Marxilaisuus ei ole mennyttä historiaa vaan se on tätäkin päivää

"Ihmistentajunta ei määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa".
Tämä on Karl Marxin yksi kuuluisimmista lauseista. Mikä oli toisaalta 1800 luvun puolivälin saksalaista filosofiaa.

Toisessa kirjoituksessa Marx pohtii proletariaatin mahdollisia liittolaisia.Hänen mukaansa epäluotettavin on ryysyköyhällistö, koska se on aina ostettavissa.
Toiseksi epäluotettavin on intellektuellit, koska he muuttavat aina ajatteluaan vallitsevan muodin mukaan.
Teollisuustyöväestö, joita Marx kuvaa proletariaatiksi, on kapitalismissa yhteiskuntaluokka. Sillä on voimaa pysäyttää tuotanto.

Kun nyt peilaa nykyistä tilannetta suomessakin, niin kyllä Marxin ajatukset pitää paikkansa. Esimerkiksi työväeliikeen tilaa ja oikeistopopulismin nousua. Nimenomaan eduskuntavasemmiston hylkäämät ja nykypolitiikasta kärsimään joutuneet työläiset hylkäsivät vasemmiston ja äänestivät vaaleissa äärioikeistoa. Toisaalta sama ilmiö on ihan maailman laajuinen. Mitä nyt sitten tapahtuu, kun äärioikeisto on hylännyt työväestön ja muut pienituloiset, kun ovat itse hallituksessa kurittamassa kansaa.

Samaten uusliberalistien joukkoon on siirtynyt sivistyneistöä, joka on ollut viime vuosien muodikas ideologia.

Ihmisen tajunta voi muuttua, mutta ei yhteiskunnallinen tieteeseen perustuva yhteiskunta ajattelu, joka perustuu ihmisten yhteiskunnalliseen olemiseen.

Eivätkö kansanedustajien tulisi jo nimikkeensäkkin mukaisesti edustaa kansaa

Nämä kansanedustajat olivat tekemässä sosiaali-ja terveysvaliokunnassa kansalaisaloitteen hylkäämistä 14.3. 2017.

Tuula Haatainen (sd), Hanna Kaisa Heikkinen (kes), Eeva Johanna Eloranta (sd), Arja Juvonen (ps), Niilo Keränen (kes), Anneli Kiljunen (sd), Sanna Lauslahti (kok), Anne Louhelainen (ps), Anna-Kaisa Pekonen (vas), Pekka Puska (kes), Sari Raassina (kok), Veronica Rehn (rkp), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Annikka Saarikko (kes), Sari Sarkomaa (kok) ja Matti Talja (kes).

Aloite koski työeläkeindeksin palauttamista palkkatasoindeksiksi. Indeksitarkistuksilla on suuri merkitys eläkkeen suuruuteen. Sama työeläke, joka vuonna 1995 oli 60 prosenttia työpalkasta on nykyisin vain 47 prosenttia tuosta vastaavasta työstä maksettavasta palkasta.

Puolueisiin sitoutumaton Suomen senioriliike (SSL) käynnisti aloitteen 2015. Aloitteeseen kertyi 84 820 nimeä.

Solidaarisuutta huutaa ja kaipaa työväenliikkeen sisäinen tila

Nyt olisi vasemmistolaisen työväenliikkeen aika aloittaa poliittinen yhteistyö oikeistovallan kaatamiseksi tästä maasta. Siihen suomalaisella työväenliikeellä on voimaa ja vahva koko maan kattava organisaatio. Myös työväenliikkeellä on ammattimainen hyvä hallinto siihenkin tehtävään.

Koko ay-liike on työväenliikkeen vallassa ja vain AKAVA ja muutama muu kokoomuslaisilla porvareilla.

Kun on tullut lueskeltua työväenliikkeen historiaa. Silloin työväenliike toimi ilman ammattimaista organisaatiota. Mutta luokkatietoisuus oli korkeata, jos vertaa tähän aikaan.

Nyt olisi todella isot mahdollisuudet työväenliikkeellä saada kokoomuslandia muutettua vasemmistolaiseksi.

Vaasassa yritettiin aivan uutta teknistä vaaliliittoa ensin VL:n ja sitten SDP kanssa.VL:n osalta se kaatui heti, mutta SDP:n osalta täytimme jo ehdokassuostumukset. Vasta sdp kunnallisjärjestö sen sitten kaatoi.

Työväenliikkeen solidaarisuus ei tarkoita sitä, että esimerkiksi puolueet yhdistettäisiin. Ei vaan jokainen vasemmistopuolue toimisi itsenäisesti edelleen. Ay-liike toimisi työpaikoilla kuten ennen

osana muuta työväenliikettä.

Poliittinen yhteistyö parlamentissa ja hallituksessa valtiontasolla katkaistaisiin oikeistopuolueisiin. Aivan kuin naapuri maa Ruotsissa.

Nyt tulisi muistaa aikaa vuoden 1944 jälkeen kun suomeen alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota.

Siinä projektissa olivat vasemmisto ja erityisesti SKDL ja SKP mutta myös SDP:n vasemmistolaiset mukana ja kokoomus porvarit olivat sivussa presidentti Urho Kekkonen oli myös siinä mukana ja piti kokoomuksen sivussa. Toinen tasavalta olikin suomen historian hyvää aikaa aina vuoteen 1980 asti. Kekkosen poistuminen ja eduskunta vasemmisto antoi kokoomukselle tien uuteen nousuun. Kokoomus on taitavasti vetänyt osan vasemmistoa liittolaiseksi. Sen tuloksena on suomessa äärikoikeisto PS muodossa noussut uudeksi kokookoomuksen apupuolueeksi.

Kun työväestä on menenttänyt säästö -ja leikkauspolitiikassa olleen eduskuntavasemmiston luottamuksen. PS on vaaleissa sitten saaneet kansan äänet, jotka aikaisemmin ovat tulleen vasemmistolle.

Työväenliike voi jälleen nousta kansan luottamuksen arvoiseksi, kun se tekee selvän eron oikeistoon ja erityisesti kokoomukseen.

Työväenliikkeellä on siihen isot mahdollisuudet mutta se edellyttää luokkatietoista politiikkaa ja työväenliikkeen sisísäistä solidaarisuutta ja yhteistyötä.

Kuntavaalit ovat nyt edessä

Suomalainen julkinensektori on muuttumassa yksityiseksi. Nykyinen kehtitys alkoi jo 1990 luvun alussa. Silloin alkoi niin sanottu uusoikeistolaisuus vaikuttaa yhteiskunnan edustuksellisessa vallassa. Raha-alkoi ohjata kuntien toimintaa. Samoin hallinto muuttui konsernihallinoksi,jossa tulosjohteisuus ohjaa kunnan koko toimintaa. Kunnan hallituksesta tuli konsernin hallitus ja lautakunnista tytäryhtiöitä.
Tämän jälkeen on meno ollut sitten sen mukaista. Tulosta kun pitää saada, tämä on johtanut siihen, että talousarviot ovat olleet kaiken aikaa alijäämäisiä.
Joka vuosi on säästetty ja leikattu palveluja, säästötavoitteen saavuttamiseksi. Nyt on sitten tullut mukaan julkisten palveluiden yksityistäminen. Eli verovaroilla ostetaan yksityisiltä yhtiöiltä kuntien palveluja asukkaille. Samalla osa verovaroista siirtyy yksityisten yhtiöiden oskeomistajille osinkona.

Suomen historian 100 vuotinen taival on nyt päättymässä hyvinvointivaltion osalta melkein, kuin päättyi suursuomisota 1945 täydelliseen katasrofiin.


Tästä hyvinvointivaltion katasrofista eivät tietenkään oikeistolaiset kykene pelastamaan suomalaista hyvinvointivaltiota. Vaan nyt jälleen tarvitaan vahvaa työväenliikettä siihen. Suomalainen radikaalinen oikeisto on nyt ajanut maamme julkiset palvelut täydelliseen umpikujaan. Tulevat kuntavaalit voivat nyt vielä kaataa parlamenttaarisen oikeistohallituksen ja avata tien eduskuntavaaleihin. Mutta varmaa on myös se, että äänestämälläkään ei oikeistovaltaa voida kaataa, vaan nyt myös tarvitaan perinteistä joukkovoimaa siihen.