maanantai 19. syyskuuta 2016
Yksityistyminen ihmisinä
Nyt kun olen ollut työelämässä 42 vuotta on kokemusta karttunut runsaasti henkilöstön suhteista työpaikalla. Alkuaikoina kun oli nuori sitä ei juurikaan huomannut eikä huomioinut.
Ennen vuotta 1990 työyhteisöt olivat yhteisöllisiä toimittiin yhdessä. Mutta myös luokkajako oli selvä Työnantaja - kapitalistit, työntekijät ja toimihenkilöt. Nyt ollaan menty yksilökeskeisyyteen työyhteisöissä. Jokainen on työpaikalla niin sanotusti oman onnensa seppä. Ay-liike ja työaikkojen luottamushenkilöt ovat menettäneet merkitystään. Ihmiset toimivat työpaikoilla vain yksilöinä. Toisaalta myös työnjohdon rooli on muuttunut vastaavasti.
Itsekkyys on tämän ajan ismi. Erityisesti narssismi on mielestäni myrkyttänyt työyhteisöjen ilmapiirin.Tällöin tunteellisuus ohittaa järkevän toiminnan.
Mutta kun ihminen on yhteiskunnallinen olento kaikki se mitä nyt yhteiskunnassa tapahtuu vaikuttaa ihmisentoimintaan. Työnantaja liitot haluaisivat poistaa TES sopimuksien sitovuuden. Samoin haluaisivat, että he voisivat sopia suoraan työntekijän kanssa työehdoista.
Mutta myös ay-eliitti on vieraantunut jäsenistöstään, elää ylätason kapineteissaan ja käyttäen yksityistävaltaansa. Narssismista on tullut koko yhteiskunnan kattava sairaus.
Toisaalta myös turvattomuus, työttömyys ja huonot tulevaisuuden näköalat ohjaavat ihmisiä nykyilmapiirissä sisäänpäin ja omaan itseensä. Poliittisesti nykyinen ilmapiiri yhteiskunnassa johtaa suurenjohtajan odotukseen, joka tulisi ihmisten avuksi.
Jos muistelemme miten saksassa natsit ja suuri johtaja Hitler nousi kansan suosioon. Tässä ajassa on hyvin samoja ilmiöitä. Kansan pelastus olisi työväenliike eli yhdessä toimien työkansan etujen puolesta työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa.
sunnuntai 28. elokuuta 2016
Taide ja kulttuuriväkeä arvosteleva kirjoitus Pohjalaisessa
Yläkulma toimittaja Viki Salonen toteaa alussa, että kaunokirjalijoita ja taiteilijoita tietämättömämpää ihmisryhmää ei tästä maastahevin löydä. Toimittaja hyökkää kulttuuriälymystöä vastaan, että näiden arvostelu maan taloudesta tai politiiksta on tyhjyyttä kumisevaa ideologista sanahelinää.
Kapitalistisen järjestelmän ja SSS hallituksen tuottamaa kurjuutta ei siis saisi arvostella sivistyneistönkään. Rahanvallan pitää siis antaa tehdä mitä ne haluaa ja vastustajat ovat tyhmiä.
Toimittaja toteaa, että kapitalismikriittiset taiteilijat harvemmin mainitsevat mistä heidän apurahat mm. ovat peräisin. Hän vastaa, että yksityisensektorin tuottamista verovaroista. Vielä hän jopa sanoo, että taiteilijoiden ulostulot aiheuttavat "sivistyneimmissä piireissä" huutonaurua. Todella ala-arvoista sivistyneistön vastakkainasettelua.
Näin tässä yhteydessä toimittaja käy myös julkisensektorin kimppuun. Julkinen koululaitos tuottaa tähän maahan koulutettua sivistyneistöä myös yksityiselle sektorillekkin.
Eikä kapitalistien hikipajatkaan toimisi ilman insinöörejä ja muita asiantuntijoita.
Itselläni tuli mieleen natsiajat saksassa, kun siellä poltettiin kirjoja ja kirjailijoita vietiin keskitysleideille tapettavaksi. Onko tosiaan sivistyneistön viha jo tuolla tasolla suomessa.
http://www.pohjalainen.fi/mielipide
Kapitalistisen järjestelmän ja SSS hallituksen tuottamaa kurjuutta ei siis saisi arvostella sivistyneistönkään. Rahanvallan pitää siis antaa tehdä mitä ne haluaa ja vastustajat ovat tyhmiä.
Toimittaja toteaa, että kapitalismikriittiset taiteilijat harvemmin mainitsevat mistä heidän apurahat mm. ovat peräisin. Hän vastaa, että yksityisensektorin tuottamista verovaroista. Vielä hän jopa sanoo, että taiteilijoiden ulostulot aiheuttavat "sivistyneimmissä piireissä" huutonaurua. Todella ala-arvoista sivistyneistön vastakkainasettelua.
Näin tässä yhteydessä toimittaja käy myös julkisensektorin kimppuun. Julkinen koululaitos tuottaa tähän maahan koulutettua sivistyneistöä myös yksityiselle sektorillekkin.
Eikä kapitalistien hikipajatkaan toimisi ilman insinöörejä ja muita asiantuntijoita.
Itselläni tuli mieleen natsiajat saksassa, kun siellä poltettiin kirjoja ja kirjailijoita vietiin keskitysleideille tapettavaksi. Onko tosiaan sivistyneistön viha jo tuolla tasolla suomessa.
http://www.pohjalainen.fi/mielipide
lauantai 25. kesäkuuta 2016
EU:n on nyt tullut alkuunsa heti tiensä päähän
Britania on nyt siis ensimmäisenä eromassa kapitalistisesta
torstai 23. kesäkuuta 2016
lauantai 23. huhtikuuta 2016
Fasismi lähtee pienistäpuroista
Persoonallisuushäiriöiset työpaikalla on usein huonosti tunnistettu ja samalla
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.
Kenelle
Koulutus on tarkoitettu yritysten henkilöstöjohdolle, yleisjohdolle, ylimmälle
johdolle sekä esimiehille, jotka tarvitsevat lisää osaamista ja työkaluja haastavien
henkilöiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen työyhteisöissään sekä muille aiheesta
kiinnostuneille.
Tavoite
Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.
Kouluttaja
Markus Lustig, BBA, henkilöstöriskien ja työympäristöongelmien asiantuntija
Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.
Kenelle
Koulutus on tarkoitettu yritysten henkilöstöjohdolle, yleisjohdolle, ylimmälle
johdolle sekä esimiehille, jotka tarvitsevat lisää osaamista ja työkaluja haastavien
henkilöiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen työyhteisöissään sekä muille aiheesta
kiinnostuneille.
Tavoite
Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.
Kouluttaja
Markus Lustig, BBA, henkilöstöriskien ja työympäristöongelmien asiantuntija
Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com
Narsismi on yhteiskunnalinen sairaus
Persoonallisuushäiriöiset työpaikalla on usein huonosti tunnistettu ja samalla
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.
Kenelle
Koulutus on tarkoitettu yritysten henkilöstöjohdolle, yleisjohdolle, ylimmälle
johdolle sekä esimiehille, jotka tarvitsevat lisää osaamista ja työkaluja haastavien
henkilöiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen työyhteisöissään sekä muille aiheesta
kiinnostuneille.
Tavoite
Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.
Kouluttaja
Markus Lustig, BBA, henkilöstöriskien ja työympäristöongelmien asiantuntija
Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.
Kenelle
Koulutus on tarkoitettu yritysten henkilöstöjohdolle, yleisjohdolle, ylimmälle
johdolle sekä esimiehille, jotka tarvitsevat lisää osaamista ja työkaluja haastavien
henkilöiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen työyhteisöissään sekä muille aiheesta
kiinnostuneille.
Tavoite
Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.
Kouluttaja
Markus Lustig, BBA, henkilöstöriskien ja työympäristöongelmien asiantuntija
Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com
Narsismi on yhteiskunnalinen sairaus
Persoonallisuushäiriöiset työpaikalla on usein huonosti tunnistettu ja samalla
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.
Yleensä on koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.
Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com
vaiettu ilmiö. Ongelmaihmisten tunnistamiseen ei ole työkaluja tai osaamista, eikä
esimiehillä ja johdolla ole välttämättä osaamista toimia tilanteen vaatimalla tavalla,
vaikka ongelmatilanteita tunnistettaisiinkin. Vaikean henkilön annetaan tehdä tuhojaan
edelleen pitkään ilman, että tilanteeseen puututaan. Ongelmat aiheuttavat pitkiä
sairaslomia, työkyvyttömyyttä ja loppuun palamista – ja tätä kautta yritykselle
rahallisia kustannuksia sekä osaavan työvoiman menetyksiä. Häirintä ja
työpaikkakiusaaminen aiheuttaa vuodessa jopa 40 miljardin kustannukset, ja yhden
yrityksen osalta voidaan puhua jopa 30 000 euron kustannuksista kuukaudessa.
Yleensä on koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkaluja mahdollisen
persoonallisuushäiriöisen henkilön tunnistamiseen omassa työyhteisössä sekä tilanteiden
ratkaisemiseen. Koulutuksessa kerrotaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia
työyhteisölle ja uhrille, joilla persoonaltaan vaikean ihmisen vaikutusta voidaan
pienentää ja omaa jaksamista kehittää. Koulutus valmentaa osanottajia tunnistamaan
ongelman, kohtaamaan sen ja reagoimaan tilanteeseen. Koulutus antaa työkaluja
rekrytointitilanteisiin, joilla voidaan parantaa mahdollisuutta tunnistaa
persoonallisuudeltaan häiriöinen ihminen jo rekrytointivaiheessa.
Markus Lustig on tutkinut narsistia työpaikkakiusaajana ja kirjoittaa aiheesta
parhaillaan kirjaa. Hän on ollut selvittämässä useita kymmeniä haastavia
työympäristöongelmia ja ristiriitoja ympäri Suomen sekä ollut kouluttamassa useissa
seminaareissa, esimerkiksi Mielenterveysmessuilla 2015. Lustig on myös Mielenterveyden
Keskusliiton hallituksen jäsen. Markus on kirjoittanut aiheesta asiantuntija-artikkeleita
esimerkiksi työterveyslaitoksen Työpiste-lehteen sekä Talouselämä- ja Kauppalehti Optio
-lehtiin. Katso lisää: markuslustig.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)