Kangasluoma avoimen Ryssittelyn kannalla

Luettuani Vaasassa ilmestyvästä Pohjalaisesta Lapualaisen toimittajan Pentti Kangasluoman kirjoituksen tuli mieleen, että onko hän palannut 1930:lle. Silloin avoimesti Ryssiteltiin ja hiottiin sotakirveitä. Tuolloin avoimuus oli sitä, että ne jotka vastustivat silloista oikeistoriktatuuria maassa vangittiin. Lapualiike ja Suojeluskunnat riehui maassa ja kävivät jopa Vaasassakin tuhoamassa työväenlehden kirjapainon. Ammatiosastoilta ja vasemmistolaisilta järjestöiltä oli kielletty toiminta mm.

Silloinen valtaeliitti johti toiminnallaan maamme sotaan Neuvostoliittoa vastaan ja Natsisaksanliittolaiseksi.

Jopa Venäjän päämisteriä Putinia hän arvostelee todella lapsellisesti, että hän ei ole istunut vankiloissa vaan olin valvonut niitä, jotka terrorisoivat sosialismia vastaan.

Eikö hän muista mihin viimeinen Venäjä viha johti maamme? Lyhyt on miehellä muisti!

Pienellä Suomella ei todellakaan ole varaa Kangasluoman kaltaiselle vihankylvölle Suurta naapuria kohtaan. Tulisi toimia juuri päinvastoin ja ottaa oppia Urho Kekkosesta miten talous- ja kulttuuriyhteistyö tulee rakentaa kansojen välillä. Siihen ei viha ja sotiminen sovi.

Venäjällä on edelleen valtiovallalla valta, mutta tilaa on annettu yksityiselle yritystoiminnallekkin.
Se olikin niitä isoja virheitä mitä Neuvostoliitossa tehtiin. Ei yritystoiminta ole uhka sosialismille, silloin kun siitä on leikattu keinottelu pois. Toisaalta valtiovallan tulee ohjata ja säänellä finanssi ja pankkitoimintaa, sillä turvataan oikeudenmukaisuus ja rehellisyys taloudessa.

Kapitalismi on kaukana avoimesta yhteiskunnasta. Tässä järjestelmässä rahan valta määrää yhteiskunnan avoimuuden, koska nykyinen media on melkein kokonaan niiden vallassa.

http://www.pohjalainen.fi/arc_article.jsp?article=513659

Vaaleihin tavarataivaan alla onnellisina kuluttajina

Onko yleinen populismi Suomessa konsensuksen jälkeinen sairaus? Nyt vallitsee kulutuskulttuurin ja yksilökeskeisyyden arvot, melkein kautta ”koko kansan”.

Hallitus esittää talousarviossaa kansalle ilma- ja maalämpöpumppuja edullisempina yhteisen kaukolämmön tilalle. Sopii hyvin tähän yksilökeskeiseen aikaan, jokaiselle oma lämpölähde.

Lankapuhelimet ovat jo kokonaan hävinneet, kun jokaisella on ”oma” puhelin. Mutta kaiken huippu on se, että nyt alkaa olemaan jokaisella oma tietokone eli perheissä on näitätavaroita koon mukaisesti. Ei ole ollenkaa ihme, että yhteissöllisyys on muuttunut kieroituneeksi.

Kunnissa ei työttömiä, köyhiä eikä muitakaan vaikeuksissa olevia ihmisiä auteta heidän todellisessa hädässä ja se on jätetty erilaisten yhdistysten toiminnaksi. Kunnalliset sosiaali ja terveyspalvelut ovat muuttuneet yksityisiksi palveluiksi, joita ostetaan rahalla.

Kauheinta tässä nykyisessä ilmapiirissä on vasemmiston tilanne, joka on myös tavarakulttuurin ja yksilökeskeisyyden sairastama. Ihmisten auttaminen ja yhdessä toimiminen on korvautunut kieroituneeksi kuluttamiseksi.

Vasemmiston tulee irtaantua kieroituneesta yhteisöllisestä tavarakulttuurista ja ottaa tilalle työväenluokan yhteiset yhteiskunnalliset arvot. Tämä palauttaisi luottamuksen vasemmistoon.

Tavarataivas

Kulutusyhteiskunnassa ihmisten asuinympäristö on täynnä tavaraa. Kuluttaminen on ihmisen tapa määritellä itsensä.

Teollinenvallankumous oli alku nykyiselle kulutusyhteiskunnalle. Teollinenvallankumous johti tuotannossa tehokkuuteen, nopeuteen ja kilpailuun.

Työläiset alkoivat omaksua keskiluokkaisen elämäntavan. Aluksi tavaroita ostettiin sen mukaan mitä oli naapureilla. Vuonna 1970 naiset tulivat vauhdilla työelämään. Työläiset alkoivat tavoitella rikkaiden elämää.
Mutta TV vaikutus ohitti naapurien vaikutuksen kulutusvalinnoissa. Tuohon aikaan alettiin ammattimaisesti herätellä ihmisten ostohaluja. Aluksi teemana oli kun ostat sitä ja sitä tulet suosituksi. Tänään teemana on onnelliseksi tuleminen.

Tärkeää on huomioida, että jos lapset kasvavat kulutuskulttuurin keskellä on heitä vaikeaa erottaa siitä.

Piilovaikuttaminen
Nykyään mainoksia on joka puolella. Tiedossa on, että ihmiset reakoivat tavaroihin tunteella. Tutkimuksien mukaan juuri sitä ihmiset tavoittelevatkin. Vaarana on, että ihminen joutuu mielihyväkierteeseen.

Tavarakulttuuri vaikuttaa myös yhteiskuntaan, kuten demokratiaan. Kulutuskulttuuri vie ihmiset pois yhteiskunnallisista asioista.

Tavarakultuuri murentaa yhteisöllisyyden peruspilarin yhteistyön ja keskustelun. Kulutusyhteiskunnassa ei juurikaan enää auteta toista ihmistä. Uskotaan, että ihmisten elämä on tavaraelämää. Kilpailu tavaroista on johtanut siihen, että ihmisillä on jatkuvasti hätätila päällä.

Taloudesta on myös vääristynyt kuva, koska se ei ole vain rahaa, vaan se on energiaa ja luonnonvarojen virtausta.

Öljy ja kaasu on mullistanut elämää maapallolla. Öljyä tarvitaan kaikkeen kuten ruokaan.

Kulutusyhteiskunta tuhoaa ja riistää maapalloa. Esimerkiksi, jos kulutus olisi koko maapallolla sama kuin USA:ssa tarvittaisiin viisimaapalloa.

Ihmisten on vaikeaa käsittää miten saastunut on maapallo, kun kaikki lähiympäristössä voi näyttää niin kauniilta.
Itsekeskeisyys ei ole enää elämän merkki, vaan tuhon. Maapallo on peittymässä roskiin.

Elintasokuilu
Riistoyhteiskunnassa osan ihmisten ja kansojen elämä on vaikeaa, koska he ovat juuri kulutusyhteiskuntien riistonkohteena. Toisilla ei ole mitään ja toisilla on kaikkea.

On siis opittava elämään kestävällä tavalla. On alettava pohtimaan vastuu kysymyksiä. On opittava tekemään valintojan hyvän elämän turvaamiseksi.

RKP:n valtuutetulle Nordmannille ei sovi yksivaltias edustukselliseen demokratiaan

Håkan Nordman (rkp) edustaa juuri niitä poliittisia arvoja mitä vasemmiston erityisesti pitäisi edustaa kaupunginjohtamisessa. Nordman sanoo Pohjalaisessa 25.6, että poliittisilla luottamushenkilöillä tulee olla valta päätöksenteossa Vaasassa. Nordmannin mukaan ne ovat myös keskeiset kohdat kuntalaissa.

Uusijohtamismalli merkitsee virkamiehen Markku Lumion (kok) kaupunginjohtajan vallan vahvistumista.

Nordman aivan oikein on huolissaan kokoomuksen vallan kasvusta Vaasassa ja hän korostaa vielä, että nyt Lumio on yhden puolueen (kok) asiamies. Uusi johtamismalli edustaa ja vie virkamiesjohtamiseen, joka syrjäyttää poliittisen vallan, toteaa Nordman.

Lumion tyyli puhutella valtuutettuja ei miellytä ollenkaan Nordmannia, kuten ”pulinat pois”. Kaupunginjohtaja ei ole komentaja vaan enemmänkin palvelijaa sanoo Nordman.

Nordman on myös huolissaan työnjaosta virkamiesten ja luottamushenkilöiden välillä.
Valtuusto on kaupungin korkein päättävä elin ja valtuustonpuheenjohtaja korkein henkilö. Vasta kolmantena tulee kaupunginjohtaja.Nordman on aivan oikeassa, että uusijohtamismalli vie entistäkin enemmän yritysmäiseen valtaan kunnallisessa demokratiassa.

Nordman ottaa esille sen mikä on oleellista edustuksellisessa demokratiassa, että virkakoneisto on poliittisten luottamushenkilöiden avustajia ja vievät poliittisia päätöksiä käytäntöön.

Yllättävänkin selvää asiaa Nordmannilta, johon on syytä yhtyä koko vasemmiston Vaasassa.

Kokoomus valtansa huipulla Vaasassa

Pohjalalaisessa la.19.6 Vaasan kokoomuksen valtuustoryhmän johtaja Janne Sankelo vähätteli pääoikeistopuolueen vallankasvua, joka tulee edelleen lisääntymään uuden johto-organisaation jälkeen. Eikä kokoomuksella ole aikomuksia luopua saavuttamistaan paikoistaan.

Samoin hän vakuutti lehdessä kokoomuksen noudattavan ryhmä 39 tekemää (oikeisto ja SDP) sopimusta luottamuspaikoista vaalikaudenloppuun.

Kokoomuksella on tavoitteena, kun kolmea toimialajohtajaa valitaan saada paikoille päteviä ja asiantuntevia johtajia. Sankelo myöntää kylläkin lausunnoissaan, että poliittisia kysymyksiä ei voida sivuuttaa. Värillä on siis merkitystä oikealla! Mutta onko sitä vasemmalla?

Vasemmalla tulee virkapaikkojen valinnoissa kiinnittää huomio valittavan henkilön aatteelliseen ja ideologiseen puoleen. Kokoomuksella on taipumusta ujuttaa sitoutumattomuus tunnuksen alle omia henkilöitä virkavalinnoissa.

Sellaista kuin sitoutumattomuus ei ole olemassakaan, kun puhutaan henkilöistä. Ihminen on yhteiskunnallinen olento ja ympäristöllä on isovaikutus ihmisen maailmankatsomukseen.
Kun vielä eletään porvarillisessa yhteiskunnassa, jossa media, kultuuri -ja koululaitoksilla on suuri vaikutus ihmisen maailmankuvaan.

Nykyään kun työväenlehdistö ja koko vasemmistolainen liike on osaksi sulautunut porvarillisuuteen on vasemmistolainen liike menettänyt kosketuspintaa kansaan.
Mutta myös henkilökeskeisyys on ohittanut puolueen, oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden.

On itsestään selvää, että oikeistolainen ajaa oikeistolaisia arvojaan viranomaisena ja turvaa oikeistolaisen järjestelmän olemassa oloa. Tästä löytyy paljon esimerkkejä ja kun on Vaasasta kysymys kokoomuslainen kaupunginjohtajan Markku Lumio. Hän on näkyvästi ajanut bisnespiirien etuja Vaasassa, jopa välillä on ollut epäiltynä lahjonnastakin.

Vallasta on tullut kasvotonta myös politiikassa kuten on jo ollut yritystoiminnassa.

Parashanke etenee Kauhavalla

Pohjanmaalla Kauhavalla kouluverkkoa ajetaan alas ja valtuuston kokous 15.6 olikin päättänyt lakkauttaa kaksi koulua. Kuntaliitoksessa sivistyslautakunnalle oli asetettu 1,5 miljoonan euron säästövelvoite, johon kouluverkon alasjo liittyykin.

Valtuuston kokousta oli ollut seuraamassa Kauhavalaisia ja päivällä oli myös jätetty 500 henkilön allekirjoittama adressi koulujen puolesta.

Mutta asukkaiden valta ei ylety nykyiseen päätöksentekoon, jossa vain rahanääni vaikuttaa.

Tässä on varoittava esimerkki Parashankkeeseen hurahtaneille.

Kokoomuksen valta lisääntyy Vaasassa

Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi ma. 15.6. uudenjohto-organisaation. Kokoomuksen jo edellisen valtuuston aikana yrittämä johtamismalli meni nyt valtuustossa läpi. Vasemmistoliiton valtuutetuista kaikki viisi tukivat kokoomuksen bisnesjohtaja mallia ja myös pääosa SDP:n valtuutetuista. Poliittinen valta tulee nyt hiippumaan ja ”asiantuntija” virkamiesmäinen valta kasvamaan.

Bisnesjohtajamalli sopiikin hyvin tähän aikaan, kun raha on tärkeämpi kuin asukkaiden palvelut, joista jatkuvasti säästetään.

Henkilökeskeinen aika kasvattaa kokoomuksen valtaa ilmiselvästi.

Kokoomuksen valtuutetut olivat innoissaan kokouksessa, valtuutettu Seppo Rapo olikin yhtä hymyä päätöksen jälkeen, kun heidän poliitista valtaa näin vahvistettiin ja laajennettiin.

Kokouksessa arvosteltiin asianvalmistelua YT-lain osalta, että lain velvoitteita ei Vaasa kaupungityönantajana ole noudattanut. Toisaalta YT-laki ei sinänsä annan henkilöstölle päätäntävaltaa, vaan työnantajan on vain tiedoitettava henkilöstöryhmien edustajille muutoksista ja kuultava heitä.

Mitä sitten tämä neljänjohtajan malli tulee maksamaan, ei valtuuston kokouksessa kerrottu.
Suunta on ympäri maata sama, johtajia lisää ja poliittisia päättäjiä vähemmän.