keskiviikko 16. huhtikuuta 2008

Vaasan kaupungintulevaisuuden näkymät

Palvelutuotanto
Meidän on tehtävä ensin selväksi itsellemme mitä ja ketä varten on olemassa Vaasan kaupunki?
Entä edustuksellinen demokratia, hallinto ja palvelutuotanto? Eikö niiden pitäisi palvella Vaasalaisia vauvasta, mummuun ja vaariin!
Kunnat hoitavat aika kattavasti yhteiskunnallisia palveluja Suomessa ja kuntia on 430.
Kuntien hoitamat palvelut ovat peruspalvelujen osalta lailla säädeltyjä.
Kun olin vuonna 1991 vähän ennen kun Neuvostoliitto kaatui opiskelemassa Moskovassa, niin siellä kovaa kehuttiin Pohjoismaita juuri siitä, että näissä maissa on lailla taattu hyvinvointipalvelut kansalaisille.
Nyt tässä työtehtävässä on Pohjalaisen mukaan Vaasassa 6000 ihmistä. Tämä on se tehtäväkenttä, jolla nyt on tulevaisuuden suhteen haasteita puolueille, joille kuuluu poliittinen vastuu. Samoin edustuksellinen demokratia on vastuussa siitä, että palvelut ja niitä käyttävät ihmiset kohtaavat. Samoin poliittisten puolueiden on huolehdittava, että näillä 6000 kaupungintyöntekijällä on hyvät työolosuhteet ja resursseja hoitaa Vaasalaisten hyvinvointipalveluja.
Virkakoneisto, valtuusto ja puolueet eivät saa olla yhtä ja samaa. Tämä onkin tämän ajan yksi iso ongelma. Konsensus on tehnyt puolueista värittömiä ja ovat integroituneet osaksi virkakoneistoa.
Kansalaisen ääni ei enää kuulu eikä vaikuta päätöksenteossa. Toiminta on mennyt niin sanotusti nurin päin! Nyt puhuu yksityinen pääoma julkisella sektorillakin!

Konserniajattelu
Vaasassa on jo vuodesta 1991 toteutettu konserniajattelua eli kaupunkia johdetaan kuten yksityistyritystä. Toiminnassa tärkeitä on talous-ja raha. Säästöjä on tämä johdosta taottu, joka vuosi hallinnosta ja palvelutuotannosta . KH asettaa raamit vuosittain jokaiselle hallintokunnalle, joissa niiden on pysyttävä. Näissä kehyksissä on myös säästötavoite (voitto) asetettu.
Alibudjetointi on myös välinen, jolla hallintokuntia pakotetaan pysymään KH:n kehyksissä.
Konsernihallinnon tuloa julkiselle sektorille edesauttoi se, kun valtio ei enää maksanut valtionosuuksia suoraan eri palvelusektoreille, vaan ne tulivat yhtenä könttäsummana.
Nyt on sitten mennyt kuntien tuloista ja säästöistä osa vähemmän tärkeisiin ja ei lakisääteisiin kohteisiin. Esim. elinkeinoelämän, matkailubisneksien, golfkenttien, Oy muotoisen jääkiekon ja jalkapallon tukemiseen ym. vastaavaan.
Vaasalla on ollut suhteellisen hyvä alueellinen palvelutuotanto, tästä pitäisikin nyt pitää hyvää huolta. Mutta kun säästöjä ja taloudellista tulosta tässä Vaasa konsernissa pitää jatkuvasti takoa, tuo se paineita purkaa alueellistakin palvelutuotantoa.
Nyt onkin sitten päätetty, että Ristinummelta, Hietalahdesta ja Gerbystä tullaan sosiaalitoimistot ja palvelut lopettamaan.
Työntekijöistä on myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ollut pulaa koko säästö ja leikkauspolitiikan ajan.
Nyt sitten yritetään edelleen keskittämällä pudistaa lisää säästöjä. Näin ne tekevät myös isot yritykset, että saisivat lisää tuottoa osakkeen omistajille!
Konsernihallinnossa ajatellaan, että kun keskitetään, niin selvitään vieläkin pienemmällä työntekijämäärällä palvelutuotannossa. Kuten Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Karvalan
sanoikin Pohjalaisessa, että sijaisuudetkin voidaan hoitaa paremmin kun työntekijät ovat yhdessä pisteessä.
Mutta aivan vastaava tilanne on muillakin palvelusektoreilla. Resursseista on pulaa ja henkilökuntaa on liian vähän.
Toisaalta tämä nykymeno, jota kutsutaan uusliberalismiksi, on maailmanlaajuinen ilmiö. Vaasa on ensimmäisiä kuntia Suomessa missä on tätä konsernihallintoa toteutettu.
Tässä menneellä viikolla Järvenpään kaupunginvaltuusto hylkäsi KH:n esityksen johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja siirtymisestä prosessijohtamiseen vuoden 2013 alusta. Käytännössä tuo merkitsi, että ei myöskään tilaaja-tuottaja-mallia oteta Järvenpäässä käyttöön.
Vastaavaa ollaan KH:n työryhmän esityksen kautta tuomassa myös Vaasaan. Miten käy sitten Vaasassa sen aika näyttää. Vaasassa on jo tilaaja-tuottaja-malli käytössä teknisellä sektorilla.
Lueskelin tuossa Kyrönmaan kunta konsernia ( Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia). Sen on suunnitellut eräs konsulttiyritys. Esitys on prismalleen samanlainen kuin on nykyinen Vaasa konsernikin. Vielä eivät kylläkään ole näiden kolmen kunnan valtaeliitit sitä nielleet. Kunnan asukkailta ei näitä teurastusohjelmia kysytä.
Tulevissa kunnallisvaaleissa on mahdollisuus vaihtaa suuntaa Vaasassakin. On aika sanoa ei kunnallistenhyvinvointipalvelujen alasajolle! Järvenpään valtuuston päätös olla hyväksymättä tilaaja-tuottaja-mallia, joka johtaisi kunnallisten palvelujen kapitalisoimiseen, voidaan estää.

Joukkoliikenteen näkymät Vaasassa

Vaasaseudulla alkaa säköjunakin kulkemaan Vaasan ja Seinäjoen välillä.
Vaasan ja Seinäjoen radansähköistys on yhteiskunnallisesti todella hyvä asia.
Sen rahoitus kylläkin pitäisi kuulua kokonaan veroylijäämien kanssa painivalle Valtiolle.
Nythän se on tässä Vaasan ja Seinäjoen radan sähköistyksessä siirretty osaksi kunnille, jotka jo muutenkin ovat vaikeuksissa.
Mutta se, että ei säköjuna nyt sitten kulkisin ihan tyhjillään Vaasasta Seinäjoelle tai päin vastoin niin siinä onkin isokysymys.
Pohjalainen lehti oli haastatellut ihmisiä sähköjunan käytön osalta. Totesivat, että se ei saa pysähtyä, joka maitolaiturilla vaan sen on kuljettava yhtenä viivana Seinäjoelle. Eikä seinäjoella saa olla junan vaihtoja. Näin ikävä kyllä nykyihminen ajattelee. Kaupallisuus syö julkisenliikenteen käytöltä pohjaa pois. Jokaisella kun pitää olla ”oma” kulkuajoneuvo!

Voi olla, että vaikka pääsisivät ilmaiseksi niin junan kyytti ei välttämättä kelpaisi. Eli kyllä tämä yksityisyyteen perustuva yhteiskunta on tosikovien haasteiden edessä, kun vielä ilmastomuutoskin painaa päälle.

Ympäristön saastuminen estämiseksi tarvitaan ihan jokaisen panosta, mutta myös yhteiskunnalta tarvitaan muutakin kuin tyhjiä lupauksia.

Katupölytkin ja niiden sisältämät saasteet menevät myös jatkuvan autoistumisen kasvun piikkiin.
Auotoilijat vielä vaativat, että talvella pitää olla tiet kuin kesällä. Teiden hiekoitukseen menee sitten valtavat määrät mursketta. Junaratoja ei tarvitse edes hiekottaa!

Vaasan paikallisliikenne on samojen ongelmien edessä, jos edelleen yksityinen autoistuminen vain jatkaa kasvuaan. Nyt jo on jouduttu karsimaan reittejä ja vähentämään vuoroja kun ei ole matkustajia. Eikä liikennöinti enää onnistuisikaan ilman kaupungintukea.

Kun muistelee sitä aikaa kun Vaasaasakin oli todella monta bussireittiä ja käyttäjiä oli paljon, niin kyllä tässä suhteen ollaan menty tosi paljon taakse päin.
Tässä tarvitaan nyt rajua öljynhinnan nousemista ennen kuin tullaan järkiin. Onko se sitten jo myöhäistä kun ilmaston muutos painaa koko ajan kovempaa päälle.

Isoja kauppoja tulee nyt jatkuvana virtana Vaasaan. Miten jatkuva kulutus sitten vaikuttaa ympäristönsaastumiseen? Tähänkin voi kaavoituksen kautta kunta vaikuttaa. Ihmiset eivät juurikaan mene bussilla kauppaan, vaan se liikennöinti on varmaankin sata prosenttisesti yksityistä autoilua.

tiistai 8. huhtikuuta 2008

Lisää säästöjä ja sosiaalitoimistot alas

Vaasassa Ristinummen, Gerbyn ja Hietalahden sosiaalitoimistot suljetaan kesään mennessä. Sosiaalipalvelut keskitetään Vöyrin-kaupungin Saunataloon. Toimeentulotuen maksaminen keskitetään keskustaan Pohjolataloon ja keskus aloittaa toimintansa kesäkuussa.
Kunnallisten hyvinvointipalvelujen ja lähipalveluja lakkauttaminen jatkuu. Tämä on nyt sitä hallituksen kuntapalveluiden heikentämisen politiikkaa, jota toteutetaan näin Vaasan tasolla.
Tukihakemuksia aletaan käsittelemään enemmän kirjallisesti. Mutta toistaiseksi on vielä asiakasvastaanottokin. Erikseen sopimalla voi saada palvelua alueellakin.Sosiaalipalvelujenkin osalta on suuntana itsepalvelut, eli ne uusliberalistiset arvot. Jokainen olkoon oman onnensa seppä! Tästä nykymenosta alkaa olemaan sosiaalisuus nyt kaukana.
Hietalahden sosiaalitoimisto loppuu kertarysäyksellä, siellä ei ole kesäkuun jälkeen mitään toimintaa.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Karvalan mukaan suurin syy aluetoimistojen alasajoon on sosiaalityöntekijä pula. Mutta totta-kai on pulaa kun säästöjä ja leikkauksia on vuodesta 1991 alkaen tehty. Joka vuosi on tehty KH:n toimesta alimitoitettuja budjetteja, joilla on sitten hallintokunnat pakotettu hoitamaan palvelunsa. Vaasan tilinpäätökset ovat olleet vuodesta toiseen ylijäämäisiä.
Nyt kun palvelut keskitetään yhteen paikkaan, joutuvat sosiaalityöntekijät tuuraamaan toinen toisiaan kun yksi on sairas. Samoin voidaan velvoittaa yhdessä työpisteessä olevat sosiaalityöntekijät ottamaan enemmän asiakkaita vastaa.Näin haetaan Vaasa konserniin lisää taloudellista kasvua. Työntekijöitä hiostamalla ja palveluja heikentämällä.
Mistä johtuu se hiljaisuus Vaasan valtuutettujen osalta tästäkin asiasta? He ovat nämäkin Vaasalaisten palvelujen heikennykset jo hyväksyneet!Aikoinaan Ristinummelle rakennettiin tilat alueellisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Ja nyt ne lakkautetaan sosiaalipalvelujen osalta. Pohjalaisessa sanoi alueenasukas, että Ristinummella on enemmän asukkaita kuin Laihialla, mutta palvelut ajetaan alas. Vaasan poliittiset päättäjät eivät enää tiedosta, ketä varten palvelut on aikoinaan alueille rakennettu ja järjestetty.
Tästä sosiaalipalvelujen alasajosta kärsivät köyhät ja vähävaraiset ihmiset.Rikkaat kun ei juurikaan näitä palveluja käytä.Tämä on hyvin kuvaava siitä toiminnasta mitä nykyinen valtaeliitti harjoittaa. Ihmisistä viis kun vain syntyy tulosta, rahaa.
Vaasalaisten on korkea aika nousta ”kapinaan” nykyistä menoa vastaan.

perjantai 21. maaliskuuta 2008

Vaasassa palattiin kunnalliseen palveluun

Kolme vuotta kesti Vaasassa toiminut yksityinen MediNeuvo Oy puhelinpalvelu, kun se katsottiin huonosti toimivaksi. Sieltä ei esimerkiksi saanut laboratorio -eikä verenohennuskokeiden tuloksia. Medineuvosta tuli myös viimeiseen asti huonoa palautetta oli todennut koti -ja laitoshoidonjohtaja Matti Paloneva.

Iso ongelma oli myös se, että puhelinpalvelussa ei ollut ajantasaista tietoa terveysasemien ja lääkäreiden jonotustilanteesta.

On selvä, että terveysasemien henkilökunta tuntee tilanteen paremmin kuin puhelinpäivystäjä, joka on jossain. Toiseksi potilaat ovat hoitajille, lääkäreille tuttuja ja samoin potilaat tuntevat henkilökunnan. Näin muodostuu henkilökohtainen hoitosuhde, mikä on todella tärkeä asia.

Medineuvo oli myös ollut kallisratkaisu kaupungille. Siihen olisi pitänyt jatkuvasti lisätä rahaa, että se olisi jotenkin toiminut.

Tässä on paljon opiksi otettavaa kuntakuprua ajaville. Kun esimerkiksi hallinto viedään etäälle palvelukohteesta, silloin alkaa vieraantuminen palvelujentuotannosta ja käyttäjistä.
Palveluiden läheisyys on palvelujen käyttäjien ja tuottajien kannalta se tärkein asia. Se on suoraan ihmisten välistä toimintaa ja yhteistyötä.
Ei palveluja voi hoitaa tietokoneen päätteellä, kuten ei voinut Medineuvo puhelinpalvelujakaan.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2008

Kunnallisten palveluiden alasajo jatkuu

Ministeriö ja kokoomuksen peruspalveluministeri Paula Risikko jatkaa sosiaali- ja terveydenhoidon murentamista. Näyttää siltä, että Risikosta on tullut oikein kunnallisen sosiaali ja terveydenhoidon himosaneeraja. Reseptien antoa hän on valmis siirtämään lääkäreiltä sairaanhoitajille ja sanoo vielä että potilasturvallisuus säilyy. Vaikka jo nyt on ilmennyt vakavia väärin lääkityksiä, jotka ovat johtaneet kuolemiin. Samoin reseptien annon laajentaminen voi kasvattaa riskiä lääkkeiden virtaamisesta huumeiden käyttäjille.
Jo nyt on vaikeuksia hoitaa pienenevällä henkilökunnalla palveluja sosiaali ja terveydenhoidossa.Mutta säästöjä kun on revittävä jatkuvasti julkisista palveluista tätä on tämä nykyinen meno maassa.
Risikko luetteli Pohjalaisessa 16.3 miten työnjakoa muutetaan ja on jo muutettukin. Uusia esityksiä on tulossa tehtäväkuvien laajentamiseen, päivystysvastaanottojen, sairaanhoitajien ja lähihoitajien työnjaonmuutoksiin.Samoin ministeri luetteli kuinka paljon on tullut säästöjä kun on siirretty sairaanhoitajille päivystysvastuuta terveyskeskuksissa, joka on vähentänyt lääkäripäivystyksen käyttöä 5-15 %:lla.Puhelinneuvonnan ja puhelinpäivystyksen käyttö oli jopa 18-25 %:lla vähentänyt lääkäripäivystyksen käyttöä.
Aika rivoa menoa on tämä nykymeno, kun ylvästellään sillä kun ihmisten palvelut heikentyvät.On jo selvää ja näyttöjäkin on eripuolilta maata, että nykyinen politiikka heikentää, murentaa suomalaisen kunnallisen sosiaali ja terveyden hoidon. Mutta toisaalla yksityiset palvelut varakkaille sen kun vain kasvaa.
Säästyneet verovarat yhteiskunnallisista palveluista, ohjataan isotuloisten ja varakkaitten verojen alentamiseen ja näin tämä nykyinen hallitus tekee.
Tänään 17.3 sitten Lääkäriliitto ilmoitti, että se vastustaa reseptienanto-oikeuden laajentamista sairaanhoitajille. Tehy ei myöskään pidä reseptien anto-oikeiden laajentamista hoitajille hyvänä. Tehy:n mielestä se edellyttää lisähenkilökuntaa, koulutusta ja hoitajien palkankorotusta lisätyöstä.Ammattiliittojen esiintulo on hyvä ja toivotaan, että myös jatkavat kunnallisten palveluiden puolustamista.

lauantai 15. maaliskuuta 2008

Sosiaalidemokraattinen kansanedustaja vastustaa yksityisiä kouluja

SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri on huolissaan siitä, että suomalaista yhtenäistä peruskoulua ollaan murentamassa yksityiskouluilla. Kumpula oli jättänyt opetusministerille tästä kirjallisen kysymyksen. Kysymys oli, että aikooko hallitus määrätietoisesti lisätä yksityisiä peruskouluja kuntien peruskoulujärjestelmän murentamiseksi?
Läänhinhallitus oli puoltanut yksityistä kristillistä koulua, vaikka kaupunki totesi, että sille ei ole tarvetta Vaasassa.Koulut eivät ole pois siitä yksityistämisen poltitiikasta, jota nyt suomalainen uusliberalismia ajava valtaeliitti tunkee julkiselle sektorille. Toisaalta myös valtion ja kuntien politikkka on jo vuosia ollut sitä, että reusrsseja on leikkattu ja näin vaikeutettu koulusektorinkin toimintaa. Näin on sitten tullut tilaa yksityistämiselle.
Juoni tässä onkin se, että luodaan laaja palvelumarkkina alue, jolla käydään kilpailua kunnallisten palveluiden tuottamisesta. Tähän myös liittyy ”Parakeuudistus” eli kuntien yhdistäminen, jolla saadaan yksityistämiselle pohjaa ja se laaja palvelumarkkina-alue. Kunnat olisivat sitten palvelujen ostajia ja yksityinen pääoma tuottaisia palveluja.Tässä myös murenee se perusta, jolla on turvattu yhteiskunnalinen peruskoulujärjestelmä, joka on taannut kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun.
Yksityiset koulut on alkua sille tielle, että syntyy eliitille oma koulujärjestelmä, vanhemmila on sitten varallisuudesta kiinni voiko viedä lapsensa näihin yksityisiin kouluihin. Yhteiskunnanvalvoma ja ohjaava peruskoulujärjestelmä on taanut myös varattomalle kansanosalle samat mahdollisuudet koulutukseen kuin varakkaillakin. Se on siis tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen järjestelmä, joka syntyi kansalle raskaiden sotien jälkeen.
Nykyinen oikeistolainen valtaeliitti on siis viemässä maatamme taakse päin historiassa.
Toisaalta nyt pitäisi myös uusliberalistien panna jäitä hattuu koska maailmalla on jo merkkejä, että uusliberalistinen politiikka on tulossa kolmekymmentävuotta jo kestäneen tiensä päähän. Nyt eri maissa nostetaan tullimuureja ja pumpataan tukiaisia omantuotannon tukemiseen, projektionismin nimissä.Tämä tarkoittaa myös sitä, että julkisia palveluja uhkaava yksityistämis vimmakin laantuu mutamassa vuodessa. Mutta mihin suuntaan sitten uusliberalismin jälkeinen aika kääntyy on tietenkin poliittisen kamppailun kysymys.
Toivottavaa olisi, että vasemmistolaisuus ottaisi uutta tuulta purjeisiin, vaikka tuosta Kumpulankin pienestä esimerkistä. Uusoikeistolaisen politiikan lyömiseen tarvitaan vasemmistolaista työväenliikettä, ei porvarillista henkilöpolitiikkaa!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

Vaasaan toimikunta miettimään johtajuutta

Toimikunnalta tulee esitys kaupungin ylimmästä johdosta ja lautakuntarakenteesta. Samoin toimikunta arvio tilaaja tuottaja mallia teknisen viraston osalta ja tekee esityksen sen soveltamisesta muille hallinnon aloille. Toimikunnantyötä pohjustavat virkamiehet.

Toimikuntaan kuuluvat: Puheenjohtaja Heikki Kouhi KOK ja jäsenet Marjatta Vehkaoja SDP, Robert Grönblom RKP, Harri Moisio vasemmistoliitto ja liikemies Kalervo Laaksoharju Kristilliset. Toimikuntaan kuluvat myös kaupunginjohtaja Markku Lumio kokoomus ja apulaiskaupunginjohtajat Heikki Lonka SDP ja Kristina Stenman RKP.Toimikunnan sihteerinä toimii Risto Känsälä.
Tässä on nyt malli nyky demokratiasta. Salaisissa kapineteissa junaillaan ja tuodaan sitten valtuustolle päätettäväksi. Nykyään siis virkakoneisto tekee politiikkaa ja puolueet ovat jossain.
Varmaankin tässä on tavoitteena käyttää pelikortteina Harri Moisiota (vas) ja Marjatta Vehkaojaa (sdp), kun uusi säästö ja leikkausohjelma tulee valtuustoon. Yksityisen bisnespuolen miehet Robert Grömblom ja Kalervo Laaksoharju edustavat suurtarahaa ja näiden miesten ajatukset tietää jo etukäteen.
Yhtenä tavoitteena on varmaankin estää vastaavaa tilannetta syntymästä jatkossa kuin oli RG-Line asiassa valtuustokäsittelyssä. Hallinnon uusi ohjausismi on nyt Prosessiohjaus, joita tulee ja menee bisnesmaailmassa. Tulosta kun pitää takoa yhä uudelleen ja uudelleen... On siis keksittävä teorioita, joiden nimeen on työväki saatava tekemään työtä, kovempaa ja kovempaa.
Nyt ei siis enää puhuta tulosohjauksesta, vaan prosessiohjauksesta.Ennen nuo yrityselämän ismit pysyivät yrityksissä, mutta nyt niitä virtaa vuolaasti myös kunta ja valtiosektorille. Säästöjä on siis taottava vuodesta toiseen julkisellasektorillakin. Onhan Vaasakin nyt Oy ainakin nyt organisaationsa osalta, Konserni Vaasa.
Työnjohtopsykologia muuttuu ajan mukaan ja niitä on kehitettävä yhä uudelleen.On laatupiiriajattelua, oppimisohjausta, tavoitejohtamista, tulosjohtamista ym.Kunnissa jo vuosia käytössä ollut sisäinen yrittäjyys. Kaikki on pelkkää aivopesua työväen piiskaamiseksi aina vain kovempaan työntekoon.
Työryhmän osalta on kysymys Vaasan hallinnon ja politiikanjohtamisesta. Haetaan uutta puhtia valtuuston sitomisesta ylhäältä johdettuun sanelupolitiikkaan. Mutta tätä se on toisaalta jo ollutkin. Säästö ja leikkaupolitiikkaa on tehty vuodesta toiseen ilman suurempia mutinoita valtuustossa ja sitäkautta on myös hallinto sitoutettu.Ainut ongelma tuli RG-linen tukipäätöksestä. Matkailubisneksiä tuettiin vuosikymmen, eikä mikään puolueryhmä valtuustossa vastustanut.Toisaalta Vaasalaisen liike-elämän tukeminen on kaupunginjohtaja Markku Lumion aikana paisunut ja on selvää, että vastarinta tulee kasvamaan.
KH:n asettaman työryhmän punainenlanka on löytää uusi ismi ja asiat millä saadaan edelleen jatkumoa säästö ja leikkauspolitiikalle Vaasassa.Politiikan pitäminen matalana on avain asia, jolla on säästö ja leikkauspolitiikaa viety eteenpäin.Poliitikan lisääminen on taas puolueista aika pitkältä kiinni. Vaasalaisten etu olisi että erityisesti vasemmistolainen politiikka lisääntyisi, tulisi selvä ero vasemmiston ja oikeiston välille.Mutta aika tulee näyttämään mitä johtamistyöryhmä on saanut aikaan.