauppaa”, ja näin “kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttäminen” muodostui entistä tärkeämmäksi tavoitteeksi.
Tulopolitiikan käyttöönottoa jarrutti maan poliittinen tilanne, kun sosialidemokraattinen ja SAK:lainen työväenliike oli vuoden 1956 yleislakon jälkeen jakaantunut kilpaileviin järjestöihin. Vuonna 1966 muodostettu vasemmiston ja maalaisliiton hallitus kuitenkin tasoitti tietä yhdistymiselle. Poikkeuksellisesti myös kommunistit oli nyt vedetty mukaan kantamaan hallitusvastuun raskasta taakkaa. Tässä tilanteessa teollisuuden edustajat kannattivat miltei yksimielisesti tulopolitiikan käyttöönottoa, sillä sen uskottiin parantavan yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta.
Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu Suomessa, Liinamaa I, syntyi 1969.
Tulopolitiikkaa perusteltiin välttämättömyyksillä. Milloin välttämättömyys johtui edellisen vuoden devalvaatiosta, milloin öljykriisistä, milloin kasvaneesta työttömyydestä.
Samaa välttämättömyyspuhetta on havaittavissa nykyäänkin. Tiettyihin ratkaisuihin pakottaa edelleenkin globalisoituva talous ja huoli kansainvälisestä kilpailukyvystä. Nyt vain näitä perusteluita käytetään tulopolitiikasta irtautumiseen. Se johtuu siitä, että maailma on tosiaan muuttunut.
Työnantajat haluavat nyt viedä palkkaneuvottelut työpaikkatasolle ja kasvattaa palkan henkilökohtaisesti määräytyvää osuutta. Tämä on käynyt mahdolliseksi, EU-jäsenyyden myötä työnantajien kiristäessä ay-liikettä tuotannon alasajolla ja halpatyövoiman maahantuonnilla. Ay-liikkeellä ei ole toimintaa suuntaavaa kompassia, vaan se alistuu pikku nurinan jälkeen muiden asettamiin tavoitteisiin.
Neuvottomuus on käynyt hyvin ilmi ay-johtajien toimista. Vaikka Metalliliiton liittokokouksessa 2004 päätettiin paikallisen sopimisen lisäämistä vastaan, liiton johto kuitenkin sopi asiasta vuoden 2007 TES-neuvotteluissa. Vappupuheissaan SAK:n johtajat tarjosivat työnantajille väljempiä raamisopimuksia, jos he vain suostuisivat pysymään tupopöydässä.
Suomalaisen ay-liikkeen ja vasemmiston edessä olevat haasteet ovat varsinkin EU-jäsenyyden myötä kasvaneet, mutta niihin vastaaminen on koostunut lähinnä jarrutuspolitiikasta. Palkkatulojen osuus kansantulosta on 90-luvulta lähtien kutistunut ja pääoman osuus noussut.
EU-jäsenyyden myötä hyvinvointivaltion rakentaminen yhdessä maassa on osoittautunut mahdottomuudeksi. Suomalainen malli on aina perustunut sosialidemokraattisen työväenliikkeen ja kommunismia pelkäävän työnantajaleirin kansalliseen yhteistyöhön, mutta tälle ei enää ole edellytyksiä. Työnantajat ovat sen jo oivaltaneet.
Jos ay-liike haluaa samanaikaisesti ulosmitata pörssikapitalistien voitot ja pitää kiinni palkkatasa-arvosta, on otettava tavoitteeksi “tupo vai liittokierros” -tyylisen mallin ylittäminen. Yhteiskunnan on otettava tuotannon organisointi käsiinsä, jolloin kaikkien palkat voidaan maksaa yhteisestä pussista.
Jos omistajia ei tarvita enää edes palkanmaksuun, tarvitaanko heitä sitten enää mihinkään?
keskiviikko 5. marraskuuta 2008
Kristalliyö 1938
Kristalliyön pogromin seurauksia: Juutalaismiehiä marssitetaan Baden Badenin katuja pitkin Dachaun keskitysleiriin. Tänään kaikki TV1:s:tä Kristalliyötä 1938 katsomaan klo 19.35. Sopii hyvin pakolaisasian yhteyteen, sekä kunnallisvaaleissakin esiintyneen rasismin ja muiden fasismiin liittyvien ilmiöiden nousuun maassamme.
Kuntavaaleissakin esiintyneeseen ihmisvihaan, kuten esimerkiksi rasismiin liittyvien ilmiöiden pitäisi jo laittaa kellot soimaan poliittisessa vasemmistossa ja keskustassa.
http://www.holocaustinfo.org/sanasto/
lauantai 25. lokakuuta 2008
Valtaeliitti on nyt voimissaan eikä sivulle vilkuile
Vaasassa tänään kokoomuksen Pohjalainen lehti, päivää ennen vaaleja paljasti miten dementoituneiden vanhusten palvelukodit ollaan nyt siirtämässä ja keskittämässä yksityisen bisneksen hoidettaviksi. Kolmassekotori työnnetään sivuun yksityisen pääoman tieltä.
Yksityiset osakeyhtiöt Mikeva konserniin kuuluva Mendis Oy:lle ja Mediaverkko konserniin kuuluva Hoivaverkko Oy:lle. Näin ikäihmisistä tehdään tuote, joka tuottaa rahaa yksityisille osakkeenomistajille.
Näin etenee yksityistäminen ikäihmistenpalvelujen osalta Vaasassa. Tämän ovat valtuutetut hyväksyneet. Valtuutettujen hyväksymissä linjauksissa lukee, että Vaasa aktivoi markkinaehtoista toimintaa. Kun eläkeläisten tulotaso on noussut Vaasa tukee yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamista ja käyttöä. Palvelusetelien käyttöä lisätään. Palvelusetelit liittyvät myös yksityisen bisneksen tukemiseen.
Toisena palvelurakennetta muutetaan avohoitopainotteisenmaksi. Tämä että kaupunki ei rakenna uusia laitos-tai palveluasumispaikkoja on kaiken huippu ja sillä tietenkin tuetaan yksityisen pääoman tuloa ikäihmistenpalvelumarkkinoille.
Tukipalvelut tuotetaan ja hinnoitellaan jatkossa pääosin markkinaehtoisesti. Lisätään myös ikäihmisten omatoimisuutta eli mennään itsepalvelusuuntaan kuten nyt tekevät pankit. Ihmiset hoitavat itse pankkiasiansa kotoa.
Hyvinvointi Suomea ja Vaasaakin nyt ajetaan alas kun ei löydy vastavoimaa oikeistolaiselle politiikalle. Yksityinen pääoma jättää rahoituksen, vastuut yhteiskunnalle ja yksityinen pääoma kuorii kermat päältä. Raakapolitiikka ihmisten sosiaali -ja terveyspalveluilla!
Vaasa on omana palveluna tuottanut 364 ja ostopalveluna 104 yhteensä 468 asuntoa. Valtuuston vanhuspoliittisenohjelman mukaan 90 prosenttia yli 75 vuotiaista siirretään kotihoitoon. Kotihoitoa kehittämällä tavoitellaan sitä, että palveluasumiseen ja laitoshoitoon tultaisiin parivuotta myöhemmin ja siellä myös viivyttäisiin nykyistä lyhempään. Tehostetaan pitkäaikaispaikkojen käyttöä ja sitä kautta vähennetään paikkamääriä.
Näin siis Vaasassa kohdellaan ikäihmisiä, kuulostaa aivan mahdottomalta. Kuinka voidaan ajatella tuolla tavalla ikäihmisistä, tarkoituksella siirretään kotihoitoon, että olisivat vähemmän aikaa palvelutaloissa ja laitoshoidossa ennen kuolemaansa.
Kyllä nyt pitää saada muutosta tähän nykyiseen menoon ja toivotaan, että äänestäjät antavat äänensä muutoksen puolesta vaaleissa. Nykyinen "terroripolitiikka" ihmisten hyvinvointipalveluilla on kerta kaikkiaan saatava loppumaan.
http://www.mikeva.fi/index.php?id=31
http://www.mediverkko.fi/index.php?2
Yksityiset osakeyhtiöt Mikeva konserniin kuuluva Mendis Oy:lle ja Mediaverkko konserniin kuuluva Hoivaverkko Oy:lle. Näin ikäihmisistä tehdään tuote, joka tuottaa rahaa yksityisille osakkeenomistajille.
Näin etenee yksityistäminen ikäihmistenpalvelujen osalta Vaasassa. Tämän ovat valtuutetut hyväksyneet. Valtuutettujen hyväksymissä linjauksissa lukee, että Vaasa aktivoi markkinaehtoista toimintaa. Kun eläkeläisten tulotaso on noussut Vaasa tukee yksityisten sosiaalipalvelujen tuottamista ja käyttöä. Palvelusetelien käyttöä lisätään. Palvelusetelit liittyvät myös yksityisen bisneksen tukemiseen.
Toisena palvelurakennetta muutetaan avohoitopainotteisenmaksi. Tämä että kaupunki ei rakenna uusia laitos-tai palveluasumispaikkoja on kaiken huippu ja sillä tietenkin tuetaan yksityisen pääoman tuloa ikäihmistenpalvelumarkkinoille.
Tukipalvelut tuotetaan ja hinnoitellaan jatkossa pääosin markkinaehtoisesti. Lisätään myös ikäihmisten omatoimisuutta eli mennään itsepalvelusuuntaan kuten nyt tekevät pankit. Ihmiset hoitavat itse pankkiasiansa kotoa.
Hyvinvointi Suomea ja Vaasaakin nyt ajetaan alas kun ei löydy vastavoimaa oikeistolaiselle politiikalle. Yksityinen pääoma jättää rahoituksen, vastuut yhteiskunnalle ja yksityinen pääoma kuorii kermat päältä. Raakapolitiikka ihmisten sosiaali -ja terveyspalveluilla!
Vaasa on omana palveluna tuottanut 364 ja ostopalveluna 104 yhteensä 468 asuntoa. Valtuuston vanhuspoliittisenohjelman mukaan 90 prosenttia yli 75 vuotiaista siirretään kotihoitoon. Kotihoitoa kehittämällä tavoitellaan sitä, että palveluasumiseen ja laitoshoitoon tultaisiin parivuotta myöhemmin ja siellä myös viivyttäisiin nykyistä lyhempään. Tehostetaan pitkäaikaispaikkojen käyttöä ja sitä kautta vähennetään paikkamääriä.
Näin siis Vaasassa kohdellaan ikäihmisiä, kuulostaa aivan mahdottomalta. Kuinka voidaan ajatella tuolla tavalla ikäihmisistä, tarkoituksella siirretään kotihoitoon, että olisivat vähemmän aikaa palvelutaloissa ja laitoshoidossa ennen kuolemaansa.
Kyllä nyt pitää saada muutosta tähän nykyiseen menoon ja toivotaan, että äänestäjät antavat äänensä muutoksen puolesta vaaleissa. Nykyinen "terroripolitiikka" ihmisten hyvinvointipalveluilla on kerta kaikkiaan saatava loppumaan.
http://www.mikeva.fi/index.php?id=31
http://www.mediverkko.fi/index.php?2
tiistai 21. lokakuuta 2008
Maahanmuuttajie elämää vaikeuttaa säästö ja leikkauspolitiikka
Vaasassa on maahan muuttotyötä tehty jo 15 vuotta. Vuonna 1990 Vaasa otti vastaan ensimmäiset kiintiöpakolaiset. Siitä lähtien on kaupunki ottanut vastaan vuosittain 50 pakolaista. Kun ajatellaan vielä, että myös vuodesta 1990 alkanut säästö ja leikkauspolitiikka on jarruttanut maahanmuuttajien auttamista koko tuon ajan. Nyt Vaasa ottaa vastaan 70 pakolaista vuodessa, mikä oli hyvä päätös.
Vaasassa on myös ulkomaalaistoimisto, jonka tehtäviä ovat pakolaisten ja paalumuuttajien vastaanotto, sekä maahanmuuttajien kotouttamispalvelut ja tulkkikeskus. Vaasassa on maahanmuuttajia 2400 eli 3,9 prosenttia koko kaupunginväestöstä.
Vaasassa myös opiskelee 600 ulkomaalaista opiskelijaa. Maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeaa, jos ei lasketa kielikursseilla olevia tai muilla työllisyyskursseilla on työttömyys prosentti jopa 60, ilmeni Arbiksen paneelissa. Kielikursseille pääsykin voi kestää jopa vuoden. Seuraavalle kurssille tai työharjoitteluun pääsy kestää kuukausia ja näin esimerkiksi opittu kieli unohtuu.
RuotsinkielinenTyöväenopisto Arbis, on kiitettävällä tavalla auttanut kielikurssien järjestämisessä maahanmuuttajia.
Koko julkisensektorin säästö ja leikkauspolitiikka on aiheuttanut rahapulaa ja vaikeuttaa näin myös maahanmuuttajien elämää Vaasassa.
Työperäinen maahanmuutto on viime vuosina kasvanut, johtuen työnantajien aktiivisuudesta saada ”sopivaa” työvoimaa ja tämä on tuonut uusia tehtäviä ulkomaalaistoimistolle. Työnantajien pitää ottaa esimerkkiä Ruotsista, siellä työnantaja järjestää työajalla kieliopetusta. Täällä suomessa suuriraha siirtää kustannuksia tuottavat vastuut yhteiskunnalle.
Mielestäni mahanmuuttajia pitää auttaa kuin omia kansalaisia. Kokemukset kymmenvuoden siirtotyöläisenä olemisesta Ruotsissa. Siellä viranomaiset auttavat kaikessa maahanmuuttajia, mutta täällä Suomessa se on juuri toisinpäin. Me elämme kohta itsepalvelusuomessa, jos nykyinen politiikka saa edelleen jatkua.
Vaasassa on myös ulkomaalaistoimisto, jonka tehtäviä ovat pakolaisten ja paalumuuttajien vastaanotto, sekä maahanmuuttajien kotouttamispalvelut ja tulkkikeskus. Vaasassa on maahanmuuttajia 2400 eli 3,9 prosenttia koko kaupunginväestöstä.
Vaasassa myös opiskelee 600 ulkomaalaista opiskelijaa. Maahanmuuttajien työllistyminen on vaikeaa, jos ei lasketa kielikursseilla olevia tai muilla työllisyyskursseilla on työttömyys prosentti jopa 60, ilmeni Arbiksen paneelissa. Kielikursseille pääsykin voi kestää jopa vuoden. Seuraavalle kurssille tai työharjoitteluun pääsy kestää kuukausia ja näin esimerkiksi opittu kieli unohtuu.
RuotsinkielinenTyöväenopisto Arbis, on kiitettävällä tavalla auttanut kielikurssien järjestämisessä maahanmuuttajia.
Koko julkisensektorin säästö ja leikkauspolitiikka on aiheuttanut rahapulaa ja vaikeuttaa näin myös maahanmuuttajien elämää Vaasassa.
Työperäinen maahanmuutto on viime vuosina kasvanut, johtuen työnantajien aktiivisuudesta saada ”sopivaa” työvoimaa ja tämä on tuonut uusia tehtäviä ulkomaalaistoimistolle. Työnantajien pitää ottaa esimerkkiä Ruotsista, siellä työnantaja järjestää työajalla kieliopetusta. Täällä suomessa suuriraha siirtää kustannuksia tuottavat vastuut yhteiskunnalle.
Mielestäni mahanmuuttajia pitää auttaa kuin omia kansalaisia. Kokemukset kymmenvuoden siirtotyöläisenä olemisesta Ruotsissa. Siellä viranomaiset auttavat kaikessa maahanmuuttajia, mutta täällä Suomessa se on juuri toisinpäin. Me elämme kohta itsepalvelusuomessa, jos nykyinen politiikka saa edelleen jatkua.
lauantai 18. lokakuuta 2008
EVA kokoomuksen äänitorvi
Elinkeinoelämän valtuuskunta julkisti näin vaalien alla oman ohjelmansa kuntavaaleihin. Joka on nimeltään Paras kaupunki. EVA vaatii kuntien toiminnan entistäkin laajempaa kilpailuttamista, yhtiöittämistä ja siirtämistä yksityisten yritysten hoidettavaksi.
EVA myös haluaa siirtää kuntien omaisuutta yksityisiin käsiin. Raportissa tarkastellaan kuntia miten niiden varoilla voitaisiin edistää yksityisten palvelualojen kasvua ja voittoja. Hallituksen ja eduskunnankin hyväksymä "kuntauudistus" tukeekin jo EVA:n esityksiä palvelumarkkinoiden kasvattamiseksi. Mustasaaren ja Vaasan yhdistäminen myös sopii hyvin EVA:n suunnitelmiin, tulisihan siitä yli 100 000 asukkaan kunta ja palvelumarkkina-alue yksityiselle bisnekselle.
EVA:ssa röyhkeästi sivuutetaan asukkaiden näkökulma palvelujen tasavertaiseen saamiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin. Selvästi näkyy, että raha johtaa nyt yhteiskuntaa ei asukkaiden tahto.
Erityisesti on EVA kiinnittänyt kyntensä suuriin kunnallisiin liikelaitoksiin ja niiden yhtiöittämisestä. Näin EVA laajentaisi kilpailuttamista ja rajoittaisi kuntien mahdollisuutta rahoittaa palveluja liiketoimintansa tuotoilla.
Suuriraha ei nyt salaa aikeitaan, kuten kokoomus, joka esiintyy työväenpuolueena!
http://www.eva.fi/index.php?m=3&subm=2&action=1&id=83
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)