lauantai 16. toukokuuta 2009

EK:n pomo ojentaa ay-liikettä


Kyllä kapitalistit näkevät millä mallilla on nykyinen ay-liike ja he tietenkin painavat entistä kovempaa päälle. Tänään aamu TV:ssä oli EK:n pomo, joka uhkui voimissaan sopimustoiminnan pirstomisessa. Hän julisti, että jokainen liitto tekee  omat sopimukset sivuilleen vilkuilematta! Eli mitä on enää silloin jäljellä SAK:sta, joka pitäisi olla liittojen yhteistyöelin?
EK:n pomo totesi, että kolmikannalle jää sosiaaliset asiat ja muu tes-toiminta siirtyy työpaikoille. Mitä jää liitoille? Mitä ammattiosastoille? Kapitalistien tavoitteena on niiden toimintojen ajaminen alas ja yhdistäminen. Mutta se pitäisi olla selvää, että työväenliikkeen pitää hoitaa omaa organisaatiotaan, eikä siihen pidä antaa työnatajapuolen vaikuttaa mitenkään.

Liittojen TES-tavoitteet tulee asettaa työpaikoilla ammattiosastoissa, mutta sitä ikävä vain ei ole tapahtunut enää vuosikymmeniin. Sopimus muodolla ei sinänsä ole mitään merkitystä, sisältö on ratkaisevaa. Mutta sillä on iso merkitys miten jäsenistö pääsee osallistumaan tavoitteiden asetteluun ja päätöksen tekoon.

Edelleen pätee se vanha hajota ja hallitse politiikka kapitalisteilla. Vastalääke tähän on työntekijäpuolen solidaarisuus.

Kun kuuntelin uuden SAK:n johtajan Lylyn puheita, niin niistä kyllä selvästi näki, että ay-eliitti on jo alistunut siihen, että TES:n toiminta jatkaa pirstoutumistaan ja on siirtymässä työpaikoille. Lyly totesi, että on lisättävä ay-toimintaa työpaikoilla. Mutta millä eväillä? Kun viime vuosikymmenten aikana on jatkuvasti ajettu alas ay-toimintaa ja hengetön ay-toiminta on karkottanut työpaikantyöläiset sen piiristä.

Mutta se on selvää, jos todella otetaan sopimustoiminnassa työntekijöiden tahto ja näkemykset mukaan niin jo aktiivisuus kasvaa! Ylätason kähmintä ei kiinnosta työntekijöitä, vaan se edelleen karkottaa sen piiristä.

Ammattiliitot valitsivat SAK:lle uuden puheenjohtajan

Kapitalistinen markkinatalous on nyt niskanpäällä ay-liikkeen osalta ja se kattaa nyt työmarkkinoilla neuvottelu pöydän. Jopa aikoinaan työnantajia hyödyttäväksi perustetusta tupotoiminnasta ollaan valmiita luopumaan ja siirtymään alemmalle tasolle suoraan työpaikoille.
Tupoilla juuri pyrittiin saamaan lakko herkät työpaikat erilleen sopimustoiminnasta.

Näin ovat kapitalistit murtaneet lähinnä sosdem puolueenavustamana työläisten edunvalvonta organisaation selkärangan. Nyt ollaan sitten tulossa siihen tilaan missä oltiin Wrigtiläisen ay-liikkeen aikoina, kun sitä työnantajat hoitivat. Ollaan siis ay-liikkeen pirstaloituneessa tilanteessa, jossa työläiset joutuvat nyt yksinään sopimaan työehdoistaan työpaikoilla pehtorien kanssa.

Tähän on johtanut jo pitempään jatkunut alamäki koko vasemmiston osalta Suomessa. SAK:n henkilöitynyt ja voi sanoa jopa ”korruptoitunut” rooli politiikan ”pelinappulana”, jolla on sidottu vasemmisto hallituksen valtakunnan politiikkaan on siirtymässä kuvaannollisesti valtakunnan sovittelijaksi. Ihalaista siis esitetään vastaavaan eläkevirkaan eli valtakunnassovittelijan virkaan.

Entisellä SAK:n puheenjohtajalla oli jo puheenjohtajana ollessaan työrauhan ja palkkatason matalana pitäjänrooli ja jarruna työläisten edusvalvonnalle laajemminkin.
SAK vieraantuminen sen työläisten ay-edunvalvonta tehtävästä on totaalinen ja siitä tuli sitä kautta pelinappula valtakunnanpolitiikassa. Toisaalta siitä ei ole enää siihenkään tehtävään, vaan nyt kapitalistiset markkinat hoitavat senkin tehtävän.

Miten nyt sitten SAK:n uusi puheenjohtaja tulee tehtävänsä hoitamaan, ei kovin hyvältä näytä, koska ay-liikkeen toiminta on sidoksissa koko vasemmiston aatteelliseen ja ideologiseen tilaan.
Luokkatietoisuus on nyt kovin matala ja siitä nousemiseksi olisi nyt tehtävä kovasti työtä.

Kaikenlainen työväenliikkeen perinne on nyt nostettava uuteen arvoonsa. Työväenliike on laaja johon kuuluu mm. kulttuuritoimintaa, lehdistö ja media, kaupallista toimintaa, urheiluliike TUL, Ay-liike, työväenliikkeen puolueet ja paljon muuta järjestötoimintaa. Ne ovat työväenliikkeen välineitä, joilla luokkatietoisuus saadaan nousemaan.

Vasemmistolaisuus on yksi sana, jolla kuvataan liikkeen luokkaeroa poliittisella toiminta kentällä. Oikeistolaisuus taas kuvaa yksityistä pääomaa edustavia liikkeitä ja asioita.

Kapitalistisilla työmarkkinoilla ei pärjätä, jos työväenliikkeellä ei ole edusvalvontaorganisaatio kunnossa ja on itsestään selvä asia.

Onko nyt sitten niin, että ay-liike on organisaation ja johdon osalta läpimätä, että siitä ei ole työläisten ehdoilla tapahtuvan edunvalvonnan organisoijaksi ja rakentajaksi?
Eli on pantava koko vasemmistolainen työläisten ay-liike uusiksi, kuten entinen Neuvostoliitto!

Mutta se on selvää, että ilman työevänliikettä ovat työpaikkojen työläiset hukassa ja suoraan kapitalistien orjia. Työn ja pääomanvastakkaisuus ei ole mihinkään hävinnyt se on täyttä arkipäivää.

Tänään kapitalistit ovat täydellisessä umpikujassa talouskriisissään ja siitä ne selviävät vain jos työväenliike suostuu edelleen niitä tukemaan ja alistumaan kapitalistien tahtoon.

perjantai 8. toukokuuta 2009

Voitto fasismista yksi maailmankansojen suurista saavutuksista


Vietämme lauantaina 9.5.2009 voitonpäivän juhlaa ja iloitsemme toisen maailmansodan päättymistä ja fasismin kukistumista. Kun kävin muistomerkillä perjantaina oli koko ortodoksien hautausmaa täynnä iloisia ihmisiä haravoimassa syksynlehtiä. Muistomerkki Vaasassa kappelinmäellä kertoo siitä ajasta kun Neuvostoarmeija yhdessä liittoutuneiden kanssa kukisti fasismin.
Muistomerkille oli pystytetty taulu, jossa oli 76 Venäläisen sotilaan nimet.

Suomelle on vaikeaa juhlia jo moraalisestikin Liittoutuneiden voittoa toisessa maailmansodassa, kun se kuului hävinneen osapuolen leiriin. Mutta toisaalta sen aikaiset häviäjät ovat nykyajan voittajia taloudellisessa mielessä. Sotiminen liitossa Natsisaksan kanssa oli näille maille nöyryyttävä asia historiassa, josta ne eivät ole vieläkään toipuneet. Tähän liittyy juuri historian tulkitseminen sotiinjohtaneessa hengessä.
Saksa, Japani ja Suomi ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka korkeat sotakorvaukset toivat myös taloudellisia etuja pitkällä tähtäimellä. Mutta nyt mennään kylläkin talouskriisin myötä hurjaa vauhtia alaspäin ja koko kapitalistinen järjestelmä odottaa kaatajaansa työväenluokkaa.

Onko jo kaikki maailmansodat sodittu vai onko kohta seuraavan vuoro? Kun kapitalismi oli kuilunpartaalla 1930 nousi fasismi, joka oli pääoman nyrkki työväenluokkaa vastaan.

Pitkään on ollut Euroopassa rauhallista ja ihmiset ovat alkaneet unohtamaan toisen maailmansodan kauheudet. Nyt Suomessakin, jopa esitetään Karjalan palauttamista ja sotarikollisien vapauttamista raskaista rikoksista. Pienellä Suomen oikeistolla oli suursuomi haaveet mutta toisin kävi ja sekös maamme oikeistolaisia nöyryyttää. Tämänkin johdosta oikeisto yrittää vääristää historiaa ideologiansa mukaiseksi ja palata aikaan ennen raskaita sotia. On todella toivottavaa, että näin ei käy, mutta on vaarallista, että maailma "unohtaa" sodan kauheudet.

Vasemmistolainen työväenliike on voima, joka vielä voi estää sen, että ei ajauduta uusiin kapitalistisesta järjestelmästä lähteviin uusiin maailman sotiin. Työväenliikkeen tulee ottaa rauhantyö voimallisemmin esiin toiminnassaan.

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Goebbelsmäistä propaganda toimintaan

Pohjalainen julkaisi toiselle kertaa tänään 3.5.09 sanomalehtien liiton sananvapausjulistuksen kirjailija Sofi Oksanen julistamana. Oksanen on tullut tunnetuksi Viron oikeistolaisten uustulkinnoista Neuvosto Eestin (Viron) tasavallan osalta. Nämä ovat nyt koko 50 vuotisen työväenvallan ajan kumonneet tulkinnalla, että Viro olisi ollut tuon ajan miehitetty. Toisaalta sen ymmärtääkin Viron historian vääristelijöiden osalta. Neuvostojen Virossa kun oli työväenliikkeen valta ja oikeistovalta joutui sivuun ja pakeni ulkomaille. Osa jäi Viroon tekemään myyräntyötä Nevostovaltaa vastaan ja ulkomailta käsin.

Täytyy olla tärkeää asiaa kokoomukselle kun julistus pitää kahdelle kertaa toistaa. Tämä jo viittaa Goebbelsmäiseen propaganda toimintaan, kun tarpeeksi useasti asia toistetaan, niin se muuttuu todeksi ja menee ihmisten päähän.

Tässä nyt tulee oikeistolaisten kansainvälisyys esiin kun he käyttävät Viroa hyväksi sanavapausjulkistuksessa Suomessa. Toisaalta myös maamme oikeistolaiset ovat tukeneet Viron nykyoikeiston vallanrakentamista Virossa.

Olen edelleen samaa mieltä julistuksesta ja sen sisällöstä kuin aikaisemminkin.

lauantai 2. toukokuuta 2009

Syvällä on Venäjän viha Suomessa


Pohjalainen 1.5.09 uhka ”idästä” pakottaa rakentamaan väestönsuojia. Tuo kirjoitus kuuluu siihen sarjaan miten tässä maassa, valtaeliitti rakentaa ystävyyttä rajanaapurin kanssa. Tuollaiset kirjoitukset lisäävät ja ylläpitävät jo historiaksi muodostunutta Venäjän vihaa tässä maassa.

Suomen suurin turvallisuusuhka on Nato-optio. Se on Venäjän selkään suunnattu tikari. Siksi Nato-optiosta pitää luopua.
Patologiseen Venäjä-vihaan sairastuneet valtamediamme johdolla ovat yrittäneet väkisin tyrkyttää meille Natoa. Mutta Nato edelleen suomalaisissa herättää synkkään vastenmielisyyttä.
Suomessa käyty niin sanottu Nato-keskustelu ei ole Nato-keskustelua. Tosiasiassa tuo ”keskustelu” on yritys militarisoida Suomi. Jatkuva puhe väkivaltaisista ratkaisuista on sairastuttanut Suomen.

Eriskummallista on vaikka Neuvostoliitto on kaatunut niin sama Venäjä viha jatkuu. Eli kysymys on politiikasta, oikeisto käy propaganda sotaa vasemmistolaista työväenliikettä vastaan Venäjä kortilla. Samoin tuolla vihankylvöllä oikeisto harhauttaa koko Suomen kansaa.

Ei voi kuin ihmetellä miten tyhmiä ollaan tässä maassa isoa naapuriamme kohtaan kun levitetään noin typerää propagandaa. Medialla on iso vastuu siitä mitä kansa ajattelee Venäjästä.

Haastattelussa sisäministeriön suojelutarkastaja Pekka Rajajärvi kertoo, että ministeriössä on käyty läpi sotilaallisia uhkatekijöitä vuodesta 1983 lähtien ja päädytty siihen, että itänaapurissa on tilanne epävakaa ja näin ollen on rakennettava edelleen väestönsuojia. Ympäristöministeriö on taas päinvastaisella kannalla, että ne ovat tarpeettomia.

Ruotsissa ei enää rakenneta väestön suojia. Toisaalta eduskunta viime kädessä tekee päätöksiä väestösuojien rakentamisesta. Nykyisessä tilanteessa kun oikeisto on poliittisen vallan kahvassa on selvää, että väestönsuojia edelleen yritetään rakennuttaa Venäjän pelossa.

perjantai 1. toukokuuta 2009

Vappupäivä 2009


Päivä alkoi Vaasan Punaisten taistelijoiden muistomerkiltä ja jatkui työväenliikkeen joukkokulkueena linja-autoasemalta kauppatorille.

Jo 100 vuotta työväen lauluja esittänyt Oraskuoro hoiti musiikin ja laulut muistomerkillä.
Muistomerkillä oli työväenliikkeen järjestöjen edustajia punaisine lippuineen.
Puhuja otti puheessaan esille nykyisen kapitalismin finanssi kriisin ja jopa rikollisuudeksi paisuneen ahneuden. Puhuja oli myös sitä mieltä, että ahneus lähtee kapitalistisesta yhteiskuntarakenteesta. Puhuja oli myös kriittinen nykyisen työväenliikkeen toimintaan. Jos tarkastellaan nykyistä työväenliikettä johtotason osalta niin puhuja oli oikeassa. Tämä on antanut tilaa erityisesti kokoomukselle tulla työväenliikkeen tontille valheellisella propagandallaan.

Onko niin, että Euroopan isojen maiden työväenliikkeen täytyy näyttää mallia maamme työväenliikkeen johdolle, että se lähtee organisoimaan kapitalismin vastaista liikettä ja vaihtoehto nykymenolle?
Tällä hetkellä SAK:n ja ay-liikkeen elitistinen johto on konsensuksen vanki. Porvaristo voi näköalattoman ja alistuneen ay-johdon nukkuessa jatkaa ahnetta voitontavoitteluaan vapaasti.

Päivä päättyi vappulounaalle Palosaaren Järjestötalolla ja tutustumiseen Vaasan Työväen Museolla olevaan näyttelyyn Oraskuoron 100 vuotisesta historiasta. Oraskuoron huippu kohta oli vuosi 1945, jolloin työväen laululiike koki voimakkaan nousun. Erityisesti rauhanlaulut olivat ne, jota veivät työväenlaululiikettä eteenpäin. Mutta myös koko työväenliike rynnisti eteenpäin vuoden 1945 jälkeen, kun koko työväenliike sai täydet toimintaoikeudet.
Vuosien 1918 ja 1944 välinen aika oli maassamme oikeistolaisen diktatuurin aikaa ja työväenliikkeen toimintaoikeudet olivat rajoitetut tuona aikana.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Mitä onkaan sananvapaus

Pohjalainen julkaisi tänään sanomalehtien liiton sananvapausjulistuksen Sofi Oksanen julistamana, jossa hän jatkaa Neuvosto Viron mustamaalaamista ja vielä kokoomuslaisen sananvapauden nimissä. Eli hän puolustaa oikeistolaisten, suurenrahan sananvapautta ja tietenkin sitä vasten Oksasen propagandan Neuvosto Viroa vastaan ymmärtää. Neuvosto Virossa oli työväen valta!
Oksanen vielä kuvaa julistuksessaan sitä miten sisäisesti hoidettiin luotettavassa seurassa oikeistolaista propagandaa. Siinä Virolaiset porvarit ovatkin olleet taitavia, jopa ulkomailta käsin ja koko nykyinen Viron oikeistojohto onkin juuri sitä perua.

Oksanen myös arvostelee punaista Kiinaa sananvapauden nimissä. Tässä voi kysyä, että miten se työväenvalta toimisi, jos annettaisiin porvariston tehdä ”rikollista” myyräntyötä vapaasti?

Suomalaisen sananvapauden historiasta hän ottaa esille idänkaupan, rahan, politiikan, maantieteen ja sodat. Miten ne nyt olisivat horjuttaneet porvariston sananvapautta? Oksanen ottaa esille sen hyvän ajan vuoden 1944 jälkeen, jolloin suomessa elettiin sen olemassaolon parhainta aikaa, jos ajatellaan sananvapauden osalta. Muuten tuo aika oli hirveää suomelle maan talous oli huono ja maine nollassa. Tietenkin tuo aika oli maamme porvaristolle raskasta hävityn sodan jälkeen. Myös liittoutuminen Natsien kanssa ja syyllistyminen sotarikoksiin veti porvariston mielen matalaksi.

Oksaselta voi kysyä, että mitä on ollutkaan sananvapaus tässä maassa vuodesta 1918 vuoteen 1944? Tuon ajanjakson suomi oli oikeistolaisen terrorin vallassa. Ihmisiä pidätettiin mielipiteiden vuoksi, vuoden 1918 alussa, jopa teloitettiin ja oli keskitysleirejä. Lehdistö ja sananvapaus oli vain oikeistolaisella medialla aina vuoteen 1944 asti, jolloin tapahtui käänne suomessa sanavapauden osalta hyvään suuntaan. Yksi iso asia oli se, että koko vasemmistolainen työväenliike sai vapaat toimintaoikeudet.

Vasemmistolaisen työväenliikkeen vapaustoimia ja koko kansan sanavapaus oli huimassa kehityksessä vuoden 1944 jälkeen ja sitä jatkui vuoden 1990 alkuun asti. Sitten alkoi alamäki, jonka alkujuuret ovat liikkeessä itsessään.
Porvaristo sai houkutelluksi vasemmistopuolueet ”yhteiseen” politiikkaan, josta tuli se välinen joka repi vasemmistoliikettä sisäisesti hajalle. Vasemmistopuolueiden omanliikkeen kehittäminen jäi kesannolle ja mediassa se näkyi lehtien lakkauttamisina. Erityisesti kapitalismin vastainen vasemmistolainen liike on kutistunut hyvin pieneksi. Vasemmiston sananvapaus, joka on kapitalismin vastaista ei ole liikkeen mediavälineiden kutistumisen jälkeen enää yleisessä mielipiteessä näkynyt. Se ei ole sananvapautta, jos silloin tällöin saa sanoa mielipiteensä oikeistolaisten mediassa. Missä on yhteisöllisen liikkeen punainen aate ja ideologia?

Vasemmiston nykyinen tila uhkaa juuri sen johdosta sananvapautta tässä maassa, kun porvariston ja suurenrahan sanavapaudelle ei ole todellista koko työväenliikkeen kattavaa vastavoimaa.
Maassa on nyt pirstaloitunut sananvapaus, jossa rasismikin nostaa päätään ja porvariston suurenrahan hallitsema mediakoneisto.