Näin linjasi tuleva presidenttimme Urho Kekkonen kun Suomen poliittinen johto kävi vielä sotaa yhdessä fasistisen Saksan kanssa Neuvostoliittoa ja koko Euroopan kansoja vastaan. Lainaus on Tutkija liiton kirjasta Kansallinen Etu ja Eheyttäminen:
”Urho Kekkonen tarkasteli suhdettamme Venäjään Joulukuussa 1943 Tukholmassa.
Suomen on lähdettävä siitä, että liittyminen Venäjän vastaiseen rintamaan, ei ole meidän kansallisten etujen mukaista. Pieni valtio nykyisten koneiden sodan kautena kykene jatkuvasti seisomaan hampaisiin saakka aseistautuneena. Suomen etu ei voi olla, että se on jonkin suurvallan äärimmäisenä, Venäjän rajalla alituisesti varuillaan olevana ja ensimmäiseksi vihollisen jalkoihin joutuvana liittolaisena, jolla ei ole sellaista poliittista vaikutusvaltaa, että sen sanalla olisi mitään merkitystä kun sodasta ja rauhasta päätetään.
Maa olisi tällöin äänettömänä yhtiömiehenä mukana liitossa, josta sille koituisi kohtuuttomat, ajan mittaan ylivoimaiset rasitukset. Se joutuisi aina taistelutantereeksi, milloin tahansa siitä riippumattomat suurvaltapoliittiset ristiriidat johtaisivatkin sotaan. Liioin emme voi rakentaa tulevaa ulkopolitiikkaamme Venäjän ja sen nykyisten liittovaltioiden poliittisille vastakohtaisuuksille ja niiden ennustetuille epäsovuille. Se olisi spekulointia hyvin epämääräisillä mahdollisuuksilla ja sellaisen politiikan tuloksena olisi, että Suomi joutuisi Venäjälle vihamielisen suurvaltaryhmän, alituisesti taistelevaksi, eteen työnnetyksi tukikohdaksi. Näin ollen Suomen kansalliset edut eivät salli sitoutumista Venäjän vastaisen politiikan linjalle tai sen etsimistä”.
Mielestäni tässä on todella tärkeää sanomaa nykyiselle poliittiselle eliitille ja Nato intoilijoille. Mutta erityisesti nyky Viron oikeistolaisille, jotka nyt Naton ja USA:n sateenvarjon alla harjoittavat jatkuvaa vihan kylvöä Venäjää vastaan.
Nyky-Viro on rakennettu uskomukselle, että Neuvostoliitto miehitti maan. Tätä myyttiä tarvitaan perusteluna nykyiselle venäläisten kohtelulle. Viro oikeuttaa venäläisen vähemmistön kansalaisuuden riiston ja sorron tällä myytillä. Virolaisten mielestä pronssisotilas muistuttaa miehityksestä. Todellisuudessa virolaisia muistuttaa miehityksestä maassa olevat venäläiset ja venäjän kieli. Pronssisotilaan siirto oli viesti maassa oleville venäläisille, ettei heillä ole mitään oikeuksia Virossa. Venäläiset ymmärsivät tämän ja siksi vastustivat patsaan siirtoa. Patsaan siirto oli pogromi samaan tapaan kuin Natsi-Saksan vuoden 1938 kristalliyöt. Patsaan siirrolla Viron nykyhallitus katkasi suhteensa maan venäläiseen vähemmistöön.
Suomen ulkopoliittinen johto on määrätietoisesti lähtenyt siitä, ettei Suomi ole koskaan Venäjän kanssa samalla puolella Viroa vastaan. Tämä suhtautuminen on viemässä Viroa umpikujaan ja tuhoamassa EU:n ja Venäjän suhteet. Virossa on noussut Suomen suojeluksessa ja tuella kansallinen shovinismi, joka ilmenee virolaisten harhaisena käsityksenä siitä, että maa voisi olla etnisesti puhdas kansallisvaltio kuten Suomi.
Baltian maat olisivat paljosta velkaa Neuvostoliitolle talouselämänsä kehittymisessä. Nyt siellä on kuitenkin kaadettu sankareille omistettuja monumentteja, historiaa kirjoitetaan uusiksi. Erityisesti Virossa pelätään venäjänkielisen väestön poliittista aktivoitumista, heitä pidetään jopa uhkana kansalliselle turvallisuudelle. Virossa olisi nyt palavatarve juuri Kekkosen viitoittamalle ulkopoliitikalle.
maanantai 13. huhtikuuta 2009
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Pelolla hallitaan-pelokasta kansaa
Mitä ja ketä voidaan hallita pelolla? Voidaanko tietoista kansaa ja ihmisiä hallita pelolla? Pelko on yleinen väline johtamisessa. Omat kokemukset työelämästä myös tukevat pelolla johtamista.
Myös nykyään harrastamani yleisenmielipiteen seuraaminen on tuonut samoja havaintoja.
Työelämässä työnantaja ja johtajat pelottelevat työläistä nöyryyteen työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Kuten, että ei saa vaatia lisää palkkaa, koska se tuo vaikeuksia yritykselle työllistää. Samoin lisätyöstä ei saa vaatia lisää palkkaa. Nykyään eivät työnjohtajat tuo pelottelua niin suoraan kuin ennen, vaan nyt työntekijät ihan itse hoitavat saman asian.
Myös politiikassa on pelolla pelaaminen yleistä, lähinnä valtaeliitin osalta. Esimerkiksi juuri säästöpolitiikka kumpuaa pelolla pelaamisesta. On säästettävä, että voidaan ylläpitää ja kehittää
peruspalveluja. Tai nyt päällä oleva talouskriisi, edellyttää palveluista säästämistä.
Vuodesta 1970 alkanut konsensus politiikkakin liittyy pelonpolitiikkaan. Tupoilla pidettiin palkat alhaalla ja kitkettiin työläisten työtaistelu pois työpaikoilta.
Venäjä on yksi perusväline pelonilmapiirin ylläpitämisessä yleisessä mielipiteessä. Tähän sitten liittyy EU ja Nato, joilla tätä pelontunnetta parannetaan.
Erityisessä käytössä ovat balttienmaat kuten Viro, jossa kansan Venäjällä pelottelu on voi jo sanoa ”sairaanloisella” tasolla. Tätä nyt sitten tartutetaan myös maahamme.
Pelkopolitiikkaan ei kuulu objektiivisesta todellisuudesta kertominen. Siihen ei kuulu puhuminen yhteiskunnan jakautumisesta työhön ja pääomaan. Ei vasemmistoon eikä oikeistoon, vaan niistä vaietaan visusti. Tämän ovat jopa nykyinen SDP ja vasemmistoliittokin sisäistäneet. Ollaan ohjelmienkin tasolla ”markkinatalouden” puolella. Jopa yksittäisten ihmisten suusta kuule, että pitää olla sitoutumaton, puolueeton jne... Ei olla enää puolueen aatteen edustajia vaan henkilöitä.
Uskonnolla, kirkolla ja muilla seurakunnilla on monopoli jumalalla pelotteluun, jolla on edelleen isovaikutus kansaan ja yleiseen mielipiteeseen. Vaikkakin kirkosta eroaminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Suhde kirkkoon on muuttunut kuluttamisen suhteeksi, aivan kuten kaupassa käynti.
Kuluttaminen onkin, jopa uskonnon ohittanut alue, jolla nykyään harjoitetaan pelonpolitiikkaa ja ihmiset vieraannutetaan itsestään kuluttajiksi.
Viime aikoina noussut maahanmuuttajien kritisoiminen on uusin pelottelun alue.
Tähän kenttään pelkopolitiikka uppoaa kuin veitsi voihin!
Oikeisto on täydellisesti onnistunut politiikassaan, koska juuri pelottelupolitiikka on rahavallan politiikkaa ollut aina enemmän ja vähemmän.
Pelonpolitiikasta irti pääseminen edellyttää poliittisen vasemmiston nousemista seisomaan ”kyydystä” työläisten rinnalle.
Tässä oli nyt vaihtoehtoa pääsiäisen sanomalle.
Myös nykyään harrastamani yleisenmielipiteen seuraaminen on tuonut samoja havaintoja.
Työelämässä työnantaja ja johtajat pelottelevat työläistä nöyryyteen työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Kuten, että ei saa vaatia lisää palkkaa, koska se tuo vaikeuksia yritykselle työllistää. Samoin lisätyöstä ei saa vaatia lisää palkkaa. Nykyään eivät työnjohtajat tuo pelottelua niin suoraan kuin ennen, vaan nyt työntekijät ihan itse hoitavat saman asian.
Myös politiikassa on pelolla pelaaminen yleistä, lähinnä valtaeliitin osalta. Esimerkiksi juuri säästöpolitiikka kumpuaa pelolla pelaamisesta. On säästettävä, että voidaan ylläpitää ja kehittää
peruspalveluja. Tai nyt päällä oleva talouskriisi, edellyttää palveluista säästämistä.
Vuodesta 1970 alkanut konsensus politiikkakin liittyy pelonpolitiikkaan. Tupoilla pidettiin palkat alhaalla ja kitkettiin työläisten työtaistelu pois työpaikoilta.
Venäjä on yksi perusväline pelonilmapiirin ylläpitämisessä yleisessä mielipiteessä. Tähän sitten liittyy EU ja Nato, joilla tätä pelontunnetta parannetaan.
Erityisessä käytössä ovat balttienmaat kuten Viro, jossa kansan Venäjällä pelottelu on voi jo sanoa ”sairaanloisella” tasolla. Tätä nyt sitten tartutetaan myös maahamme.
Pelkopolitiikkaan ei kuulu objektiivisesta todellisuudesta kertominen. Siihen ei kuulu puhuminen yhteiskunnan jakautumisesta työhön ja pääomaan. Ei vasemmistoon eikä oikeistoon, vaan niistä vaietaan visusti. Tämän ovat jopa nykyinen SDP ja vasemmistoliittokin sisäistäneet. Ollaan ohjelmienkin tasolla ”markkinatalouden” puolella. Jopa yksittäisten ihmisten suusta kuule, että pitää olla sitoutumaton, puolueeton jne... Ei olla enää puolueen aatteen edustajia vaan henkilöitä.
Uskonnolla, kirkolla ja muilla seurakunnilla on monopoli jumalalla pelotteluun, jolla on edelleen isovaikutus kansaan ja yleiseen mielipiteeseen. Vaikkakin kirkosta eroaminen on lisääntynyt vuosi vuodelta. Suhde kirkkoon on muuttunut kuluttamisen suhteeksi, aivan kuten kaupassa käynti.
Kuluttaminen onkin, jopa uskonnon ohittanut alue, jolla nykyään harjoitetaan pelonpolitiikkaa ja ihmiset vieraannutetaan itsestään kuluttajiksi.
Viime aikoina noussut maahanmuuttajien kritisoiminen on uusin pelottelun alue.
Tähän kenttään pelkopolitiikka uppoaa kuin veitsi voihin!
Oikeisto on täydellisesti onnistunut politiikassaan, koska juuri pelottelupolitiikka on rahavallan politiikkaa ollut aina enemmän ja vähemmän.
Pelonpolitiikasta irti pääseminen edellyttää poliittisen vasemmiston nousemista seisomaan ”kyydystä” työläisten rinnalle.
Tässä oli nyt vaihtoehtoa pääsiäisen sanomalle.
lauantai 4. huhtikuuta 2009
Rasismi piileksii edelleen netissä
Rasismiakin yritetään perustella tieteellisesti aivan kuin Jehovalaiset jumaluusoppiaan. Nyt uusrasistien tekosyyksi on nostettu ”kulttuuri”.
Uusrasistit tietysti kieltävät olevansa rasisteja ja tätä varten he ovatkin kehittäneet tilalle käsitteen monikulttuuririittisyys, joka on poliittisesti helpompi tapa myydä sama asia.
Uusrasistit väittävät, että islamistien ihmisoikeusrikkomuksista tai sharian ujuttamisesta länsimaisen oikeusjärjestelmän rinnalle vaikeuttaa ja että heidän totuuden julistamistansa olisi jotenkin pyritty estämään.
Jokainen nettiä seurannut ei ole voinut kuitenkaan välttyä huomaamasta vuosia jatkunutta vihankylvöä maahanmuuttajia kohtaan.
Uusrasistien pääideologina pidetään kielitieteilijä FT Jussi Halla-ahoa, jonka verkkoblogiin Scripta on kirjoituksia uppoavasta Lännestä, niihin vedotaan kun halutaan saada tieteelliseltä kalskahtavaa tukea peloille ja ennakkoluuloille. Halla-aho kaivaa kasainvälisestä mediasta esiin suurina paljastuksina ”vaiettuja asioita” sanoen niitä muslimien tai afrikkalaisten normaaleiksi tavoiksi.
Tätä samaa on Risto Helin julistanut tässä blogissa.
Menikö perussuomalaisilla ”pupu” pöksyyn, kun eivät asettaneetkaan Jussi Halla-ahoa EU-vaaliehdokkaakseen? Nyt sitten Soini ratsastaa EU-vaaleihin kaksilla korteilla.
Nyt alkaakin vahvasti näyttämään siltä, että perussuomalaisille on käymässä samoin kuin Veikko Vennamon SMP:lle.
Monikulttuurikriittisyys muistuttaa islamistien tai kristittyjen fundamentalistien ideologiaa ja retoriikkaa, yhteinen aatepohjakin löytyy Lähi-idän uskonnoista.
Niiden messianistinen maailmakuva lähtee kriisiytymisen kokemuksesta, siinä sementoidaan oman yhteisön rajat ja jaetaan todellisuus mustavalkoisesti hyvään ja pahaan.
Myös Vaasalainen kansainvälinen kulttuuriseura Mira on ollut näiden uusrasistien hampaissa.
Uusrasistit tietysti kieltävät olevansa rasisteja ja tätä varten he ovatkin kehittäneet tilalle käsitteen monikulttuuririittisyys, joka on poliittisesti helpompi tapa myydä sama asia.
Uusrasistit väittävät, että islamistien ihmisoikeusrikkomuksista tai sharian ujuttamisesta länsimaisen oikeusjärjestelmän rinnalle vaikeuttaa ja että heidän totuuden julistamistansa olisi jotenkin pyritty estämään.
Jokainen nettiä seurannut ei ole voinut kuitenkaan välttyä huomaamasta vuosia jatkunutta vihankylvöä maahanmuuttajia kohtaan.
Uusrasistien pääideologina pidetään kielitieteilijä FT Jussi Halla-ahoa, jonka verkkoblogiin Scripta on kirjoituksia uppoavasta Lännestä, niihin vedotaan kun halutaan saada tieteelliseltä kalskahtavaa tukea peloille ja ennakkoluuloille. Halla-aho kaivaa kasainvälisestä mediasta esiin suurina paljastuksina ”vaiettuja asioita” sanoen niitä muslimien tai afrikkalaisten normaaleiksi tavoiksi.
Tätä samaa on Risto Helin julistanut tässä blogissa.
Menikö perussuomalaisilla ”pupu” pöksyyn, kun eivät asettaneetkaan Jussi Halla-ahoa EU-vaaliehdokkaakseen? Nyt sitten Soini ratsastaa EU-vaaleihin kaksilla korteilla.
Nyt alkaakin vahvasti näyttämään siltä, että perussuomalaisille on käymässä samoin kuin Veikko Vennamon SMP:lle.
Monikulttuurikriittisyys muistuttaa islamistien tai kristittyjen fundamentalistien ideologiaa ja retoriikkaa, yhteinen aatepohjakin löytyy Lähi-idän uskonnoista.
Niiden messianistinen maailmakuva lähtee kriisiytymisen kokemuksesta, siinä sementoidaan oman yhteisön rajat ja jaetaan todellisuus mustavalkoisesti hyvään ja pahaan.
Myös Vaasalainen kansainvälinen kulttuuriseura Mira on ollut näiden uusrasistien hampaissa.
lauantai 28. maaliskuuta 2009
Viron sekä maamme oikeiston henkistä mentaliteettia vahvistetaan
Sofi Oksasen kirjoittamaan kirjaan Puhdistus perustuva näytelmä tulee Seinäjoen kaupunginteatteriin syksyllä. Näin tehdään oikeistolaista historian politiikkaa teatteriesityksen voimalla.
Tällä myös vahvistetaan oikeistolaista historian kuvaa ja ideologiaa taiteen voimalla. Tässä on nyt jälleen kerran vasemmistolle todella opiksi otettavaa, miten vasemmiston tulisi tuoda työväenliikkeen toimintaa ja historiaa yleiseen tietoisuuteen.
Oksasen Puhdistus näytelmä sopii Seinäjoelle, sieltä löytyy oikeistohenkisyyttä. Sofi Oksanen on nyky Viron oikeistolaisten äänitorvi, joka antaa Viron historialle oikeistolaisen tulkinnan taiteen avulla, nyt kun vielä vasemmisto on hiljaa. Tässä tilanteessa oikeisto täyttää syntynyttä tyhjää tilaa omalla propagandallaan taitavasti.
Samoin Oksanen jättää unholaan sen ajan kun Viron oikeisto oli liitossa Natsi Saksan kanssa. Tässä on yksi yhtymä kohta myös maamme oikeistoon, joka myös vaikenee suhteesta fasistiseen Saksaan. Tuolloin Virosta juutalaisia ja kommunisteja kuskattiin junalasteittain Natsisaksan teollisuuteen työorjiksi ja keskitysleireille tapettavaksi.
Virossa on nyt vähän samanlainen tilanne kuin 1930 luvun Suomessa, jolloin täällä oikeistolaiset ”riehuivat” ja radikaalisen vasemmiston toiminta oli jopa lailla kiellettyä.
Virossa on Venäjän vastaisuus on rajusti voimistunut ja siinä käytetään entistäkin vahvemmin neuvostomiehitystulkintaa (minkä dosentti Martti Turtolan äskettäisessä tutkimuksessaan osoitti Viron osalta alkuasetelman osalta vääräksi). Tätä tulkintaa puolestaan käytetään tekosyynä apartheidin kaltaiseen venäläisvähemmistöjen syrjintään. Natsismia ja fasismia ihannoidaan avoimesti muun muassa vuosittaisten SS-miesten kokoontumisten muodossa. Näissä maissa olleista Natsi-Saksan tuhoamisleireistä vaietaan ja Saksan apureina toimineita ja joukkomurhiin syyllistyneitä kutsutaan neuvostomiehitystä vastaan taistelleiksi sankareiksi.
Virossa ei ole tuotu ainuttakaan juutalaisten joukkomurhiin syyllistynyttä henkilöä oikeuden eteen.
Nykyinen Viro tulee nykymenolla kokonaan poistumaan maailman kartalta.
Tällä myös vahvistetaan oikeistolaista historian kuvaa ja ideologiaa taiteen voimalla. Tässä on nyt jälleen kerran vasemmistolle todella opiksi otettavaa, miten vasemmiston tulisi tuoda työväenliikkeen toimintaa ja historiaa yleiseen tietoisuuteen.
Oksasen Puhdistus näytelmä sopii Seinäjoelle, sieltä löytyy oikeistohenkisyyttä. Sofi Oksanen on nyky Viron oikeistolaisten äänitorvi, joka antaa Viron historialle oikeistolaisen tulkinnan taiteen avulla, nyt kun vielä vasemmisto on hiljaa. Tässä tilanteessa oikeisto täyttää syntynyttä tyhjää tilaa omalla propagandallaan taitavasti.
Samoin Oksanen jättää unholaan sen ajan kun Viron oikeisto oli liitossa Natsi Saksan kanssa. Tässä on yksi yhtymä kohta myös maamme oikeistoon, joka myös vaikenee suhteesta fasistiseen Saksaan. Tuolloin Virosta juutalaisia ja kommunisteja kuskattiin junalasteittain Natsisaksan teollisuuteen työorjiksi ja keskitysleireille tapettavaksi.
Virossa on nyt vähän samanlainen tilanne kuin 1930 luvun Suomessa, jolloin täällä oikeistolaiset ”riehuivat” ja radikaalisen vasemmiston toiminta oli jopa lailla kiellettyä.
Virossa on Venäjän vastaisuus on rajusti voimistunut ja siinä käytetään entistäkin vahvemmin neuvostomiehitystulkintaa (minkä dosentti Martti Turtolan äskettäisessä tutkimuksessaan osoitti Viron osalta alkuasetelman osalta vääräksi). Tätä tulkintaa puolestaan käytetään tekosyynä apartheidin kaltaiseen venäläisvähemmistöjen syrjintään. Natsismia ja fasismia ihannoidaan avoimesti muun muassa vuosittaisten SS-miesten kokoontumisten muodossa. Näissä maissa olleista Natsi-Saksan tuhoamisleireistä vaietaan ja Saksan apureina toimineita ja joukkomurhiin syyllistyneitä kutsutaan neuvostomiehitystä vastaan taistelleiksi sankareiksi.
Virossa ei ole tuotu ainuttakaan juutalaisten joukkomurhiin syyllistynyttä henkilöä oikeuden eteen.
Nykyinen Viro tulee nykymenolla kokonaan poistumaan maailman kartalta.
lauantai 21. maaliskuuta 2009
Vaasassa haettiin johtajuutta kuntaliitokseen
Vaasan kaupunginvaltuusto oli pitänyt seminaarin, jossa olivat alustaneet valtiosihteeri Raimo Sailas, Värtsilän ja ABB:n toimitusjohtajat. Sailas löi heti pöytään, että työttömyys nousee vuodessa sadallatuhannella.
Sailas oli sanonut, että ennusteisiin talouden kriisistä ei voi luottaa koska aiemmin ei ole ollut vastaavaa. Hän unohti kapitalismin kaikki aiemmat kriisit. Kapitalismi potee säännöllisin väliajoin kriisejään. Viimeiset isot katastrofit olivat ennen ensimmäistä maailmansotaa, sitten tulivat 1930 luvun kriisit, jotka johtivat toiseen maailmasotaan ja fasismin nousuun. Sen jälkeen ei ole ollut koko maapallon kattavia sotia kapitalismin talous kriisien osalta. Mutta pienempiä talouteen liittyviä sotia on kokoajan jossain päin maapalloa.
Sailas tarkasteli talouskriisiä pääoman näkökulmasta, eikä siis työtätekevän kansan osan osalta. Elinkeinoelämän aika loppuu lomautuksiin ja on irtisanottava ylimääräinen työvoima tuotannosta. Eikä tietenkään nähnyt sille muita vaihtoehtoja, kuin sopeutuminen pääoman tahtoon.
Mutta silti Sailas oli sanonut, että maamme selviää talouskriisistä muita maita paremmin. Sailas leijaili ilmassa, että Suomi on yksi maailman kehittyneimmistä maista. Sailasta huolestutti vain se, että miten selviämme uudesta noususta.
Sailas oli patistanut suuria kaupunkiseutuja kuntaliitoksiin ja ilmeisesti tarkoittanut Vaasaa ja Mustasaarta. Hän oli sanonut, että sillä ei ole mitään merkitystä, jos kaksi pikkukuntaa yhdistetään.
Tällä hän ilmeisesti tarkoittaa, että pienissä kunnissa ei voida saada aikaan säästöjä hallintojen ja palvelutuotantojen yhdistämisestä merkittävässä määrin, kuin isoissa. Valtiosihteeri tarkasteli talouden näkökulmasta kuntien toimintoja ei kuntalaisten. Ja oli todennut, että toista porkkanarahakierrosta ei tule.
Kaupunginjohtaja Bengt Strandin oli perännyt valtuustolta johtajuutta syksyn kuntaliitosneuvotteluihin.
Vain kaksi valtuutettua oli ollut koko kuntaliitos ja työssäkäyntialue kuntahanketta vastaan. Heistä toinen olikin sanonut, että valtuutetut on valittu hoitamaan vaasalaisten asioita.
Perussuomalaiset olivat istuneet hiljaa. Eivät olleet käyttäneet yhtään puheenvuoroa. Heidän pomo Timo Soini on toiminut vastaavalla tavalla Vantaalla edellisen valtuustokauden. Hän on hyväksynyt kaikki säästöleikkaukset Vantaalla eli ei mikään vaihtoehto valtaeliitille, vaan yhtä ja samaa.
Elinkeinoelämä on kokoajan ajanut työssäkäyntialueen kokoista kuntaa. Heillä on siinä isot rahat kysymyksessä. Kun päällekkäisiä toimintoja kuntien yhteen liittämisen jälkeen poistetaan ja palvelutuotantoa kaupallistetaan ja yksityistetään, se tietää pääomalle lisää bisneksenteko apajia.
Tottakai pääoma ja isotuloiset näkevät myös kuntien yhteen liittämisessä verojensa alentamisen mahdollisuuksia. Uusi bisnesjohtaminen kun tulee johtamaan rajuun maksujen nousemiseen ja sitä kautta verorahoituksen supistumiseen.
Pohjalaisen uutisointi painottui kuntaliitos asiaa lauantain lehdessä ja kun kysymyksessä oli valtuuston seminaari jäi poliittinen puoli tältä osin vajavaiseksi ja talous nousi ensisijaiseksi.
On aika asettaa valtaeliitin hegemonialle ja johtajuudelle vastavoima
Nyt on vasemmisto ison haasteen edessä vastahegemonian aikaansaamiseksi oikeiston vyörytykselle tässä maassa.
Vasemmiston on nyt kehitettävä itsessään sen kaltainen mentaliteetti, jonka porvaristo nyt omaa; kyse ei tietenkään ole kyvystä harjoittaa riistoa, vaan kyvystä johtaa, taidosta viedä päätökseen mikä tahansa aloite.
Vasemmiston kritiikin kohteena tulee olla totuuksia tuottavat instituutiot. Kuten valtiovalta ja paikallinen valtakoneisto. Nyt on aika aloitta vastahegemonia projekti vasemmalta ja haastaa vallitsevat käsitykset. Politiikka ei ole vain taloudellista taistelua, se on myös poliittisen vaikuttamisen tapa, jolla vasemmisto tekee oman ideologiansa yleisesti hyväksytyksi.
Tavoitteena on oltava hegemonia, joka nojautuu kansan suostumukseen. On siis aika rakentaa uusi vasemmiston ideologinen valtakeskus, henkinen aloite, johon muut vastatkoon.
Sailas oli sanonut, että ennusteisiin talouden kriisistä ei voi luottaa koska aiemmin ei ole ollut vastaavaa. Hän unohti kapitalismin kaikki aiemmat kriisit. Kapitalismi potee säännöllisin väliajoin kriisejään. Viimeiset isot katastrofit olivat ennen ensimmäistä maailmansotaa, sitten tulivat 1930 luvun kriisit, jotka johtivat toiseen maailmasotaan ja fasismin nousuun. Sen jälkeen ei ole ollut koko maapallon kattavia sotia kapitalismin talous kriisien osalta. Mutta pienempiä talouteen liittyviä sotia on kokoajan jossain päin maapalloa.
Sailas tarkasteli talouskriisiä pääoman näkökulmasta, eikä siis työtätekevän kansan osan osalta. Elinkeinoelämän aika loppuu lomautuksiin ja on irtisanottava ylimääräinen työvoima tuotannosta. Eikä tietenkään nähnyt sille muita vaihtoehtoja, kuin sopeutuminen pääoman tahtoon.
Mutta silti Sailas oli sanonut, että maamme selviää talouskriisistä muita maita paremmin. Sailas leijaili ilmassa, että Suomi on yksi maailman kehittyneimmistä maista. Sailasta huolestutti vain se, että miten selviämme uudesta noususta.
Sailas oli patistanut suuria kaupunkiseutuja kuntaliitoksiin ja ilmeisesti tarkoittanut Vaasaa ja Mustasaarta. Hän oli sanonut, että sillä ei ole mitään merkitystä, jos kaksi pikkukuntaa yhdistetään.
Tällä hän ilmeisesti tarkoittaa, että pienissä kunnissa ei voida saada aikaan säästöjä hallintojen ja palvelutuotantojen yhdistämisestä merkittävässä määrin, kuin isoissa. Valtiosihteeri tarkasteli talouden näkökulmasta kuntien toimintoja ei kuntalaisten. Ja oli todennut, että toista porkkanarahakierrosta ei tule.
Kaupunginjohtaja Bengt Strandin oli perännyt valtuustolta johtajuutta syksyn kuntaliitosneuvotteluihin.
Vain kaksi valtuutettua oli ollut koko kuntaliitos ja työssäkäyntialue kuntahanketta vastaan. Heistä toinen olikin sanonut, että valtuutetut on valittu hoitamaan vaasalaisten asioita.
Perussuomalaiset olivat istuneet hiljaa. Eivät olleet käyttäneet yhtään puheenvuoroa. Heidän pomo Timo Soini on toiminut vastaavalla tavalla Vantaalla edellisen valtuustokauden. Hän on hyväksynyt kaikki säästöleikkaukset Vantaalla eli ei mikään vaihtoehto valtaeliitille, vaan yhtä ja samaa.
Elinkeinoelämä on kokoajan ajanut työssäkäyntialueen kokoista kuntaa. Heillä on siinä isot rahat kysymyksessä. Kun päällekkäisiä toimintoja kuntien yhteen liittämisen jälkeen poistetaan ja palvelutuotantoa kaupallistetaan ja yksityistetään, se tietää pääomalle lisää bisneksenteko apajia.
Tottakai pääoma ja isotuloiset näkevät myös kuntien yhteen liittämisessä verojensa alentamisen mahdollisuuksia. Uusi bisnesjohtaminen kun tulee johtamaan rajuun maksujen nousemiseen ja sitä kautta verorahoituksen supistumiseen.
Pohjalaisen uutisointi painottui kuntaliitos asiaa lauantain lehdessä ja kun kysymyksessä oli valtuuston seminaari jäi poliittinen puoli tältä osin vajavaiseksi ja talous nousi ensisijaiseksi.
On aika asettaa valtaeliitin hegemonialle ja johtajuudelle vastavoima
Nyt on vasemmisto ison haasteen edessä vastahegemonian aikaansaamiseksi oikeiston vyörytykselle tässä maassa.
Vasemmiston on nyt kehitettävä itsessään sen kaltainen mentaliteetti, jonka porvaristo nyt omaa; kyse ei tietenkään ole kyvystä harjoittaa riistoa, vaan kyvystä johtaa, taidosta viedä päätökseen mikä tahansa aloite.
Vasemmiston kritiikin kohteena tulee olla totuuksia tuottavat instituutiot. Kuten valtiovalta ja paikallinen valtakoneisto. Nyt on aika aloitta vastahegemonia projekti vasemmalta ja haastaa vallitsevat käsitykset. Politiikka ei ole vain taloudellista taistelua, se on myös poliittisen vaikuttamisen tapa, jolla vasemmisto tekee oman ideologiansa yleisesti hyväksytyksi.
Tavoitteena on oltava hegemonia, joka nojautuu kansan suostumukseen. On siis aika rakentaa uusi vasemmiston ideologinen valtakeskus, henkinen aloite, johon muut vastatkoon.
sunnuntai 15. maaliskuuta 2009
Krugman ja Amerikan lamat
USA:n talouden laskuvauhti on niin kovaa, että työpaikkoja häviää 600 000 ihmisen kuukausivauhdilla.
Kurssien laskiessa nousee paniikki, pelko ja noustessa kiihko ja ahneus. Nousukausiin kuuluu se, että silloin menestyvät kaikenlaiset huijaukset.
Pyramidi huijaus ja huijaus on helppo peittää, niin kauan kuin kurssit nousevat. Mutta kun ihmiset haluavat nostaa rahansa, paljastuu huijaus.
1980 luvun alussa perustetut Investointipankit pelasivat velkapääomalla, joka voi olla 50 kertainen omaan pääomaan nähden, joka sitten viime kädessä kaatoi nämä julkisenvalvonnan ulkopuolella olevat pankit.
Markkinoiden valvonta ja ohjaus purettiin 1980 alussa kun Ronald Reagan ja oikeistolaisuus nousi politiikan johtoon.
Julkinen talous on ongelma hehkutti Reagan kun astui virkaansa. Siitä tulikin politiikan johtava teema, joka oli ydinosa uusliberalistista politiikkaa. Talouspolitiikkaa enemmän kuitenkin vaikutti USA:n muu yhteiskunnallinen tilanne politiikassa.
Vaaleissa nousivat rotukysymykset, rotuun perustuva jaottelu sekä sosiaaliset, rodulliset ja etniset jaottelut. Samoin sellaiset rasistiset elementit, kuten mustien, maahanmuuttajien saamat edut, jotka hyödyttivät muita kuin heitä itseään. Näillä teemoilla haki oikeistoliittoutuma vaaleissa kannatusta, vetoamalla rasistisiin ihmisryhmiin.
Vähän samaa kuin täällä suomessakin kokoomuksen ja perusuomalaisten osalta, jotka vetoavat rasistisiin elementteihin poliittista kannatusta hakiessaan.
Talouden osalta julkinen valvonta purettiin ja markkinat hoitivat itse valvonnan. USA-laista hyvinvointivaltiota ajettiin alas. Samoin ay-liikettä vastaan hyökättiin ja se kuihtuikin sitä kautta mitättömäksi tekijäksi USA:ssa. Tämäkin liittyy Suomeen, jossa konsensuskaan ei enää riitä suomalaiselle pääomalle.
USA:n muodostui oikeistopolitiikan ydinjoukko tai liittoutuma, joka ajoi maan isotuloisten, yritysten ja rikkaiden asiaa.
Investointipankit keksivät jatkuvasti uusia rahoitustuotteita. Kauppaa käytiin ei omilla vaan toisten rahoilla. USA:n kongressi, jopa kielsi oikein lailla rahoitusmarkkinoiden julkisen valvonnan.
Markkinat kyllä hoitavat, että kaupassa on leipää mutta rahoitusmarkkinoiden valvojiksi niistä ei ole, tämän osoittaa nykyinen rahoituskriisi. Rahoituskriisi kuplia on tullut säännöllisin väliajoin USA:ssa ja maailmalla, johtuen julkisenvallan kehnosta valvonnasta.
Lainapapereilla käytiin hurjaa kauppaa ja niissä olevat kuvitteelliset arvot hävisivät lopuksi taivaantuuliin
Aluksi asunnon ostajalle lainameklari järjesti lainan, pankki sitten niputti lainat johdannaisiksi myi lainapaperit luottoluokittajalle, joka edelleen myi paperit investointipankille ja tämä sijoittajille.
Jokainen neljä tasoa rahasti palkkiot välistä, eikä ollut vastuussa enää asunnonostajan lainasta.
Kun sitten kävi niin, että lainaottaja ei kyennytkään lainaansa maksamaan kaatui koko pyramidi ja sijoittajat hävisivät kaikki rahansa. Välikädet olivat jo saaneet välistä rahoituspaperien välittämisestä muhkeat palkkiot. Rahoitusjohtajien palkkiot olivat tähtitieteellisiä summia.
Asuntolainajohdannaisilla on käyty USA:ssa jo 60 vuotta kauppaa.
USA:ssa koko kulutus pyörii luottokorteilla ja siis velalla ja ihmisten säästöaste on nolla. Tämän vuoksi esimerkiksi Kiina rahoittaa lainapääomalla USA:n taloutta.
Keskuspankin valvomattomuus ja toiminta rahoitusmarkkinoiden osalta oli jättimäinen pyramidi huijaus ja johti valtavaan rahoituskuplaan, joka sitten puhkesi tuhoisin seurauksin.
Nyt on USA:n julkinen velka 10 000 miljardia dollaria, joka kasvaa joka minuutti.
Rahoitusmarkkinat ovat sekasorron vallassa. Nyt näkyy miten rahoitusmarkkinat vaikuttivat koko USA-laiseen yhteiskuntaan aivopesunmuodossa. Opiskelijatkin olivat suuntautuneet rahoitusmarkkinoille opintojensa jälkeen. Mutta ei varmankaan enää yhtä innokkaasti.
Kun kupla puhkesi jäljelle jäi vain velat ja investointipankkien aika päättyi.
On siis palattava markkinoiden julkiseen valvontaan ja rakennettava ihmisille kattavat turvaverkot työttömyyden ja elämän turvaamiseksi totesi Krugman.
Tiedämme myös sen, että hillitön itsekkyys on moraalitonta ja huonoa taloudenhoitoa.
Kirjoitus perustuu talousnobelisti Paul Krugmannin TV1:stä tulleeseen ajankohtaisohjelmaa.
Kurssien laskiessa nousee paniikki, pelko ja noustessa kiihko ja ahneus. Nousukausiin kuuluu se, että silloin menestyvät kaikenlaiset huijaukset.
Pyramidi huijaus ja huijaus on helppo peittää, niin kauan kuin kurssit nousevat. Mutta kun ihmiset haluavat nostaa rahansa, paljastuu huijaus.
1980 luvun alussa perustetut Investointipankit pelasivat velkapääomalla, joka voi olla 50 kertainen omaan pääomaan nähden, joka sitten viime kädessä kaatoi nämä julkisenvalvonnan ulkopuolella olevat pankit.
Markkinoiden valvonta ja ohjaus purettiin 1980 alussa kun Ronald Reagan ja oikeistolaisuus nousi politiikan johtoon.
Julkinen talous on ongelma hehkutti Reagan kun astui virkaansa. Siitä tulikin politiikan johtava teema, joka oli ydinosa uusliberalistista politiikkaa. Talouspolitiikkaa enemmän kuitenkin vaikutti USA:n muu yhteiskunnallinen tilanne politiikassa.
Vaaleissa nousivat rotukysymykset, rotuun perustuva jaottelu sekä sosiaaliset, rodulliset ja etniset jaottelut. Samoin sellaiset rasistiset elementit, kuten mustien, maahanmuuttajien saamat edut, jotka hyödyttivät muita kuin heitä itseään. Näillä teemoilla haki oikeistoliittoutuma vaaleissa kannatusta, vetoamalla rasistisiin ihmisryhmiin.
Vähän samaa kuin täällä suomessakin kokoomuksen ja perusuomalaisten osalta, jotka vetoavat rasistisiin elementteihin poliittista kannatusta hakiessaan.
Talouden osalta julkinen valvonta purettiin ja markkinat hoitivat itse valvonnan. USA-laista hyvinvointivaltiota ajettiin alas. Samoin ay-liikettä vastaan hyökättiin ja se kuihtuikin sitä kautta mitättömäksi tekijäksi USA:ssa. Tämäkin liittyy Suomeen, jossa konsensuskaan ei enää riitä suomalaiselle pääomalle.
USA:n muodostui oikeistopolitiikan ydinjoukko tai liittoutuma, joka ajoi maan isotuloisten, yritysten ja rikkaiden asiaa.
Investointipankit keksivät jatkuvasti uusia rahoitustuotteita. Kauppaa käytiin ei omilla vaan toisten rahoilla. USA:n kongressi, jopa kielsi oikein lailla rahoitusmarkkinoiden julkisen valvonnan.
Markkinat kyllä hoitavat, että kaupassa on leipää mutta rahoitusmarkkinoiden valvojiksi niistä ei ole, tämän osoittaa nykyinen rahoituskriisi. Rahoituskriisi kuplia on tullut säännöllisin väliajoin USA:ssa ja maailmalla, johtuen julkisenvallan kehnosta valvonnasta.
Lainapapereilla käytiin hurjaa kauppaa ja niissä olevat kuvitteelliset arvot hävisivät lopuksi taivaantuuliin
Aluksi asunnon ostajalle lainameklari järjesti lainan, pankki sitten niputti lainat johdannaisiksi myi lainapaperit luottoluokittajalle, joka edelleen myi paperit investointipankille ja tämä sijoittajille.
Jokainen neljä tasoa rahasti palkkiot välistä, eikä ollut vastuussa enää asunnonostajan lainasta.
Kun sitten kävi niin, että lainaottaja ei kyennytkään lainaansa maksamaan kaatui koko pyramidi ja sijoittajat hävisivät kaikki rahansa. Välikädet olivat jo saaneet välistä rahoituspaperien välittämisestä muhkeat palkkiot. Rahoitusjohtajien palkkiot olivat tähtitieteellisiä summia.
Asuntolainajohdannaisilla on käyty USA:ssa jo 60 vuotta kauppaa.
USA:ssa koko kulutus pyörii luottokorteilla ja siis velalla ja ihmisten säästöaste on nolla. Tämän vuoksi esimerkiksi Kiina rahoittaa lainapääomalla USA:n taloutta.
Keskuspankin valvomattomuus ja toiminta rahoitusmarkkinoiden osalta oli jättimäinen pyramidi huijaus ja johti valtavaan rahoituskuplaan, joka sitten puhkesi tuhoisin seurauksin.
Nyt on USA:n julkinen velka 10 000 miljardia dollaria, joka kasvaa joka minuutti.
Rahoitusmarkkinat ovat sekasorron vallassa. Nyt näkyy miten rahoitusmarkkinat vaikuttivat koko USA-laiseen yhteiskuntaan aivopesunmuodossa. Opiskelijatkin olivat suuntautuneet rahoitusmarkkinoille opintojensa jälkeen. Mutta ei varmankaan enää yhtä innokkaasti.
Kun kupla puhkesi jäljelle jäi vain velat ja investointipankkien aika päättyi.
On siis palattava markkinoiden julkiseen valvontaan ja rakennettava ihmisille kattavat turvaverkot työttömyyden ja elämän turvaamiseksi totesi Krugman.
Tiedämme myös sen, että hillitön itsekkyys on moraalitonta ja huonoa taloudenhoitoa.
Kirjoitus perustuu talousnobelisti Paul Krugmannin TV1:stä tulleeseen ajankohtaisohjelmaa.
perjantai 13. maaliskuuta 2009
Hallitus otti yhden askeleen taakse ja kaksi eteen
Se että Vanhasen porvari hallitus joutui vetämään pois ehdotuksensa eläkeiän alarajan muodollisesta korottamisesta 63:sta 65 vuoteen on työntekijöiden vihaisen reaktion ja laajan kansalaismielipiteen ansiota. Tämä pakotti nimenomaan ammatilliset keskusjärjestöt samoin kuin eduskunnan vasemmistopuolueet ryhdistäytymään.
Ay-johtajat voisivat rehellisesti myöntää tämän, sen sijaan, että he nyt kehuvat omilla ansioillaan ja kiirehtivät peruuttamaan kaikki suunnitellut painostustoimet.
Nyt on kansalaisten ja muiden työntekijöiden oltava valppaana, ettei kiistan saama käänne muodostu heikommaksi tilaksi kuin oli ennen kiistaa. ”Vielä yksi voitto tällainen niin olemme hukassa” opettaa historia.
Hallituksen perumaa eläke-esitystä arvioitaessa unohdetaan helposti se, että esitys perustui talousneuvoston valmisteluun, johon myös ay-johtajat olivat osallistuneet.
Ay-johto ryhtyi vastahankaan ennen kaikkea kentän reaktion johdosta ja että hallitus teki esityksen ”omissa” nimissä ilman kolmikantaa.
Nyt sitten hallituksen taka-askeleen johdosta, kolmikanta ryhtyy yhdessä miettimään uskottavia keinoja todellisen eläkkeelle jäämisen iän korottamiseksi kolmella vuodella. Näin siis ay-liike sitoutettiin työurien pidentämiseen tavalla tai toisella. Tämä on nyt sitä suomalaista konsensus politiikkaa, jos mikä.
Kokonaiskuviossa Pyrrhoksen voittoon viittaa myös ”sosiaalitupo”ja siihen sisältyvä Kelamaksun poistaminen työnantajilta, joka murentaa kansaneläkkeiden rahoituspohjaa. Ja myös se, että kulissien takana puuhataan seuraavaa TES-kierrosta äärimmäisen matalin palkankorotuksin tai ilman korotuksia.
Sosiaalitupo ja eläkeratkaisu muistuttaa monessa tes-neuvottelussa nähtyä: kun ay-liikkeestä löytyisi taisteluvalmiutta, vetää vastapuoli vaatimuksensa pois. Valheellinen voitontunne kuluttaa ay-puolen syömähammasta. Lopuksi sovitaan vesitetystä ratkaisusta ja vastapuoli vetääkin lopulta pitemmän korren.
Tiedoksi, että vai SEL oli yksi harvoja liittoja, joka ei hyväksynyt sosiaalitupoa. Selkärankaakin siis vielä löytyy ay-liikkeestä!
Ay-johtajat voisivat rehellisesti myöntää tämän, sen sijaan, että he nyt kehuvat omilla ansioillaan ja kiirehtivät peruuttamaan kaikki suunnitellut painostustoimet.
Nyt on kansalaisten ja muiden työntekijöiden oltava valppaana, ettei kiistan saama käänne muodostu heikommaksi tilaksi kuin oli ennen kiistaa. ”Vielä yksi voitto tällainen niin olemme hukassa” opettaa historia.
Hallituksen perumaa eläke-esitystä arvioitaessa unohdetaan helposti se, että esitys perustui talousneuvoston valmisteluun, johon myös ay-johtajat olivat osallistuneet.
Ay-johto ryhtyi vastahankaan ennen kaikkea kentän reaktion johdosta ja että hallitus teki esityksen ”omissa” nimissä ilman kolmikantaa.
Nyt sitten hallituksen taka-askeleen johdosta, kolmikanta ryhtyy yhdessä miettimään uskottavia keinoja todellisen eläkkeelle jäämisen iän korottamiseksi kolmella vuodella. Näin siis ay-liike sitoutettiin työurien pidentämiseen tavalla tai toisella. Tämä on nyt sitä suomalaista konsensus politiikkaa, jos mikä.
Kokonaiskuviossa Pyrrhoksen voittoon viittaa myös ”sosiaalitupo”ja siihen sisältyvä Kelamaksun poistaminen työnantajilta, joka murentaa kansaneläkkeiden rahoituspohjaa. Ja myös se, että kulissien takana puuhataan seuraavaa TES-kierrosta äärimmäisen matalin palkankorotuksin tai ilman korotuksia.
Sosiaalitupo ja eläkeratkaisu muistuttaa monessa tes-neuvottelussa nähtyä: kun ay-liikkeestä löytyisi taisteluvalmiutta, vetää vastapuoli vaatimuksensa pois. Valheellinen voitontunne kuluttaa ay-puolen syömähammasta. Lopuksi sovitaan vesitetystä ratkaisusta ja vastapuoli vetääkin lopulta pitemmän korren.
Tiedoksi, että vai SEL oli yksi harvoja liittoja, joka ei hyväksynyt sosiaalitupoa. Selkärankaakin siis vielä löytyy ay-liikkeestä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)