Väinö Tanner tänään näkyvästi media pohjalaisessa oikeisto demari Lasse Lehtisen kertomana.
Väinö Tanner oli niitä sosiaalidemokraatteja, jotka saivat toimia vapaasti 1930 luvulla, jolloin suomessa oli porvariston riktatuuri. Tuohon aikaan oli suomessa muu vasemmistolainen työväenliike kiellettyä niin sanotulla kommunistilailla. Esim. SKP jäseniä oli mielipiteiden johdosta vankilassa. Työväenliikkeen omaisuutta myös tuhottiin.
Väinö Tanner oli tuhota yhdessä muun oikeiston kanssa suomen itsenäisyyden, menemällä mukaan natsisaksan koko euroopan kattavaan sotaan ihmisyyttä vastaan.
Sodan sitten päättyessä hänet tuomittiin sotarikollisena vankilaan, muun silloisen valtaeliitin kanssa. Näin kävi myös saksassa ja itse Hitler tappoi omin käsin itsensä.
Lehtinen kuvailee pohjalaisessa lähinnä sitä, minkälainen henkilönä oli Tanner ei sitä politiikkaa mikä johti suomen liittoon saksalaisten fasistien kanssa.
On häpeäksi suomen 100 vuotiaalle itsenäisyydelle julistaa sotarikollista Tanneria ja irrottaa hänet sen ajan militaristisesta politiikasta, joka oli tuhota koko euroopan.
sunnuntai 16. heinäkuuta 2017
sunnuntai 4. kesäkuuta 2017
Tunne ohjaa kapitalistista mediaa
Nyt kun kapitalistinen maailma kierii isoissa vaikeuksissa taloutensa suhteen. Kiina ja kommunistinen
puolue on ottanut ohjakset haltuunsa.Toisaalta läntinen kapitalistinen eurooppa ja myös USA kierii taloutensa vaikeuksissa.
Kiinan kommunistien ohjeena on varmaakin Karl Marxin pääoma, jossa hän kuvaa miten kapitalismi toimii.
Toisaalta tunne ohjaa kapitalistisen median ideologiaa kun se muodostaa yleistä mielipidettä yhteiskunnasta.
puolue on ottanut ohjakset haltuunsa.Toisaalta läntinen kapitalistinen eurooppa ja myös USA kierii taloutensa vaikeuksissa.
Kiinan kommunistien ohjeena on varmaakin Karl Marxin pääoma, jossa hän kuvaa miten kapitalismi toimii.
Toisaalta tunne ohjaa kapitalistisen median ideologiaa kun se muodostaa yleistä mielipidettä yhteiskunnasta.
keskiviikko 10. toukokuuta 2017
Julkistenpalveluiden yhtiöittäminen etenee Vaasassa
Vaasan sairaanhoitopiiri ja Vaasan kaupungikonserni perutavat uuden yhtiön, johon sijoitetaan tukitoimet. Kuten esimerkiksi talous ja henkilöstöhallinon palvelut, ruokapalvelut, siivous ja kiinteistöhuolto.
Yhtiönperustaminen liittyy tulevaan soteen, jossa terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuu eriytetään yhdintoimintaa tukevista toiminnoista. Eli siis tilaaja ja tuottamismalliksi.
Alkuvaiheessa yhtiön perustajina ovat sairaanhoitopiiri ja Vaasakonserni. Mutta tavoite on, että myös kaikki maakunnan kunnat liittyvät sen osakkaiksi myöhemmin.
Yhtiöön kuten yhtiömuodossa on oltavakin valitaa toimitusjohtaja.
Vaasansairaanhoito piirin hallitus oli perustanut toisenkin osakeyhtiön, jota tullaan tarvitsemaan perustasonpalveluita koskevissa valinnanvapausasioissa.
Nyt siis sotea ajetaan jo julkiselle sektorille vaikka lakikaan ei ole vielä eduskunnassakaan hyväksytty. Vaasan kaupunginhallituksessakin, jopa vasemmistopuolueet ja ay-eliittikin JHL:ssä ovat uuden yhtiön perustamisen hyväksyneet. Ilmeisesti taustalla on pienemmän pahanvalitseminen ja enemmistöntahtoon alistuminen.
Eikä nähdä vaihtoehtoa sopeudutaan nykytilaan, että on ”pakko” yhtiöittää julkiset palvelut.
Kuntavaalit ovat ohi vaalilupaukset ovat nyt historiaa. Yhtiössä ei enää äänestämällä asioita hoidetavaan hallitus, euro ohjaa ja johtaa hallintoa.
Nyt siis tulosta tullaan tekemään säästöjen ja kilpailun kautta. Mutta myös tehdään tilaa yksityisille sotepalveluiden yksityisille tuottajille.
Olemme kohta nykymenolla julkisensektorin hautajaisissa.
Yhtiönperustaminen liittyy tulevaan soteen, jossa terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuu eriytetään yhdintoimintaa tukevista toiminnoista. Eli siis tilaaja ja tuottamismalliksi.
Alkuvaiheessa yhtiön perustajina ovat sairaanhoitopiiri ja Vaasakonserni. Mutta tavoite on, että myös kaikki maakunnan kunnat liittyvät sen osakkaiksi myöhemmin.
Yhtiöön kuten yhtiömuodossa on oltavakin valitaa toimitusjohtaja.
Vaasansairaanhoito piirin hallitus oli perustanut toisenkin osakeyhtiön, jota tullaan tarvitsemaan perustasonpalveluita koskevissa valinnanvapausasioissa.
Nyt siis sotea ajetaan jo julkiselle sektorille vaikka lakikaan ei ole vielä eduskunnassakaan hyväksytty. Vaasan kaupunginhallituksessakin, jopa vasemmistopuolueet ja ay-eliittikin JHL:ssä ovat uuden yhtiön perustamisen hyväksyneet. Ilmeisesti taustalla on pienemmän pahanvalitseminen ja enemmistöntahtoon alistuminen.
Eikä nähdä vaihtoehtoa sopeudutaan nykytilaan, että on ”pakko” yhtiöittää julkiset palvelut.
Kuntavaalit ovat ohi vaalilupaukset ovat nyt historiaa. Yhtiössä ei enää äänestämällä asioita hoidetavaan hallitus, euro ohjaa ja johtaa hallintoa.
Nyt siis tulosta tullaan tekemään säästöjen ja kilpailun kautta. Mutta myös tehdään tilaa yksityisille sotepalveluiden yksityisille tuottajille.
Olemme kohta nykymenolla julkisensektorin hautajaisissa.
lauantai 1. huhtikuuta 2017
Marxilaisuus ei ole mennyttä historiaa vaan se on tätäkin päivää
"Ihmistentajunta ei määrää heidän olemistaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tajuntansa".
Tämä on Karl Marxin yksi kuuluisimmista lauseista. Mikä oli toisaalta 1800 luvun puolivälin saksalaista filosofiaa.
Toisessa kirjoituksessa Marx pohtii proletariaatin mahdollisia liittolaisia.Hänen mukaansa epäluotettavin on ryysyköyhällistö, koska se on aina ostettavissa.
Toiseksi epäluotettavin on intellektuellit, koska he muuttavat aina ajatteluaan vallitsevan muodin mukaan.
Teollisuustyöväestö, joita Marx kuvaa proletariaatiksi, on kapitalismissa yhteiskuntaluokka. Sillä on voimaa pysäyttää tuotanto.
Kun nyt peilaa nykyistä tilannetta suomessakin, niin kyllä Marxin ajatukset pitää paikkansa. Esimerkiksi työväeliikeen tilaa ja oikeistopopulismin nousua. Nimenomaan eduskuntavasemmiston hylkäämät ja nykypolitiikasta kärsimään joutuneet työläiset hylkäsivät vasemmiston ja äänestivät vaaleissa äärioikeistoa. Toisaalta sama ilmiö on ihan maailman laajuinen. Mitä nyt sitten tapahtuu, kun äärioikeisto on hylännyt työväestön ja muut pienituloiset, kun ovat itse hallituksessa kurittamassa kansaa.
Samaten uusliberalistien joukkoon on siirtynyt sivistyneistöä, joka on ollut viime vuosien muodikas ideologia.
Ihmisen tajunta voi muuttua, mutta ei yhteiskunnallinen tieteeseen perustuva yhteiskunta ajattelu, joka perustuu ihmisten yhteiskunnalliseen olemiseen.
Tämä on Karl Marxin yksi kuuluisimmista lauseista. Mikä oli toisaalta 1800 luvun puolivälin saksalaista filosofiaa.
Toisessa kirjoituksessa Marx pohtii proletariaatin mahdollisia liittolaisia.Hänen mukaansa epäluotettavin on ryysyköyhällistö, koska se on aina ostettavissa.
Toiseksi epäluotettavin on intellektuellit, koska he muuttavat aina ajatteluaan vallitsevan muodin mukaan.
Teollisuustyöväestö, joita Marx kuvaa proletariaatiksi, on kapitalismissa yhteiskuntaluokka. Sillä on voimaa pysäyttää tuotanto.
Kun nyt peilaa nykyistä tilannetta suomessakin, niin kyllä Marxin ajatukset pitää paikkansa. Esimerkiksi työväeliikeen tilaa ja oikeistopopulismin nousua. Nimenomaan eduskuntavasemmiston hylkäämät ja nykypolitiikasta kärsimään joutuneet työläiset hylkäsivät vasemmiston ja äänestivät vaaleissa äärioikeistoa. Toisaalta sama ilmiö on ihan maailman laajuinen. Mitä nyt sitten tapahtuu, kun äärioikeisto on hylännyt työväestön ja muut pienituloiset, kun ovat itse hallituksessa kurittamassa kansaa.
Samaten uusliberalistien joukkoon on siirtynyt sivistyneistöä, joka on ollut viime vuosien muodikas ideologia.
Ihmisen tajunta voi muuttua, mutta ei yhteiskunnallinen tieteeseen perustuva yhteiskunta ajattelu, joka perustuu ihmisten yhteiskunnalliseen olemiseen.
perjantai 31. maaliskuuta 2017
tiistai 21. maaliskuuta 2017
Eivätkö kansanedustajien tulisi jo nimikkeensäkkin mukaisesti edustaa kansaa
Nämä kansanedustajat olivat tekemässä
sosiaali-ja terveysvaliokunnassa kansalaisaloitteen hylkäämistä
14.3. 2017.
Tuula Haatainen (sd), Hanna Kaisa
Heikkinen (kes), Eeva Johanna Eloranta (sd), Arja Juvonen (ps), Niilo
Keränen (kes), Anneli Kiljunen (sd), Sanna Lauslahti (kok), Anne
Louhelainen (ps), Anna-Kaisa Pekonen (vas), Pekka Puska (kes), Sari
Raassina (kok), Veronica Rehn (rkp), Vesa-Matti Saarakkala (ps),
Annikka Saarikko (kes), Sari Sarkomaa (kok) ja Matti Talja (kes).
Aloite koski työeläkeindeksin
palauttamista palkkatasoindeksiksi. Indeksitarkistuksilla on suuri
merkitys eläkkeen suuruuteen. Sama työeläke, joka vuonna 1995 oli
60 prosenttia työpalkasta on nykyisin vain 47 prosenttia tuosta
vastaavasta työstä maksettavasta palkasta.
Puolueisiin sitoutumaton Suomen
senioriliike (SSL) käynnisti aloitteen 2015. Aloitteeseen kertyi 84
820 nimeä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)